Petrus Lyra

Ensimmäinen suomalainen Lyra -niminen pappi, joka toimi Hauhon kirkkoherrana noin vuosina 1620–1630.

Lyra släktet härstammar antagligen från Nicholaus de Lyra som bodde i Frankrike 1270-1349 och som spridits över världen. Nickolaus var en mycket lärd man vars namn syftas på i talesättet 'Si Lyra non lyrasset, Lutherus non saltasset'

(Om Lyra inte hade spelat på lyran, skulle Luther inte ha dansat).

http://en.wikipedia.org/wiki/Nicholas_of_Lyra

Printed in 1493, the same year Christopher Columbus returned from his first voyage, it is the Biblia Latina cum postillis Nicolai de Lyra—the first printed commentary on the Bible.

Written by Nicholas of Lyra, the Middle Ages’ foremost Franciscan theologian and practitioner in biblical interpretation, the Biblia Latina is important because of its emphasis on a literal, rather than mystical or allegorical, interpretation of the Scriptures.

Se dokument under "media".

Lyra-suvun alkukotina voidaan pitää Lyre-nimistä kylää Ranskassa. Noin 1270-1349 siellä vaikutti Nicolaus-niminen oppinut, joka aateloitiin de Lyraksi. Hän oli syntynyt n. 1270 Normandiassa ja kuollut 1349 Pariisissa. Nicolaus oli fransiskaaniveli, saavutti tohtorin arvon Pariisin yliopistossa ja opetti teologiaa. Hänen raamatunselitysteoksensa Postillae Perpetuae on vielä nähtävissä Sorbonnessa. Hän toimi myös Ranskan kuningattaren raamattutiedon opettajana. Lyra-nimisiä henkilöitä tavataan 1600- luvulla mm. Portugalissa ja Hollannissa. Suku on levinnyt varhain myös Saksaan ja Venäjälle. Saksasta löytyy tällä hetkellä 136 sähköpostiosoitetta ja 95 puhelinnumeroa Lyra-nimellä. Portugalista suku on muuttanut Brasiliaan, missä nimi on nykyisin varsin tavallinen. Brasilian suurlähetystön kertoman mukaan vähänkin suuremman kaupungin puhelinluettelossa on ainakin tusinan verran Lyra-nimisiä. Brasilian kuuluisimpiin laulajiin kuuluu Carlos Lyra. Myös Meksikossa on Lyra-sukua. Suvulle tunnusomaista on kautta vuosisatojen ollut musikaalisuus; monet senjäsenet ovat olleet pappeja ja opettajia. Tutkimuksesta ei valitettavasti ilmene, liittyykö suomalainen Lyra-suku jollakin tavalla Euroopan ja Amerikan samannimisiin sukuihin. Yhteinen nimi ei vielä takaa sukulaisuutta, varsinkin kun kyseessä on tällainen soittimen nimi, joka oli yleisesti tunnettu jo antiikin Kreikassa ja sitten kautta koko Euroopan historian. Suomessa esiintyvä pappissuku on hyvinkin voinut omaksua nimen täällä kotimaassaan 1500-luvulla. Sukulaisuutta Euroopan Lyra-sukuihin emme suinkaan pidä mahdottomana, mutta tarvittaisiin tukevia faktoja kaikista välissä olevista sukupolvista. Ilman asiakirjoihin perustuvaa sukupuuta j a kriittistä sukuselvitystä tiedot ovat sinänsä kiinnostavia olettamuksia.