Johannes Henrici Limingius

https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1484

• Oulun ensimmäinen kirkkoherra ja Iin kirkkoherra

Information on the death year (1634) is based on Genealogia Sursilliana's 1971 edition.

Johan Henrikinpoika Limingius (Corvinus) s. Liminka 1570, k. Ii 1634.

• Johanista tuli Limingan kappalainen vuonna 1593, samana vuonna jolloin allekirjoitti Uppsalan kokouksen päätöksen jolla hyväksyttin Augsburgin uskontunnustus, ja saatettiin luterilaisuus kirkon opin perustaksi.
• Hän toimi Oulun kappalaisena vuodesta 1609 alkaen ja oli Oulun ensimmäinen kirkkoherra vuodesta 1612 aina 1621 saakka.
• Johanin tehtäviä ensimmäisenä kirkkoherrana oli järjestää Oulun seurakunta ja papiston palkkaus.
• Johan pääsi vuonna 1610 vapaaksi sotaverosta eräiden muiden Pohjanmaan pappien tavoin. Palkka oli melko pieni, Kaarle IX määräyksestä Pohjanmaan kirkkoherroille maksettiin palkkana 70 tynnyriä viljaa, mutta kirkkoherran palkkaa sittemmin useampaan kertaan lisättiin. Johan sai 16 tynnyriä viljaa palkan päälle sotaväen kestitysvelvollisuutensa johdosta. Johanista tuli Iin kirkkoherra 1620-34.

XIV Lapsia:

• Henrik Johanpoika Limingius, Alholm, (Corvinus) k. 1650. Iin Kappalainen 1628, kirkkoherra 1634.

Pyhäjoen kirkkoherra 1636. Pappissäädyn valtiopäiväedustaja 1638. Nimi Ahlholm tulee Iin Leppäsaaresta, jossa kappalainen Henrik Corvinus aikanaan asui.

---

Limingan kappalaiseksi 1593 eli samana vuonna, kun luterilaisuus hyväksyttiin Ruotsissa ja Suomessa kirkon opin perustaksi. Oulun kappalainen 1609-12. Vuosina 1612-21 ensimmäinen Oulun kirkkoherra, jonka vuosipalkka oli 70 tynnyriä viljaa. Lisäksi hän sai palkakseen 16 tynnyriä viljaa vuodessa sotaväen ruokkimisen takia.
Limingan kirkkoherrana 1620-34. Omisti Sangin tilan Oulujoella. Johan Lithovius käytti myös sukunimiä Corvinus ja Limingus.

"Limingan kappalainen 1593, jolloin allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen. Oulun ensimmäinen kirkkoherra 28.9.1610. Iin kirkkoherra 1620." - Suomen muinaismuistoyhdistyksen 1901 julkaisema Sukukirja - Suomen aatelittomia sukuja, toim. Axel Bergholm, osat I, Otava, näköispainos 1984, ISBN 951-95152-3-2

Oulun ensimmäinen kirkkoherra ja Iin kirkkoherra

Lithovius, Johannes Henrici (K 1634) Corvinus, Limingius, Johan Henriksson

S ehkä Liminka. V Limingan kirkkoherra, Pohjanmaan pohjoisen rovastikunnan maarovasti Henricus Laurentii Lithovius ja hänen 1. puolisonsa N.N. Limingan kappalainen ainakin jo 1593, jolloin allekirjoitti (”Johannes Henrici sacellanus Limingensium”; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa ”Cappalaiset. – – Pohjan Maalla. – – Johannes Henrici Limingosa.”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.; Oulun ensimmäinen kirkkoherra kuningas Kaarle IX:n valtuutettujen seurakunnan perustajien nimittämänä 10.1.1608; Iin kirkkoherra 1620, sai jo elinaikanaan 1633 poikansa Henricus Johannis Ahlholmin seuraajakseen Iin kirkkoherrana. Johannes Henrici (”Her Jöns i Vla”) sai muiden Pohjanmaan kirkkoherrojen tavoin elatuksekseen 70 tynnyriä viljaa Kuninkaallisen Majesteetin kirjeellä 1609. K Ii 1634. P Johannes Henricin äitipuolen sisar Kristina Östensdotter Sursill, S noin 1567, K ilmeisesti Ii noin 1632, PV talollinen Uumajan pitäjän Västertegin kylässä, valtiopäivämies Östen Eriksson Sursill ja Magdalena (Malin) N.N. http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1484

Johan Henrikinpoika, Corvinus s. n. 1563 Liminka. k. 1634 Ii. Oulun ensimmäinen kirkkoherra 28.09.1610, Iin kirkkoherra 1620. Lisätietoja: Käytti myös sukunimiä Corvinus ja kotipitäjänsä Limingan mukaan Limingus. Perhesuhteet: Puoliso oli äitipuolensa sisar. Syntynyt 1500 luvulla Limingassa. Lapset: Henrik, Magdalena, Catharina, Brita, Anna, Petrus (?) 1626, Henrik (?), Johan (?), Jakob (?), Dorde. Limingan kappalainen 1593, jolloin allekirjoitti Uppsalan kokouksen päätöksen. Oulun pappina 1609- ja Oulun ensimmäinen kirkkoherra 1612-21. Kaarle IX määräsi Oulun papille "herra Jönssille", kuten muillekkin Pohjanmaan kirkkoherroille palkaksi 70 tynnyriä viljaa. Kirkkoherran palkkaa sittemmin useampaan kertaan lisättiin. Johanin toimesta järjestettiin Oulun kirkolliset olot ja papiston palkkaus. Pääsi 1610 vapaaksi sotaverosta eräiden muiden Pohjanmaan pappien kanssa. Palkka oli melko pieni, sai apulisänä 16 tynnyriä viljaa sotaväen kestitysvelvollisuutensa johdosta. Iin kirkkoherra 1620-34. Omisti Sangin tilan Oulujoella.

Matti Strang http://www.strang.ch/SUKU/SUURSILL-vanha.HTM

---------------------------------------------------------------------------------------

Johan Henrikinpoika Limingius (Corvinus) s. Liminka 1570, k. Ii 1634. Johanista tuli Limingan kappalainen vuonna 1593, samana vuonna jolloin allekirjoitti Uppsalan kokouksen päätöksen jolla hyväksyttin Augsburgin uskontunnustus, ja saatettiin luterilaisuus kirkon opin perustaksi. Hän toimi Oulun kappalaisena vuodesta 1609 alkaen ja oli Oulun ensimmäinen kirkkoherra vuodesta 1612 aina 1621 saakka. Johanin tehtäviä ensimmäisenä kirkkoherrana oli järjestää Oulun seurakunta ja papiston palkkaus. Johan pääsi vuonna 1610 vapaaksi sotaverosta eräiden muiden Pohjanmaan pappien tavoin. Palkka oli melko pieni, Kaarle IX määräyksestä Pohjanmaan kirkkoherroille maksettiin palkkana 70 tynnyriä viljaa, mutta kirkkoherran palkkaa sittemmin useampaan kertaan lisättiin. Johan sai 16 tynnyriä viljaa palkan päälle sotaväen kestitysvelvollisuutensa johdosta. Johanista tuli Iin kirkkoherra 1620-34.

Puoliso.

Kristina Östenintytär Sursill s. Uumaja, Ruotsi 1562, k. Ii 1632.

XIV Lapsia:

Henrik Johanpoika Limingius, Alholm, (Corvinus) k. 1650. Iin Kappalainen 1628, kirkkoherra 1634. Pyhäjoen kirkkoherra 1636. Pappissäädyn valtiopäiväedustaja 1638. Nimi Ahlholm tulee Iin Leppäsaaresta, jossa kappalainen Henrik Corvinus aikanaan asui. Vuonna 1633 Iin lukkarin navetasta löytyi kuollut lapsi, jonka isäksi Henrik Corvinus tunnustautui. Rikoksen ilmiantoivat Henrikin oma äiti ja lukkarin vaimo. Oikeudessa Henrik tuomittiin kuolemanrangaistukseen huoruudesta erään naimattoman itsellisnaisen kanssa (siis ei lapsensurmasta), mutta tuomio muutettiin lopulta niin että hän sai sovittaa tekonsa siirtymällä Pyhäjoelle papiksi koeajaksi. Pyhäjoen kirkkoherra Erik Montanus puolestaan siirtyi Iin kirkkoherraksi, sillä Henrik oli ennen tapausta ehditty nimittää Iin kirkkoherraksi. Niinpä Henrikistä tuli Pyhäjoen kirkkoherra vuodesta 1636 alkaen. Samana vuonna Henrik hankki yhdessä kirkkoherra Josef Mathesiuksen kanssa kuninkaalta luvan matkustaa ympäri maata ja etsiä malmia. Ilmeisesti näillä matkoilla malmiesiintymiä ei kuitenkaan löytynyt. Henrik, kuten ystävänsä Josef Mathesius ja monet muut kirkkoherrat, esim. Limingan kirkkoherra Lars Josefinpoika Lithovius, varusti myös laivoja. Pappiloista jäi nimittäin hyvinä vuosina ylitse tarpeen mm. ruokatarvikkeita jotka sitten menivät enimmäkseen myyntiin ja laivoilla tavara saatiin kaupunkeihin myyntiin. Kokkolan kaupunki eväsi kirkkoherrojen merenkäyntioikeuden vuonna 1688, koska oli havaittu myös kiellettyä liiketoimintaa. Henrik pantiin irstaan elämänsä tähden joksikin aikaa viralta vuonna 1642. Vuonna 1644 Henrik oli vaikeuksissa, koska oli antanut eräälle Juho Yrjönpojalle matkapassin jonka turvin tämä oli muuttanut Nevanlinnaan jättäen runsaat verorästinsä maksamatta. Kuninkaan verottajan tulkinnan mukaan Henrikin oli joko palautettava Juho takaisin Pyhäjoelle tai maksettava tämän rästit. Ei tiedetä maksoiko Henrik nuo rästit, mutta joka tapauksessa kuollessaan hänellä oli enemmän velkaa kuin omaisuutta, mikä oli kirkkoherran kyseessä ollen hyvin epätavallista. Omisti Pohjankylän Vuotilan talon 1643-51.

Puoliso 1:o Anna Clauntytär Groth s. Gävle, Ruotsi. Eli Pyhäjoella leskenä 1660.

Puoliso 2:o Maria Elisabet Lietzen. Turun hovioikeuden asessorin, Nikolaus Lietzenin tytär.

Magdalena Johantytär Limingius s. 1595, k. jälkeen 1644. Eli leskenä Oulussa 1653. - Puoliso Hannu Petterinpoika Houru s. 1591, k. Oulu noin 1644. Kauppias Oulussa, kirkonisäntä, porvari, Oulujoen nimismies. Omisti Oulujoella Sangi-nimisen tilan, jonka oli perinyt apeltaan.

Katarina Johantytär Limingius. Eli 1644. - Puoliso Tyris Petterinpoika Houru s. 1590-luvulla, k. 2.4.1658. Oulun porvari, raatimies 1628-30, harjoitti merenkulkua. Mainitaan 1611 Oulun vanhimmassa porvarienluettelossa. Omisto Oulussa talon ja myllyn. Tyriksen veli Hans oli naimisissa Katharinan siskon Magdalenan kanssa.

Brita Johantytär Limingius s. Ii 9.6.1600, k. siellä 11.8.1696. - Puoliso Kaspar Hanssinpoika Forbus s. Danzig, Skotlanti 1590, k. Ii 17.12.1682. Oulun raatimies 1633-38. Pohjois-Pohjanmaan rovastikunnan vouti 1639 alkaen, Iin nimismies.

Jakob Johanpoika Corvinus. Apulaispappi Iissä 1631. Oli elossa vielä 1639.

Johan Johanpoika Limingius. Kristiinankaupungin pormestari.

Anna Johantytär Limingius s. noin Ii 1602, k. Loimaa 13.1.1674.

Dorde Johantytär Limingius s. Ii noin 1608, k. Paltamo jälkeen 1667. - Puoliso 1:o Zacharias Sigfridinpoika s. 1598, k. hukkui Oulujokeen 1643. Muhoksen kappalainen. - Puoliso 2:o 1645 Samuel Thomae Paldanius s. Hailuoto noin 1595, k. Paltamo 1651. Paltamon kappalainen 1641, kirkkoherra 1644. - Puoliso 3:o Barthold Sigfridi Mangelius s. Ii 1598, k. Iisalmi 1664. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1651. Paltamon kappalainen 1654-58. Iisalmen kirkkoherra 18.5.1658. Nimi alkuaan Pertti Mankila. Siikajoen Mangilasta kotoisin.