Sven Mårtensson Bucht

Majoitusmestari. Ryhtä, Tammela. Syntyperä ei tiedossa.

Kvartermästare. Ryhtä, Tammela. Ursprung okänd.

HUOM! Sven Mårtensson Buchtin syntyperä ei ole tiedossa.

OBS! Sven Mårtensson Buchts ursrpung är inte känd.

NOTE! Sven Mårtensson Bucht's origin is not known.

• VIITE: Tammelan Buchteja 400 vuotta. Ryhdän sukuseura ry Sukukirja I, toim. Lauri Terho. AS Pakett, Tallinna 2008.
• VIITE: Tammelan Ryhdän sukuseura http://tammelanbuchtsuku.net/tutkimus/
• VIITE: Veronkantokirjuri GABRIEL BUCHTIN JÄLKELÄISET Pauli Hele'n TUISKU CAMENAEUS SUKUKIRJA 5. Julkaisija: Tuisku Camenaeus sukuseura ry. ISBN 952-90-4770-3 Kangasalan Kirjapaino Oy 1993 militærran; kvartermester

___________________

Kvartermästare var före 1635 en militärgrad i kavalleriet.

Han var Kvartermester, født i Tyskland. Stamfar i Finland. Ledet Rythä hjemmet i Kallio by, hadde hjemmet til i 1623.

Han hadde en datter: Valborg Svensdotter Buchtog en sønn: Zacharias Svensson Bucht.

Kerstinin isä paljastuu 26.-27.4.1653 tuomiokirjasta, jossa käsitellään Kerstinin ja miehensä Krister Agricolan tyttären Karinin häväistysjuttua, jonka aiheuttajana oli kotiopettajaksi kutsuttu Kerstinin serkku Thomas Mårtensson Salcherus (Salko).

1. Sven Martinpoika Bucht, isäntä 1606-1623. Syntymäaika tuntematon. Vanhempia, eikä puolisoa tunneta. Vanhin merkintä hänestä löytyy Suomen Asutuksen Yleisluettelosta (SAY) vuodelta 1606, jolloin hänet mainitaan majoitusmestariksi, mikä oli Ruotsi-Suomen armeijassa aliupseeriarvo. Kyseisenä vuonna 1606 hän otti viljelykseensä Kallion ratsutilan Tammelan pitäjän Kallion kylässä. SAY:ssä on tilan kooksi merkitty, 2 manttaalin, yhden jousen ja 2 äyrin suuruiseksi ratsutilaksi. Tila oli otettu viljelykseen1606, josta 1 1/2 manttaalia oli ollut autionavuoden ajan. Tila oli ollut kahden talon suuruinen. Tilan edelliset omistajat olivat olleet Klemetti Erkinpoika vuosina 1586-1590, Jaakko Sipinpoika 1590-1597 ja Jaakko Jaakonpoika 1598-1601. Sven Buchtilla ei näytä olleen ainakaan miespuolisten jäsentenkautta mitään sukulaisuutta näihin aiempiin tilallisiin. Tila oli heidän jälkeensä muutaman vuoden autiona eli veronmaksukyvyttömänä. Sven Bucht viljeli Kallion ratsutilaa vuoteen 1626. - Mustialan kartanossa 23. ja 24. huhtikuuta 1616 pidettyjen Tammelan ja Someron tutkintakäräjien pöytäkirjoissa hänet mainitaan nimellä " Swen Bulcht quarteermästare". Hän maksoi kuusi taaleria yhdessä kymmenen muun ratsumiehen kanssa osuutenaan veloista (yhteensä 70 taaleria), jotka olivat kertyneet Sipi Knuuttilalle ratsumiesten, ratsumestari Herman Dyckerin aikana (Pauli Helèn Veronkantokirjuri Gabriel Buchtin jälkeläiset). Sven osallistui myös Herman Dykerin lipustossa 1609-1610 Moskovan sotaretkeen Jaakko de la Gardien joukoissa. Lipuston miehistä löytyy nimiluettelo jonka Swen Bucht on vahvistanut sinetillään (VA 4412:215v). Hänen nimensä kirjoitustapa vaihtelee melkoisesti: Suen Bucht (v.1607;VA 4381:17), Swänn Bwgoht Quarterssmestare (v.1608;VA 4390:70v), Swenn Bught (v. 1608;VA 4398:18v), Suen brucht (v. 1608;VA 4399:9)(Timo Alanen Someron ja Tammelan vanhin asutusnimistö). Lapset: 1. Kirsti Bucht, s. 1600 Turku. Tauluun 2. 2. Matti Sveninp. Bucht. Hänet mainitaan manttaaliluettelossa 1637-1638. 3. Valpuri Svenint. Bucht. Tauluun 3. 4. Sakari Bucht. Tauluun 4. 5. Margareta Svenint. Bucht. Mainitaan manttaaliluettelossa 1654-1682 Kallion ratsutilalla.

Sven Bucht oli Ruotsi-Suomen armeijan majoitusmestari. Hän käytti sinettiä ja varmisti sillä laatimiaan asiakirjoja. Hän oli mm. mukana Moskovan sotaretkellä Herman Dykerin lipuston majoitusmestarina Jaakko de la Gardien valloittaessa Moskovan vuonna 1610. Sven kuoli rintamalla. Tarkempaa aikaa eikä paikkaa tunneta, mutta leski on nauttinut verovapaudesta vuonna 1624. Sven Bucht lunasti autiotilan Tammelan Kalliosta vuonna 1606 ja perusti sinne ratsutilan. Svenin puolisoa ei tunneta, mutta tutkimukset ovat keskittyneet Turun ympäristöön. Turkuun heille on kirjattu syntyneeksi vuonna 1600 tytär Kirsti. Heillä ilmeisesti vanhimmat lapset ovat olleet tyttöjä, koska ratsutilan omisti välillä tytär Walborin puoliso. Pojasta Sakarista tuli isäntä vasta myöhemmin. Vävy oli myös Hakkapeliitta joka ei palannut sotaretkeltään. Hänen nimensä on Tammelan kirkon edessä olevassa Hakkapeliittapatsaassa. Viisi ensimmäistä sukupolvea ratsutila siirtyi kokonaisena isältä pojalle. Vasta Jaakko Sakarinpoika s. 1729 jakoi ratsutilan kolmelle pojalleen. Taloja kutsuttiin poikien etunimien mukaan Jaakontalo, Sakarintalo ja Antintalo. Sakarintalo toimii tänäkin päivänä Kalliossa maanviljelystilana ja on myöskin siirtynyt suvussa aina isältä pojalle kahdentoistasukupolven ajan.

Sven Buchtin syntyperästä on käyty keskustelua. Mistähän syystä saksalaissyntyinen ratsulippukunnan komentaja Otto von Grothhusen ja majoitusmestari Sven Bucht päätyvät samaan aikaan Tammelaan Kallion kylään pienen Kalliojärven rannalle. Bucht saa kruunulle menetetyn autiotila itselleen vuonna 1606 ja järven toiselta puolelta Grothusen sai rälssitilakseen Häiviän Isotalon.

Tammelan Kallion ratsutilan isäntä 1606-1623, majoitusmestari

Sven Bucht kuoli n. 1623, koska hänen leskensä mainitaan armeijan rullissa tilan omistajana vuonna 1624.

http://tammelanbuchtsuku.net/arkistojen-katkoista/

http://gamma.nic.fi/~wirmaila/muutsuvut/bucht/buchthist.htm