http://adl.dk/solr_documents/brahe-p

https://finnholbek.dk/getperson.php?personID=I9507&tree=2

• Dansk biografisk Lexikon
• Salmonsen's konversationsleksikon
• Tycho Brahe graves opp
• https://fi.wikipedia.org/wiki/Tyko_Brahe
• Gyllendal, Den Store Danske encyklopædi

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tycho Brahe, born Tyge Ottesen Brahe (de Knudstrup) (14 December 1546 – 24 October 1601), was a Danish nobleman known for his accurate and comprehensive astronomical and planetary observations. Coming from Scania, then part of Denmark, now part of modern-day Sweden, Tycho was well known in his lifetime as an astronomer and alchemist.

He adopted the Latinized name "Tycho Brahe" (usually pronounced /ˈtaɪkoʊ ˈbrɑː/ or /ˈbrɑːhiː/ in English) from Tycho (sometimes written Tÿcho) at around age fifteen, and he is now generally referred to as "Tycho", as was common in Scandinavia in his time, rather than by his surname "Brahe". (The incorrect form of his name, Tycho de Brahe, appeared only much later.)

Tycho Brahe was granted an estate on the island of Hven and the funding to build the Uraniborg, an early research institute, where he built large astronomical instruments and took many careful measurements. After disagreements with the new king in 1597, he was invited by the Bohemian king and Holy Roman emperor Rudolph II to Prague, where he became the official imperial astronomer. He built the new observatory at Benátky nad Jizerou. Here, from 1600 until his death in 1601, he was assisted by Johannes Kepler. Kepler would later use Tycho's astronomical information to develop his own theories of astronomy.

As an astronomer, Tycho worked to combine what he saw as the geometrical benefits of the Copernican system with the philosophical benefits of the Ptolemaic system into his own model of the universe, the Tychonic system.

Tycho is credited with the most accurate astronomical observations of his time, and the data was used by his assistant Kepler to derive the laws of planetary motion. No one before Tycho had attempted to make so many planetary observations.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Den danske astronomen Tycho Brahe er verdensberømt for å ha grunnlagt moderne astronomi og forbedret observasjonsteknikken. Men da han døde i 1601, var det mistanker om at han var blitt forgiftet.

Nå skal graven hans i Tyn-katedralen i Praha åpnes for å gi ekspertene mulighet til å analyser knokler, hår og tøy, skriver avisen Politiken. Det er kulturavdelingen på rådhuset i Praha som har gitt tillatelse til å åpne Brahes grav for en gruppe danske og tsjekkiske eksperter.

De ønsker å finne ut om det kan ha vært en kvikksølvforgiftning som tok livet av Brahe, eller om han kanskje ble myrdet. Teoriene har vært mange. Noen har hevdet at han var for høflig til å forlate bordet under en middag, og at blæren hans sprengtes. Andre har sagt at Johannes Kepler tok livet av ham. Atter andre mener at Brahes eget universallegemiddel tok knekken på ham.

Noe skjegg ble fjernet fra Brahe under en restaurering av Tyn-katedralen. Skjegget skal ha inneholdt kvikksølv.

Tyhco Brahe fikk over 1/3 av sine inntekter i fra sitt len Nordfjord i Norge. Han var aldri i Norge, men alikevel oppbevares det i hans papier noen svært detaljrike håndtegnede kar blant annet over Bremanger og Selje og resten av Nordfjorden. En vet ikke hvem som har tegnet eller gitt ham disse kartene. Det kan ha vært hans skatteoppkrever i Nordfjord eller Biskop Anders Foss og Flemløse som besøkte ham iHvn 1595. Det kan også være hans skattefogd som bodde i Davik på den tiden.

[S2] Danmarks Adels Aarbog, Thiset, Hiort-Lorenzen, Bobé, Teisen., (Dansk Adelsforening), [1884 - 2005]., DAA 1950:II:15- 66 c.

https://no.wikipedia.org/wiki/Tycho_Brahe#Grav%C3%A5pning

15. november 2010 ble Brahes grav åpnet for undersøkelser for annen gang. Forskerne ønsket å finne ut mer om astronomens helsetilstand og om mulig dødsårsak. Analyseresultatene avkrefter den utbredte myte, at Brahe skulle være blitt forgiftet med kvikksølv. I tillegg til gull og sølv ble det faktisk funnet rester av kvikksølv i skjegghåret hans, men ikke nok til å kunne ta livet av et menneske.

Tyge Ottesen Brahe

Astronom, 1576 Forlenet Med Ven, 1597 Forlod Danmark. Tycho Brahe (eller Tyge Brahe som han blev døbt) blev født i 1546 på familiegodset Knudstup i Skåne som søn af Otto Brahe og Beate Bille. Tycho Brahe voksede dog op hos faderens bror, Jørgen Brahe og hans kone, Inger Oxe (søster til Peder Oxe) på godset Tostrup. Fra han var 7 år fik han undervisning i latin og 12 år gammel (i 1559) begyndte han på Københavns Universitet.

I 1560 overværede Tycho Brahe sandsynligvis en delvis solformørkelse, og herefter begyndte sine astronomiske studier. I 1562 rejste han til Leipzig for at studere jura og statsvidenskab, men istedet koncentrerede han sig om astronomi. Han opdage hurtigt store afvigelser mellem sine egne observationer af planeternes positioner og de positioner, man hidtil havde antaget.

Tycho Brahe vendte hjem fra Leipzig i 1565 og mellem 1566 og 1570 studerede han astronomi i Rostrock, Wittenberg, Basel og Augsburg. I denne periode konstruerede han sine første astronomiske instrumenter (i 1564 en radius og i 1569-70 den store kvadrant i Augsburg) og foretog mange observationer.

I 1570 døde faderen, og Tycho Brahe vendte hjem til Danmark. Den 11. november 1572 fik Tycho Brahe øje på en lysende klar stjerne i stjernebilledet Cassiopaia, som han aldrig tidligere havde set. Stjernen kunne iagttages på himlen i 18 måneder. Sine observationer publicerede han i bogen De Nova Stella. I dag ved vi, at det drejede sig om en supernova.

I 1574 giftede Tycho sig med Kirsten Jørgensdatter. I løbet af ægteskabet fik parret 8 børn.

I 1575 tog han igen sydpå, og især mødet med landgreve Wilhelm af Hessen, som var meget interesseret i astronomi, kom til at få stor betydning for ham. Da han kom hjem overvejede han at forlade Danmark, men på opfordring af landgreven af Hessen tilbød kongen, Frederik II, Tycho Brahe øen: Hven som len og dertil rigelig økonomisk støtte (Tycho Brahes indtægter kom til at udgøre over 1% af statens indtægter!).

I august 1576 påbegyndtes den kombinerede bolig og observatorium Uranienborg på Hven. Pga. pladsmangel begyndte byggeriet af observatoriet Stjerneborg i 1584 på en høj udenfor Uranienborg. Som lensmand havde Tycho Brahe forpligtelser overfor kongen og bønderne, men han passede ikke sine forpligtelser særligt godt (fx passede han ikke fyret, og han forlangte meget arbejde af sine bønder og behandlede dem generelt dårligt).Efter Christian IV i 1596 havde overtaget regeringsmagten, mistede Tycho Brahe de fleste af sine økonomiske privilegier, men beholdt stadig Hven som len. Kritikken gik især på hans behandling af bønderne.

I 1597 forlod han Danmark, og i 1598 accepterde han en opfordring fra kejser Rudolf II om at bosætte sig i Prag, hvor han kom til at arbejdede sammen med Johannes Kepler.

Tycho Brahe døde i 1601 af en urinvejsforgiftning, muligvis pga. af en kviksølvforgiftning. Han er begravet i Prag. Kepler arvede Tycho Brahes observationer, hvilket satte ham i stand til at finde de keplerske love for jorden og planeternes bevægelse omkring solen.

Thus in 1575 he went abroad to visit with the worlds astronomers. In 1576, King Frederick II of Denmark provided Tycho with an island, an observatory, and an annual income. Besides the observatories, Tycho established a paper mill and a book printing house. Brahe spent twenty years or more at the island observatory. However, after King Frederick II died, Tycho was no longer in favor with the new king, Christian IV. After several years of staying in German towns, he moved his lab, family and assistants (par. Kepler) to Prague. He spent two years in service to Rudolph II and on October 24, 1601 he died apparently of a burst bladder at the King s table. In those days no one left the table for any reason until they were dismissed. The works of Tycho Brahe have been compiled and published under the title Tychonis Brahe Opera Omnia, by the Society for Danish Language and Literature.

https://www.math.wichita.edu/history/Men/brahe.html

Cause of Death

"FOR OVER FOUR HUNDRED YEARS, TYCHO BRAHE’S UNTIMELY DEATH HAS BEEN A MYSTERY. HE DIED ON 24 OCTOBER 1601 ONLY ELEVEN DAYS AFTER THE ONSET OF A SUDDEN ILLNESS. OVER THE CENTURIES, A VARIETY OF MYTHS AND THEORIES ABOUT HIS DEATH HAVE ARISEN.

One of the most persistent theories has been that he died of mercury poisoning, either because he voluntarily ingested large quantities of mercury for medicinal purposes, or because mercury was used to poison him." Tests conducted in 2010 showed that he did not die of mercury poisoning.

• Mercury Poisoning Ruled Out as Cause of Tycho Brahe's Death at Heritage Daily (Nov. 19, 2012)

Tyko Brahe

Tyko Brahe (oikealta nimeltään Tyge Ottesen Brahe oli tanskalainen tähtitieteilijä. Hän oli omana aikanaan myös tunnettu astrologi ja alkemisti. Hän rakennutti Venin saarelle kaksikin observatoriota, ensin Stjerneborgin ja hiukan myöhemmin isomman ja paremmin varustetun Uranienborgin, mistä tuli varhainen "tutkimusinstituutti". Kummastakaan rakennuksesta ei ole edes peruskiviä jäljellä. Rakennusten ulkonäkö tunnetaan vain niistä tehtyjen piirrosten ja maalausten perusteella.

Julkaisutoiminnan takia hän omisti kirjapainon ja paperimyllyn. Brahen tunnetuin apulainen oli Johannes Kepler.

Elämä

Tyko Brahe, jonka etunimestä on olemassa useita muotoja (Tyge tanskaksi ja Tycho latinaksi), syntyi 14. joulukuuta 1546 Tanskassa (Svalöv, Skoone) Otto ja Beata Brahen perheeseen.

Hän aloitti opintonsa vuonna 1559 Kööpenhaminan yliopistossa, ollen silloin vain 12 vuoden ikäinen, opiskellen ajan hengen mukaisesti retoriikkaa ja filosofiaa. Kolme vuotta myöhemmin Brahe siirtyi Leipzigin yliopistoon opiskelemaan lakia. Näinä vuosina hän myös itse opiskeli tähtitiedettä. Kemiaa hän opiskeli Augsburgissa vuosina 1570-1572.

Tyko myös taivutteli setänsä rakentamaan hänelle oma kemian laboratorion Herritzwadin linnaansa. Näinä vuosina Tyko joutui miekkataisteluun, jossa hän menetti nenänsä. Hänelle valmistettiin nenäproteesi, kertomusten mukaan hopeasta tai kullasta. Vuonna 2010 tehty tutkimus osoitti, että proteesi oli messinkinen.

Vuonna 1572 Brahe havaitsi Kassiopeian tähdistössä uuden tähden. Hän tarkkaili sitä tiiviisti ja tuli siihen johtopäätökseen, että kyseessä oli uusi taivaalla paikallaan pysyvä tähti. Seuraavana vuonna hän julkaisi teoksen De Stella Nova (lat. uudesta tähdestä).

Nyt tiedetään, että kyse oli supernovaräjähdyksestä, ja tätä "uutta tähteä" sanotaan nykyisin Tykon novaksi (SN 1572). Kirja herätti tyrmistystä papiston keskuudessa. Siihen aikaan nimittäin uskottiin vakaasti, että tähdet olisivat jumalaista alkuperää, eikä maailmankaikkeuteen ollut syntynyt mitään uutta sen jälkeen kun Jumala oli lopettanut luomistyönsä. Tuohon aikaan lähes kaikki tähtitietous oli peräisin Aristoteleen ja Ptolemaioksen ajatuksiin perustuvista kirjoista.

Vuonna 1575 Tanskan kuningas Fredrik II antoi hänelle pienen eläkkeen ja elinikäiseksi lahjaksi Juutinraumassa Landskronan lähistöllä sijaitsevan Venin saaren. Brahe rakensi saarelle observatorion ja aloitti tähtitaivaan tarkkailun. Vuonna 1588 hänen suojelijansa Fredrik II kuoli.

Hänen seuraajansa Kristian IV lopetti hänen eläkkeensä ja rahavaikeuksien takia Brahen oli pakko lähteä saareltaan vuonna 1597 21 tuloksellisen vuoden jälkeen. Hän jatkoi vähän aikaa työtään Hampurissa, mutta jatkoi sitten Benatkyn linnaan Tšekkiin, jonne hän asettui 1599 Rudolf II:n suojelukseen. Praha oli tuolloin erittäin merkittävä tieteen keskus ja Brahe löysi jatkajan elämäntyölleen. Vuonna 1600 hän tapasi tuolloin varsin tuntemattoman Johannes Keplerin.

Tyko Brahe kuoli seuraavana vuonna (24. lokakuuta 1601). Kepler viimeisteli hänen elämäntyönsä ja julkaisi Brahen tähtiluettelon Astronomiae Instauratae Progymnasmata, joka sisälsi 777 tähden sijaintitiedot. Tyko Brahe oli ensimmäisiä jotka tajusivat järjestelmällisen havaitsemisen tärkeyden tähtitieteessä. Tätä saavutusta voisi hyvin verrata Galileo Galileihin, joka alkoi ensimmäisenä soveltaa empiiristä tutkimusta. Ilman hänen tutkimustuloksiaan Kepler ei välttämättä olisi keksinyt lakejaan planeettojen radoista.

Kuolema

Tarinan mukaan tähtitieteilijä kuoli virtsarakon pullistumaan juotuaan liikaa viiniä päivällisellä Rosenbergin paronin kanssa. Brahe pelkäsi etikettirikettä niin paljon, ettei poistunut pöydästä.

Brahen kuolemansyy on yhä epäselvä. On esitetty epäilyjä siitä, että Brahen olisi murhannut Kepler. Väite perustuu 1990-luvulla tehtyihin oikeuslääketieteellisiin tutkimuksiin, jotka perustuivat vuonna 1901 haudasta otettuihin hiusnäytteisiin. Vertaamalla hiusten kasvunopeutta Brahen hiuksista löytyneisiin elohopeamääriin on pystytty päättelemään, milloin ja minkä kokoisina annoksina Brahe oli elohopeaa saanut.

Koska Brahen elämän loppuvaiheista on tarkat päiväkirjat, on voitu osoittaa, että Kepler oli käytännössä ainut mahdollinen henkilö, joka olisi voinut myrkyttää Brahen. Vuonna 2010 hauta avattiin uudelleen, jotta kuolinsyy pystyttäisiin määrittelemään tarkemmin. Vuonna 2016 päättyneen tutkimuksen mukaan kyse ei ollut akuutista myrkytyksestä. Brahe saattoi kuolla virtsarakon tulehdukseen. Hänen epäillään yrittäneen hoitaa itseään elohopeaa sisältäneillä lääkkeillä, joka selittää korkean elohopeamäärän hänen elimistössään.

/////

• Dansk biografisk Lexikon
• Salmonsen's konversationsleksikon
• Tycho Brahe graves opp
• Gyllendal, Den Store Danske encyklopædi
• Mercury Poisoning Ruled Out as Cause of Tycho Brahe's Death at Heritage Daily (Nov. 19, 2012)
• http://adl.dk/solr_documents/brahe-p
• https://finnholbek.dk/getperson.php?personID=I9507&tree=2

Tycho Brahe

https://sv.wikipedia.org/wiki/Tycho_Brahe