Nils Olofsson Tavast

Hollolan kihlakunnantuomari. Porkkalan kartano, Lammi.

Häradsdomare i Hollola. Porkkala gård, Lampis.

HUOM! Nils Olofsson Tawastilla oli kaksi vaimoa: (1) N. N. Knutsdotter, josta ei tiedetä kuin että hän oli Håkan Knutssonin sisar, ja (2) tuntematon toinen vaimo sekä nimeltään että alkuperältään.

OBS! Nils Olofsson Tawast hade två makar: (1) N. N. Knutsdotter, man vet att hon var Håkan Knutssons syster men inte mer, och (2) en okänd maka, hennes namn och ursprung är inte kända.

NOTE! Nils Olofsson Tawast had two wifes: (1) N. N. Knutsdotter, it is known only that she was Håkan Knutsson's sister but not more, (2) an unknown wife, her name and origin are not known.

Viite - Referens - Reference:

Nils Olofsson Tavast, Äldre Svenska Frälsesläkter (ÄSF):

Var gift två gånger (FMU, nr 3001, s. 86) bl.a. senast 1405 (FMU, nr 1213; jfr Anthoni i FHT 1955, s. 20) med an syster till sedermera häradshövdingen i Sääksmäki i Tavastland Håkan Knutsson (2 ormar), eftersom Nils Tavast då innehade gods i Sagu cn i Egentliga Finland likson denne och ättlingar till honom senare ägde jord i byar där Håkan Knutsson tidigare haft besittningar (Anthoni i FHT 1955, s. 16 f.). Nils Tavasts senare hustru är okänd till såväl namn som härkomst.

Nils Tavastilla oli maaomaisuutta sekä Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla että Hämeessä. Veljensä, Turun piispa Magnus Olain kanssa hän jakoi vanhempien perinnön niin, että hänestä tuli nimenomaan hämäläinen rälssimies. Nils Tavast oli Hämeen ylisen eli Hollolan kihlakunnan ensimmäinen tuomari.

[http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/141/]

Nils Olofsson Tawast asui Lammilla Porkkalan kartanossa. Hänellä oli maaomaisuutta sekä Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla että Hämeessä. Veljensä Turun piispa Magnus Olain kanssa hän jakoi vanhempien perinnön niin, että hänestä tuli nimenomaan hämäläinen rälssimies. Hämeen ylisen eli Hollolan kihlakunnan ensimmäinen tuomari.30

Hämeen hallintopitäjälaitos on varhaisempi kuin missään muualla Suomessa. Se näyttää toteutetun jo Bo Joninpoika Gripin aikana 1370- ja 1380-luvuilla. Sen jälkeen linnalääni on jaettu kolmeen kihlakuntaan, ja tämä uudistus oli valmis 1400-luvun alkuvuosina. Alaltaan suurin oli ylinen eli Hollolan kihlakunta, jonka ensimmäiseksi tuomariksi tuli Nils Tavast. Hän on erään 1664 esitetyn asiakirjan mukaan tuominnut 1403 Hollolassa Messilän ja Okeroisten kylien välisen rajan. Vuosilukua tuskin tarvinnee epäillä, koska samanlaisia merkkejä hänen toiminnastaan kihlakunnassa on myös jo vuosilta 1406 ja 1407.

Varhaisimmat tiedot Nils Tavastin maaomaisuudesta ovat hänen isänsä kanta-asuinsijoilta Varsinais-Suomen Mynämäeltä. Sieltä hän hankki 1402 yhdessä veljensä Magnuksen eli tulevan piispan kanssa tilan Kaarleisten kylästä. Mahdollisesti hän on myös se Niclis Tauist, jonka seitsemältä Sauvossa sijanneelta tilalta otettiin 1405 reduktiossa verovapaus pois. Näin huomattava maaomaisuus Sauvossa liittynee hänen äitinsä perintöön, mikäli pitää paikkaansa se, että Olaf Tavast oli aviossa sauvolaisen Ingenpoikain suvun jäsenen kanssa. Peruutukset eivät kuitenkaan paljon merkinneet, sillä jo 1407 Nils sai niin kuin moni muukin Suomen rälssimies kuninkaalta verovapauden kaikkiin tiloihinsa kruunulle suoritettavaa palvelusta vastaan.

Hämeestä Nils Tavast oli saanut isänperintönään osuuden Hattulan Mierolan kylästä. Sen sijaan Hollolan kihlakunnan alueelta ei ole mitään merkkejä hänen perintötiloistaan tai tuomarikauttaan vanhemmista ostotiloistaan. Nils hankki 1410 tilan Kosken Viialasta ja Lammin Parikkalasta ja seuraavana vuonna hän vaihtoi Mierolan tilan osuuteen Lammin Porkkalasta. Tämän kylän hän sitten vähitellen sai kokonaan itselleen ja teki siitä asuinkartanonsa. Vuosien aikana hän kartutti maaomaisuuttaan edelleen Lammilta ja lisäksi Tuuloksen Syrjäntakaa. Noin 1420 hän sopi piispa-veljensä kanssa siitä, että hän saisi vanhempien perinnön Hämeestä sekä Sipoon Borgbyn luovuttamalla Magnukselle kaiken perintömaan Mynämäeltä, Piikkiöstä ja Laitilasta. Näin Nilsistä tuli nimenomaan hämäläinen rälssimies, mitä suvun edellisen ja saman polven jäsenet eivät säilyneiden lähteiden mukaan ensi sijassa olleetkaan.

Tuomarintehtävänsä ohessa Nils Tavast otti osaa suhteellisen vähän koko maan asioihin. Turun maanoikeudessa hän oli 1415 asiantuntijana käsiteltäessä hänen kihlakuntansa kannalta tärkeätä Hämeen ja Savon rajariitaa. Hän oli edellisenä talvena ollut mukana rajankäynnissä, jonka tulokset maanoikeus vahvisti saamatta asiaa silti lopulliseen ratkaisuun.

Häradsdomare i Tavastland, död ca 1431. Fick frälsebrev 7.10.1407 i Åbo av konung Erik XIII, "med sådana villkor, att han, hans efterkommande och arvingar i deras livsdagar vare färdiga med harnesk och värja till vår och riksens tjänst". Domhavande i Hollola härad 1403 och i Hauho härad ännu 1431. Avslutade 1402, med sin broder Magnus, ett köp om Kaarleis gods i Virmo socken, vilket deras avlidne fader ingått. Ingick arvskifte 1423 med brodern biskop Magnus om arvet efter deras föräldrar, sålunda att Nils behöll arvegodsen i Tavastland, jämte Borgby i Sibbo socken, medan Magnus tog godsen i Virmo och Pikis, med Palttila i Letala socken. Dels köpte, dels bytte sig till Porkkala sätesgård i Lampis socken 1410, med stadsfästelse 1411. Nämnes icke efter 1431, och torde avlidit vid denna tid. Gift med hustru som ärvde Kärknäs i Sagu socken, vilket gods ännu 1405 innehades av Nils Tawast. Har ofta av genealoger sammanblandats med riddaren Niklis Olofsson. Biskopens broder Nils Olofsson, går i alla urkunder under namnet Niklis eller Nisse Tawast "beskedlig man" rätt och slätt. Genos 68, 1997, Ari-Pekka Palola (vår överättning): Han var gift två gånger. Han hade åtminstone tre söner och fyra döttrar.

http://www.adelsvapen.com/genealogi/Tavast#TAB_2

SDHK-nr: 16963

Utfärdat: 14071207, Åbo Innehåll: Kung Erik utfärdar frälsebrev för Nils Tavast.

SDHK-nr: 20009

Utfärdat: 14230122, Åbo Innehåll: Biskop Magnus i Åbo stadfäster det arvskifte han för några år sedan gjort med sin bror Nils Tavast.

Lammin Porkkalan herra, jonka hän osin osti ja osin vaihtoi 1410 1, ja joihin hän sai vahvistuksen 19.4.1411 11; tuomari Hollolan kihlakunnassa 1403 12 ja Hauhon kihlakunnassa vielä 1431 13; sai rälssikirjeen 7.12.1407 Turussa kuningas Erik XIII:lta 14; ryhtyi perinnönjakoon 21.1.1423 veljensä Magnuksen kanssa, jolloin hän sai perintötilan Hämeestä, samoin Sipoon Borbyn, kun Magnus otti tilat Mynämäeltä ja Piikkiöstä sekä Laitilan Paltilan 15; kuoli n. 1431. - Puoliso N.N. Sauvon Kärkisistä.

Hämeen ylisen eli Hollolan kihlakunnan ensimmäinen tuomari 1403 ja Hauhon kihlakunnassa vielä 1431. Valtaneuvos ja ritari. Asui Lammilla Porkkalan kartanossa.

   Varhaisimmat tiedot Nils Tavastin maaomaisuudesta ovat hänen isänsä kanta-asuinsijoilta Varsinais-Suomen Mynämäeltä. Sieltä hän hankki 1402 yhdessä veljensä Maunun eli tulevan piispan kanssa tilan Kaarleisten kylästä. Mahdollisesti hän on myös se Niclis Tauist, jonka seitsemältä Sauvossa sijanneelta tilalta otettiin 1405 reduktiossa verovapaus pois. Näin huomattava maaomaisuus Sauvossa liittynee hänen äitinsä perintöön, mikäli pitää paikkaansa se, että Olaf Tavast oli aviossa sauvolaisen Ingenpoikain suvun jäsenen kanssa. Peruutukset eivät kuitenkaan paljon merkinneet, sillä jo 1407 Nils sai niin kuin moni muukin Suomen rälssimies kuninkaalta verovapauden kaikkiin tiloihinsa kruunulle suoritettavaa palvelusta vastaan.

   Hämeestä Nils Tavast oli saanut isänperintönään osuuden Hattulan Mierolan kylästä. Sen sijaan Hollolan kihlakunnan alueelta ei ole mitään merkkejä hänen perintötiloistaan tai tuomarikauttaan vanhemmista ostotiloistaan. Nils hankki 1410 tilan Kosken Viialasta ja Lammin Parikkalasta ja seuraavana vuonna hän vaihtoi Mierolan tilan osuuteen Lammin Porkkalasta. Tämän kylän hän sitten vähitellen sai kokonaan itselleen ja teki siitä asuinkartanonsa. Vuosien aikana hän kartutti maaomaisuuttaan edelleen Lammilta ja lisäksi Tuuloksen Syrjäntakaa. Noin 1420 hän sopi piispa-veljensä kanssa siitä, että hän saisi vanhempien perinnön Hämeestä sekä Sipoon Borgbyn luovuttamalla Magnukselle kaiken perintömaan Mynämäeltä, Piikkiöstä ja Laitilasta. Näin Nilsistä tuli nimenomaan hämäläinen rälssimies, mitä suvun edellisen ja saman polven jäsenet eivät säilyneiden lähteiden mukaan ensi sijassa olleetkaan.

   Tuomarintehtävänsä ohessa Nils Tavast otti osaa suhteellisen vähän koko maan asioihin. Turun maanoikeudessa hän oli 1415 asiantuntijana käsiteltäessä hänen kihlakuntansa kannalta tärkeätä Hämeen ja Savon rajariitaa. Hän oli edellisenä talvena ollut mukana rajankäynnissä, jonka tulokset maanoikeus vahvisti saamatta asiaa silti lopulliseen ratkaisuun.