Spede Pasanen

Pertti Olavi ”Spede” Pasanen (10. huhtikuuta 1930 Kuopio – 7. syyskuuta 2001 Kirkkonummi) oli suomalainen koomikko, näyttelijä, käsikirjoittaja, elokuvaohjaaja, tuottaja, lauluntekijä ja keksijä, jota on kutsuttu ”viihteen yleismieheksi”.Hän oli yksi Suomen suosituimpia ja menestyneimpiä viihteentekijöitä 1960-luvulta 1990-luvulle asti.

Pasanen aloitti uransa radiossa 1950-luvun lopulla. 1960-luvulla hän teki sketsiohjelmia televisiolle ja loi sarjan menestyneitä elokuvakomedioita, kuten X-Paroni, Pähkähullu Suomi, Millipilleri ja Noin 7 veljestä. 1970-luvulla Pasanen keskittyi yksinomaan elokuviin ja loi Uuno Turhapuron hahmon, jonka ympärille rakennettu elokuvasarja kasvoi 19-osaiseksi ja jonka avulla hän saavutti suurimmat yleisömenestyksensä. 1980-luvulla hän teki paluun televisioon, ensin jatkamalla jo 1960- ja 1970-luvulla tehtyä Spede Show’ta ja sitten kilpailuohjelma Speden Speleillä. Pasanen sijoittui sijalle 17. Yleisradion järjestämässä Suuret suomalaiset -kilpailuohjelmassa.

Pertti Olavi Pasanen syntyi 1930 Kuopiossa Kusti ja Helmi Pasasen esikoisena. Hänen isänsä oli metsäteknikko ja toimi paperiyhtiö Ahlströmin piiripäällikkönä. Perheeseen kuului myös Pertin pikkusisko Virpi ja pikkuveli Risto. Perhe oli kuopiolaisittain vauraampaa keskiluokkaa. Lempinimi ”Spede” on peräisin jääkiekkokaukalossa saadusta Speedy-nimestä, ja seurasi Spedeä jo nuoresta iästä. 183 senttiä pitkän Pasasen Speedy-nimi tuli Warner Brothers -yhtiön sarjakuvan Looney Tunes and Merrie Melodies Series of Cartoons sankarihiiri Speedy Gonzalesista.

Pasasen keskeisimmät kiinnostuksen kohteet olivat jo koulupoikana viihde, urheilu, erilaiset pelit ja keksintöjen tekeminen. Hän oli Kuopion lyseon ohjelmallisten illanviettojen eli konventtien päätähti, pelasi innokkaasti jääkiekkoa ja harjoitti kotinsa kellarissa kemiallisia kokeita. Koulumenestys sen sijaan oli huonompaa. Keväällä 1948 hän sai todistukseensa viisi nelosta ja jäi luokalleen vietettyään kevään pääasiassa rakentamalla omatekoista skootteria romukaupoista löydetyistä osista. Kun hän oli vielä ajautunut välirikkoon useiden opettajiensa kanssa, Pasaset päättivät lähettää hänet toiseen kouluun. Syksyllä 1950 Spede Pasanen siirtyi Iisalmen lyseoon, josta hän kirjoitti ylioppilaaksi olympiakeväänä 1952. Seuraavan vuoden hän vietti suorittamassa asepalvelustaan ja kotiutui reservin ilmatorjuntavänrikkinä. Vuoden aikana hän ehti myös esiintyä puolustusvoimain viihdytyskiertueella, joka kiersi varuskunnissa sotilaita viihdyttämässä.

Syksyllä 1953 Pasanen muutti Helsinkiin ja aloitti opinnot Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Opintojen sijasta hän kuitenkin keskittyi osakuntaelämään Savolaisessa osakunnassa, jossa hän toimi yleisenä seremoniamestarina ja juhlien järjestäjänä. Erityisesti Pasasen järjestämät fuksiaiset, uusien opiskelijoiden initiaatiojuhlat, saavuttivat mainetta ympäri yliopistoa ja muita osakuntia. Ylioppilasmaailmassa hän tapasi myös Jukka Virtasen ja Matti Kuuslan, joista kummastakin tuli myöhemmin tärkeitä yhteistyökumppaneita. Fennada-Filmin palveluksessa studioapulaisena työskennellyt Kuusla hankki Spedelle 1954 roolin statistina elokuvassa Laivan kannella. Hänet nähtiin elokuvassa miehenä baarissa.

Pasanen harrasti backgammonia ja menestyi hyvin kansallisella tasolla. Hän voitti Suomen pistepörssin vuonna 1979. Pasanen kirjoitti alkusanat Jaakko Salavan kirjaan Backgammonia opiksi ja huviksi. Spede oli Suomen Mensan jäsen ja vuonna 1998 hänet palkittiin Mensan jokavuotisella Mensa-palkinnolla.

Spede Pasanen kuoli 7. syyskuuta 2001 Kirkkonummella golf-kentällä. Hänen pelitoverinsa olivat kesken pelin havainneet kuuluisuudessa heikkokuntoisuutta, huonovointisuutta ja väsymystä. He saattoivat Pasasen golf-kentän kahvilan terassille lepäämään. Pian terassille tulon jälkeen Pasasen sydän ilmeisesti pysähtyi ja elvytys oli aloitettu heti. Paikalle sattumalta tullut lääkäri oli aloittanut elvytyksen. Myös Medi-Heli ja ambulanssi olivat saapuneet paikalle. Näistä ja paikanpäällä aloitetusta elvytyksestäkin huolimatta lääkärin osaksi koitui Pasasen kuolleeksi toteaminen. Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaan Taiteilijainmäelle.

Lähde: WIKIPEDIA