Tynius Hansson Havunen, Panula

Tyni Hannunpoika oli Kauhajoen Havusen, sitten Panulan isäntä. Hänen synnyinkotinsa tai tulosuuntansa ei ole tiedossa.

Havusen isäntä 1637-1645

Mikki Matinpoika vuonna 1618. Hänelle kirjattiin vävy. Oliko tämä Tyni Hannunpoika?
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055034_00143
Tyni Hannunpoika kirjattiin Mikki Matinpojan vävynä vuonna 1627.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00116
Mikki (Matinpoika) Havunen (Hafwuinen) vuonna 1613
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1725039
(Tapio Piirron tiedonanto 2018)

Mikki Matinpoika oli tilan Havunen isäntä Kauhajoella ainakin vuodesta 1635 vuoteen 1636.
Sitten tilan isännäksi tuli vävy Tyni Hannunpoika vuosina 1637-1645. Hänen iäkseen merkittiin vuonna 1627 ruotu- ja väenottoluettelossa 34 vuotta. Hän siirtyi Panulan tilalle noin vuonna 1646.
Tilalla merkittiin poika Antti Tyninpoika, joka merkittiin ruotuluettelossa 1640 isännäksi, ikä 20 vuotta.
Mikki Matinpoika oli tilan Havunen isäntä vuosina 1645-1647.
Vuosina 1646-1648 Havusen talo oli osittain autiona.
Sitten tilan isännäksi merkittiin Sipi Ollinpoika vuosina 1647-1654.
Vuonna 1654 Havusen tilalla merkittiin sotilas Matti Laurinpoika.
Sitten tilan isännäksi tuli Matti Tyninpoika vuodesta 1656 ainakin vuoteen 1675.
(Tapio Piirto: Ilmajoki 1635-1675. Ilmajoki 2010, s.11)

Pohjanmaan läänin tilejä - Vaasan läänin läänintilikirjat 1635-1636:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13576975
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13577114
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13577203
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13577304

Panulan isäntänä 1645-1661

Ilmajoen kesäkäräjillä 1645 kerrottiin Tyni Hannunpojan ostaneen Panulan talon. Kauppa oli huudatettu kolmilla käräjillä ja hän sai taloon kiinnekirjan.
(Markku Pihlajaniemen tiedonanto 2018)

Prusi Panunpoika oli tilan Panula isäntä Kauhajoella ainakin vuodesta 1635 vuoteen 1641. Vuonna 1627 ruotu- ja väenottoluettelossa hänen iäkseen merkittiin 30 vuotta.
Vuonna 1637 tilalla merkittiin Klemetti Tuomaanpoika ja sotilas Yrjänä Laurinpoika.
Sitten tilan isännäksi tuli Luukas Prusinpoika vuosina 1642-1645. Hänet merkittiin tilan isännäksi jo vuonna 1637 ruotuluettelossa. Hänen iäkseen merkittiin vuonna 1638 ruotuluettelossa 25 vuotta.
Vuosina 1643-1644 Panulan talo kirjattiin Prusi Panunpojan autioksi.
Tyni Hannunpoika oli tilan Panula isäntä Kauhajoella vuosina 1645-1661.
(Tapio Piirto: Ilmajoki 1635-1675. Ilmajoki 2010, s.15)

Pohjanmaan läänin tilejä - Vaasan läänin läänintilikirja 1643-1643 (9114), jakso 89, sivu 127: Tiondelängd Ilmola; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12161519 / Viitattu 20.4.2020

Pohjanmaan läänin tilejä - Maakirja 1648-1648 (9126), jakso 41: Ilmola Sockn; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12285909 / Viitattu 20.4.2020

Pohjanmaan läänin tilejä - Maakirja 1650-1650 (9130), jakso 34, sivu 55-56: Ilmoila Sokn; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22172189 / Viitattu 20.4.2020

Pohjanmaan läänin tilejä - Maakirja ja henkikirjat 1653-1653 (9136), jakso 18, sivu 32-33: Ilmåla Sochn.; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184021 / Viitattu 20.4.2020

Asutuksen yleisluettelo (kokoelma) > Asutuksen yleisluettelo > Asutuksen yleisluettelot > Ilmajoki 1635-1654, isäntä Hans Mårthensson on virhekirjaus: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=61206

Asutuksen yleisluettelo (kokoelma) > Asutuksen yleisluettelo > Asutuksen yleisluettelot > Ilmajoki Kauhajoki by Panula 1655-1674: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=64869

Kartta: Kauhajoen Panula ja Havunen noin vuonna 1700: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/K0033805_00001 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=61206

Hämes-Havusen historiallinen tausta: http://www.hames-havunen.fi/
Nykyisten, kunnostettujen rakennusten rakentaminen alkoi 1800-luvun alkupuolella. Päärakennuksen rakentaminen alkoi 1827. Tämän jälkeen rakennettiin kiinteistölle yhteensä lähes 20 asuin- ja talousrakennusta, joista osa on purettu tai tuhoutunut. Rakennusten keskinäinen sijoittelu ja arkkitehtuuri edustavat tyypillistä talonpoikaista rakennuskulttuuria Etelä-Pohjanmaalla. Rakennusryhmä on harvoja eteläpohjalaisia taloja, jossa on säilynyt kaksi umpipihaa. Hämes-Havusen rakennukset palvelivat Havusen suvun jäseniä 1960-luvulle saakka, jolloin rakennukset jäivät asumattomiksi. Vuonna 1974 kunta osti Hämes-Havusen noin 1 ha:n kokoisen tontin ja sillä olevat rakennukset Havusen sukuun kuuluvalta Havuselan perikunnalta.