Viivi Matintytär Mäkinen

How are you related to Viivi Matintytär Mäkinen?

Connect to the World Family Tree to find out

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Edla Viivi Matintytär Mäkinen (Kallio)

Also Known As: "Edla Vivia (kastekirja)", "Viivi (kutsumanimi)"
Birthdate:
Birthplace: Kalliomäki, Pihlajavesi, Finland
Death: August 23, 1958 (71)
Pihlajavesi, Finland
Place of Burial: Pihlajavesi, Finland
Immediate Family:

Daughter of Matti Erkinpoika Kallio and Selma Samulintytär Kallio
Wife of Artturi Kallenpoika Mäkinen
Sister of Edith Johanna Matintytär Lähteenmäki; Lyydi Maria Matintytär Simsiö; Milja Gemina Kallio; Edvard Matinpoika Kallio; Juuli Eulia Matintytär Kauppala and 1 other

Managed by: Private User
Last Updated:

About Viivi Matintytär Mäkinen

Taloudenhoitaja Pakkalan kaupassa Pihlajavedellä, sittemmin kauppias, pankinjohtaja Artturi Mäkisen puoliso. Aiemmin käsityönopettaja Pihlajaveden Aseman koululla (1919-1925).

Tunnettiin käsityötaidoistaan. Pihlajaveden Nuorisoseuran ja Pihlajaveden Lotta-Svärd paikallisosaston aktiivijäsen.


Elämäkerta

Edla Viivi (Edla Vivia) Mäkinen os. Kallio syntyi 13. kesäkuuta 1887 Pihlajaveden Kalliomäen (Kallion) talollisperheen kuopuksena. Hänen kutsumanimenään käytettiin aina toista etunimeä, Viiviä.

media.geni.com/p13/2c/22/80/db/5344485c7fb2640c/118193067_3467792263251617_6798213122210955458_n_raj_large.jpg?hash=0d78fc9a1ecbc3ef6bbfd6e7ffcd72a412a202dfbb9549c607da24bbc10cc710.1752821999Nuori Viivi Kallio. Kuva: Anu Vuorisen kokoelma.

Viivin isä oli Kalliomäen vävyisäntä Matti Erkinpoika Kallio, syntyjään Pietarisenmäen talollisen poika. Hänen äitinsä Selma Samulintytär Kallio oli jäänyt emännäksi kotitaloonsa. Selma Samulintyttären isänäidin isä Matti Heikinpoika oli ollut syntyjään Kömin talon poika ja Kömistä erotetun Kalliomäen ensimmäinen isäntä vuosina 1792-1810. [1]

Taitava kutoja ja käsitöiden valmistaja

Viivistä tuli erittäin taitava kutoja. Kalliomäen isossa tuvassa oli lähes vakiovarusteena kangaspuut ja isot luomapuut, joilla hän teki loimet ja kutoi. [2]

Hän kävi myös Wetterhoffin työkoulun Hämeenlinnassa. Nuorten naisten käsityökouluksi perustetun koulun tärkein oppiaine oli kudonnan opetus. Koulun oli perustanut Fredrika Wetterhoff vuonna 1885, ja sen opetusta arvostettiin suuresti. Myös opettajakoulutus kuului koulun opetusohjelmaan. [2, 3]

Viivi toimikin käsityönopettajana Pihlajavedellä Aseman koululla jonkin aikaa, vuosina 1919-1925. [2, 4]

media.geni.com/p13/64/b9/bb/7c/5344485c7d36399d/cda070b8d5c05d13500fb38fbfe9fbc6_large.jpg?hash=19dddaf347bdde52c8d3406466ec3b3a51b2f39a5f4a94986228feb815977ee1.1752821999Viivi kävi arvostetun Wetterhoffin työkoulun, joka koulutti naisia käsityön ja taidekäsityön alalla Hämeenlinnassa. CC BY 4.0 Museovirasto, finna.fi.

Viivin käsityötaidoista saivat nauttia sekä koko yhteisö että hänen lähipiirinsä. Hän on kutonut Pihlajaveden kirkon vanhan vihkiryijyn, joka oli sittemmin Pihlajaveden seurakuntatalon seinällä [2]. Seurakuntatalo purettiin vuonna 2024. Ryijyn nykyisestä olinpaikasta ei ole tietoa.

media.geni.com/p13/8c/bf/32/bc/5344485ee5e23827/20210531_172100_large.jpg?hash=7108143a4ea2c3603eadc0e8274625614ed6dfa554c25148c9801ad105324748.1752821999
media.geni.com/p13/8b/f8/2d/86/5344485ee5e23826/20210531_141438_large.jpg?hash=a91261c2c4fd1bb0a65359de23592d7d9339b7cb535e7e31c0eaad4ec68e170b.1752821999Viivi Kallion kutoma Pihlajaveden kirkon vanha vihkiryijy vuodelta 1931. Kuvat: Kirsti Kallio.

Läheistensä lapsille hän kutoi monia vaatteita. [5]

Hänen elämäntehtävänsä suuntautui jatkossa kuitenkin muualle kuin käsityönopettajan toimeen.

Työ Pakkalan kaupassa

Viivi toimi myös taloudenhoitajana Pakkalan kaupassa, jossa olivat kauppiaina yhtiön T:mi Pakkala & K:nit liikekumppanit Olga Pakkala ja Artturi Mäkinen. Viivi ja Artturi asuivat kaupan aseman puoleisessa päässä, toisessa huoneessa Artturi ja toisessa Viivi. Heistä tuli sitten pari Pakkalassa ollessaan [6]. Viivi jäi kaupan töiden pariin.

media.geni.com/p13/ed/2f/0d/88/5344485aec676509/pakkalan_kauppa_vas_artturi_makinen_ja_viivi_kallio_toinen_oikealta_olga_pakkala_taustalla_ovi_konttoriin_ja_yksityispuolelle_e_r_kok_large.jpg?hash=b2da65afee21abdf7e8992a2af71535e46b04de7cb80616f756a30495049a611.1752821999Pakkalan kaupassa. Henkilöt vasemmalta lukien: Artturi ja Viivi, juoksupoika Erkki Poika-Aho, metsänvartija Erkki Tuomi, kauppias Olga Pakkala ja Kaarina Poika-aho myöh. Ahola. Kuva: Anu Vuorisen kokoelma.

media.geni.com/p13/98/8a/0a/39/5344485c60e847f1/128537584_213777896823542_2537330111227108131_n_large.jpg?hash=ffa0e834b897aed8561c557540c508590631c3cad5de388c7b1141e2756efce4.1752821999Viivi Mäkinen oikealla, Artturi Mäkinen keskellä ja tuntematon nainen vasemmalla. Mahtaisiko hän olla Artturin sisko? Kuva: Anu Vuorisen kokoelma.

Aktiivista nuorisoseura- ja lottatoimintaa

Kauppias Olga Pakkala ja Sällin kansakoulun opettaja Iida Vuorela olivat Viivin hyviä ystäviä. Missä olivat Olga ja Iida, siellä oli myös Viivi. Kaikki kolme olivat aktiiveja Nuorisoseurassa ja alusta asti mukana myös lottatyössä.

Viivi lauloi Iidan perustamassa ja johtamassa Nuorisoseuran sekakuorossa ainakin vuosina 1928-1948. Lisäksi hän osallistui ahkerasti opintopiireihin. Nuorisoseuran 30-vuotisjuhlilla vuonna 1938 hän sai hopeisen ansiomerkin. [2]

media.geni.com/p13/f6/98/f7/89/5344485a5fd9377f/118453423_3467793493251494_8679691401069940989_n_large.jpg?hash=c70c2b2c14bf06e90b6502c61652cbee737abd074154d6b9ad03cdb574070247.1752821999Ystävykset Viivi Mäkinen (vas.) ja Iida Vuorela. Kuva: Anu Vuorisen kokoelma

media.geni.com/p13/b3/3a/56/26/5344485c8734d888/53063626_10219543572446943_8912957342870405120_n_large.jpg?hash=e4f4fbebd7e6053a422b608b8a1b1d0b50ae1d70e1e0ffb26c0ec83fa86558c4.1752821999Pihlajaveden nuorisoseuran sekakuoro nuorisoseurantalon portailla. Viivi näkyy toiseksi takimmaisessa rivissä toisena oikealta kahden valkopukuisen naisen välistä. Edessä keskellä kuoron tomera johtaja Iida Vuorela. Kauppias Olga Pakkala edessä vasemmalla. Kuvaaja: Eenok Lahti.

Pihlajaveden suojeluskunta perustettiin vuonna 1917 ja Pihlajaveden Lotta-Svärd paikallisosasto vuonna 1919. Viivin käsityötaitoja tarvittin jälleen.

Lotta Svärd -järjestön Valkoinen kirja kertoo vuoden 1918 tapahtumista Pihlajavedellä seuraavaa: "Kun (vuoden 1918) sota syttyi, ehkäisi Pihlajaveden suojeluskunta ensin oman pitäjänsä punakaartin toiminnan ja kulki sitten taistelusta taisteluun Haapamäeltä Viipuriin asti. Naiset tekivät samaa keräys, vaatetus ja muonitustyötä kuin naiset muuallakin tekivät. Kirkkoherranrouva Peltonen ja rouva Pakkala johtivat keräys, vaatetus- ja muonitustyötä. Heidän koteihinsa naisten toiminta keskittyi. – Heidän parhaita avustajiaan olivat neidit Hanna Leppälä ja Viivi Kallio. Neiti Leppälä mm. avusti Pihlajaveden ensimmäisen lipun ompelemisessa, kankaan ja muut tarpeet oli rouva Pakkala lahjoittanut." [7]

Täydentävää tietoa Pihlajaveden suojeluskunnan ensimmäisen lipun asiaan löytyy Aino Korjan kirjoituksesta Lotta Svärd yhdistyksen Pihlajaveden Paikallisosaston historiaa, vuosilta 1919-1944. Naisten hankkiman ensimmäisen Pihlajaveden suojeluskunnan lipun ompelivat Viivi Kallio ja Hanna Leppälä. Mallin oli suunnitellut Einari Luoma. Naiset olivat ommelleet suojeluskunnalle myös ensimmäiset käsivarsinauhat [8]. Käsivarsinauhoissa oli sama Einari Luoman sommittelema monogrammi "PS" kuin ensimmäisessä lipussakin.

media.geni.com/p13/32/35/67/88/5344485c92d7c240/pihlajaveden_suojeluskunnan_lippu_large.jpg?hash=2e5954b5805d1cefe5ecebb6f5d33bd89a02961ad785f6c18426a27dc6474a41.1752821999Pihlajaveden suojeluskunnan ensimmäinen lippu. Lipun ompelivat Viivi Mäkinen ja Hanna Leppälä. Lippua käytettiin ensi kerran Aarne Simsiön sankarihautauksessa 25.3.1918. Aarne oli Viivin sisarenpoika. Kuva: Sotamuseo.

Pihlajaveden Lotta Svärd paikallisosaston jäsenluetteloon Viivi on merkitty jäsennumerolla 11. Iida Vuorelan kirjoittamassa Lottien 10-vuotishistoriikissa hänet mainitaan paitsi suojeluskuntalaisten varusteiden valmistajana, myös johtokunnan varajäsenenä ja 10-vuotismerkin saajana. [9, 10]

"Alusvaatteiden, sukkien, käsineiden, lumipukujen, käsivarsinauhojen, selkäreppujen y. m. valmistamisessa ja muonitustyössä toimivat edellämainittujen henkilöitten lisäksi vielä monet muut naiset. Heistä mainittakoon Hanna Leppälä, Viivi Kallio ja Iida Vuorela." Lotat lahjoittivat suojeluskunnalle myös uudet liput. Uusi lippu vuodelta 1923 oli silkkinen ja sinisellä ”hakaristillä” varustettu. "Einari Luoman sommittelemasta aiheesta tässäkin, pihlajanmarjoineen ja Hämeen vaakunalla koristettuna, lotat korjauttaen saivat aikaan kauniin yhdistelmän." Viivi valmisti Leppälän Hannan kanssa lippuja silkistä seitsemän kappaletta. Taitoa kuvioiden merkkauksessa laakapistoin on tarvittu. [2, 9]

media.geni.com/p13/86/43/c9/3a/5344485c869a5da9/pihlajaveden_suojeluskunnan_lippu_uusi__large.jpg?hash=86769fd5aaa1bd5bad33c556b9441969e18280f969f9acb2d9a325c5384a4938.1752821999Pihlajaveden suojeluskunnan toinen lippu. Viivi Mäkinen ja Hanna Leppälä ompelivat näitä lippuja silkistä seitsemän kappaletta. Lippu vihittiin käyttöön 10.6.1923. Kuva: Sotamuseo.

Tuolloin olivat vasta edessä lottienkin toiminnan työteliäimmät ja raskaimmat vuodet, jotka koittivat talvisodan syttyessä.

Viivillä oli osuutensa myös lottien työntäyteisen historian säilyttämisessä yhdistystä lakkautettaessa. Aino Korja kirjoittanut vuonna 1994 Pihlajaveden lottien paperienkätkentäjutusta seuraavasti:

"Valvontakomissio vaati, että kaikki arkistot ym. oli luovutettava pois. Pihlajaveden osastolle jäi kuitenkin jotakin aineistoa, josta on voitu kerätä osa historiaa. Puheenjohtaja Olga Pakkala ja muonituspäällikkö Vieno Kallio ottivat suuren pahvilaatikon, johon tallensivat kaiken jäljelläolevan aineiston. Oli alkuaikojen pöytäkirjoja, jäsenluetteloita, paljon jäljennöksiä, kopioita, valokuvia ym. Laatikko suljettiin, köytettiin ja talletettiin jonnekin. Sitten se oli pitkät ajat Katri Mäenpään vintissä. ”En pelkää sen säilyttämistä. Täältä sitä ei kukaan tule etsimään, eikä siinä mitään vaarallista olekaan”, sanoi Katri. Siellä se laatikko oli sitten avaamatta n. 40 vuotta, kunnes se kerran Vieno Kallion, Toini Mäenpään ja allekirjoittaneen paikalla ollessa avattiin ja katsottiin. Samalla se päätettiin jättää allekirjoittaneelle tarkemmin tutkittavaksi." [11]

Säilyneitä dokumentteja

Viivi oli Pihlajaveden nuorisoseuran jäsen numero 53. Jäsenlipun on allekirjoittanut Olga Pakkala, jonka puheenjohtaja- ja sihteerikausi nuorisoseurassa kesti noin 40 vuotta.

media.geni.com/p13/32/bb/74/e7/5344485b0299996e/118249496_3471017769595733_2022450244361833634_n_large.jpg?hash=f22e2cb2df78c735bd62e95dd9919d0e0c2923dae2b819b13c326d0bc9baf78a.1752821999Kuva: Anu Vuorisen kokoelma.

Vuonna 1938 Viivi lahjoitti Suomen Kulttuurirahaston perustamiskeräykseen 10 markkaa. [12]

media.geni.com/p13/23/9c/69/91/5344485e48c60111/viivi_kallio_large.jpg?hash=a50ce405da1997e9b65fd5b8e6a9eb0d1f6724b6dfe7ab58815821488c8925da.1752821999Kuva: Suomen Kulttuurirahasto.

Kotielämää Leipurintiellä

Viivi ja Artturi asuivat kypsällä iällään Leipurintien varressa sijainneen Pakkalan piharakennuksen yläkerrassa. Kodin seinää muistetaan koristaneen ruusuryijyn, jossa oli tummalla pohjalla isoja tulipunaisia ruusuja. Talon alakerrassa oli sauna ja leivintupa. [2]

Viivin ja Artturin kotona kyläilleet sukulaiset ja ystävät ovat kirjoittaneet nimiään ja tervehdyksiään vieraskirjaan ajalla 25.12.1945 – 12.8.1959 yhteensä 44 sivun verran. [6]

media.geni.com/p13/ba/22/ca/4d/5344485c60db5408/128127569_4156675901016368_2644669725219097157_o_large.jpg?hash=72e4ce9bb706ef911f4ebd281086914489ec495bb4094e77e14665493af71f5a.1752821999Viivi ja Artturi Mäkinen. Kuva: Vieno Kallion kokoelma.

Viivi ja Artturi elivät elämänsä ilman omia lapsia. Viivi kuoli 23. elokuuta 1958. Viivi ja Artturi Mäkinen on haudattu Koipikankaan hautausmaalle Pihlajavedelle.

media.geni.com/p13/e3/56/74/a4/5344485c598ac07d/p1490790_large.jpg?hash=b32a01fcd24403e079cf18a342e4d6ba1d8c0609a8cb918a7a18cf59395b4acf.1752821999Artturi ja Viivi Mäkisen hauta Koipikankaan hautausmaalla. Kuva: Heikki Siltala 2016.


Lähteet

[1] Kirkonkirjat

[2] Kirsti Kallio 2020

[3] Häme-Wiki: Wetterhoffin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos

[4] Keuruun kaupunki, Pihlajaveden ala-aste: Koulun henkilökuntaa 1906 -

[5] Helka Aaltonen

[6] Anu Vuorinen

[7] Lotta Svärd yhdistys: Valkoinen kirja – dokumentti valkoisten naisten toiminnasta vuonna 1918.

[8] Aino Korja: Lotta Svärd yhdistyksen Pihlajaveden Paikalliosaston historiaa, vuosilta 1919-1944.

[9] Iida Vuorela: Pihlajajaveden Lotta-Svärd paikallisosaston 10-vuotishistoriikki

[10] Pihlajaveden Lotta Svärd paikallisosaston jäsenluettelo

[11] Aino Korja: Pihlajaveden lottien paperienkätkentäjuttu

[12] Suomen Kulttuurirahaston perustamiskeräyskirja

Kuvien lähteet on merkitty kuvateksteihin ja kuvien attribuutiokenttiin. Mikäli kuvasta puuttuu lähdemerkintä, lähde on tuntematon ja lisätiedot kuvan alkuperää koskien ovat tervetulleita. Kuvia on lisää Media-aineisto -välilehdellä.


Tämä profiili oli Pihlajaveden kyläpuun 63. viikkoprofiili (30.11.-6.12.2020).

view all

Viivi Matintytär Mäkinen's Timeline

1887
June 13, 1887
Kalliomäki, Pihlajavesi, Finland
1958
August 23, 1958
Age 71
Pihlajavesi, Finland
????
Koipikankaan hautausmaa, Pihlajavesi, Finland