Petronilla Joosepintytär Ilkka, Kylmäjyrä

Ilmajoen Ilkan ja Kurikan Kylmäjyrän emäntä

Ilmajoen Ilkka, ratsutalo 1635–1644:
Mikki Jaakonpoika Ilkka isännöi 1635–1643. Vuonna 1641 talossa mainittiin poika ja pojanvaimo. Vaimo Petronella Joosepintytär, isäntä leskenä 1643–1649. Vuonna 1644 ja 1647 talossa merkittiin vain vaimo. Tila autio 1647–1649.
Poika Sipi Mikinpoika. Ikä vuoden 1640 ruotu- ja väenottoluettelon mukaan 37 vuotta. Haki porvariksi Turkuun 1642 (Veli Pekka Toropainen 2006: Tietoja 1600-luvun turkulaisten sukulaisuussuhteista. Genos 2006/1).
Sipi Mikinpoika, palkattu (tienare) ratsumies 1641.
Juho Mikinpoika, sotilas vuoden 1647 ruotu- ja väenottoluettelon mukaan.
Juho Mikinpoika isännöi vuosina 1649–1653. Vuonna 1653 talossa merkittiin isäntä ja vaimo. Vaimo Inkeri Markuksentytär oli Vähä-Kurikasta.
Veli Juha Mikinpoika ja puoliso Valpuri Matintytär Kylmäjyrästä mainittiin kuolleina 1653 (Tapio Piirto: Juha Mikinpoika Ilkka. Jaakko Ilkka sukusanomat 2004). Vuonna 1654 talossa merkittiin vaimo.
Sisar Susanna Mikintytär, puoliso Jaakko Matinpoika Kylmäjyrästä. Sisar Agneta Mikintytär, puoliso Valentin Hannunpoika Peltoniemestä. Sisar Liisa Mikintytär. Sisar Saara Mikintytär, puoliso Juho Sakarinpoika Talvitiestä. Tiedot puolisoista ja sisaruksista: Sarvela, Jaakko 1979: Jaakko Ilkan suku. Ilmajoki-seura.
(Tapio Piirto: Ilmajoki 1635-1675)

Sarvelan mukaan Mikko Jaakonpoika isännöi Ilmajoen Ilkkaa isänsä jälkeen vuosina 1598-1642. Hänen toinen vaimonsa Petronella Joosepintytär Vähänkyrön Kuuttilan Seppilästä isännöi vuosina 1644-1649.
Juho Mikonpoika isännöi vuosina 1650-1653. (Jaakko Sarvela, Täydennyksiä Niilo Liakan teokseen "Ilmajoen Pitäjä", Ilmajoen kunta, Vaasa 1986. Niilo Liakka, Ilmajoen pitäjä, Helsinki 1934, näköispainos Ilmajoen kunta, Vaasa 1986, s.29)

Mikko ja Petronilla Ilkka
Mikko Jaakonpoika Ilkan ensimmäinen nimeltä tuntematon vaimo kuoli ennen joulukuuta 1615. Mikko kirjattiin leskeksi joulukuussa 1615 Korsholman läänin Älvsborgin lunnaiden kantoluettelossa. Hän avioitui Petronella Joosefintyttären kanssa, joka oli kotoisin Seppilän tilalta Vähänkyrön Kuuttilan kylästä. Petronellan synnyinkoti tuli ilmi vuoden 1707 käräjillä. Jos perinteinen sukututkimus pitää paikkansa, Petronellan äitilinjan MtDNA olisi K1a4a1a2b.

Älvsborgin lunnaat 1615, luettelo päivätty 3.12.1615, Mikki Jaakonpoika merkittiin leskeksi (Tapio Piirron tiedonanto 2023): 483Fd Korsholman läänin Älvsborgin lunnaiden kantoluettelo (1614-1615): Tiedosto 91, tiedosto ei aukea: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5733133445&aineistoI...

Alapotin mukaan Vähänkyrön vuoden 1707 käräjäpöytäkirjoissa on erään myllyriidan yhteydessä Petronella Joosepintyttären kirjallinen todistus: "Antti Heikinpoika Kuuttilasta vaati Johan Flammingilta viidettä osaa Flammingilan myllystä, esittäen vaatimuksen tueksi edesmenneen Mikki Ilkan lesken Petronella Joosepintyttären, Kylmäjyrältä, antaman kirjallisen todistuksen 29. joulukuulta 1673, jossa hän todistaa, että siihen aikaan, kun hän oli ollut naimattomana kotona Kuuttilan Seppilän talossa (nykyinen Jussila), jota kantaja nyt asuu, oli siellä vanhastaan puhuttu, että vesimylly, jonka hänen veljensä Martti Joosepinpoika sittemmin oli luovuttanut Flammingilaan... Petronella oli silloin ollut 80-vuotias ja oli siis syntynyt vuonna 1593". (Aarne Alapoti: Kuka oli syntyjään Petronella Joosefintytär? Genos, Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja 46 n:o 2 / 1975, s.54)

Vuonna 1627 Kyrön käräjillä päätettiin ulosmitata Torti Heikintyttärelle se kolmasosa, joka hänelle kuuluu pojalta Martti Sepinpojalta Kuuttilasta. Poika ei kunnioita häntä, joten hän joutuu lähtemään tyttärensä luo Ilmajoelle. (Matti Lehtiö: Nilla Ilkka o.s. Seppilä. Juuret 1/2002, Juuret-toimikunta 2002, ss.5-7) https://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/wp-content/uploads/2020/05/J...

Mikko Jaakonpoika merkittiin Suomen asutuksen yleisluettelossa Ilmajoen jaksolla 1635-1654 isäntänä Ilkan tilalla Kokkolankylässä Ilmajoella vuosina 1635-1636 ja 1640-1642. Vuosina 1643-1645, 1647-1649, ja 1652 tilaa isännöi leski Petronella. Vuonna 1643 lisätieto ”försvarar under sijn rust tienst”. He olivat tilan Ilkka isäntä Mikko Jaakonpoika Ilkka, sekä hänen toinen vaimonsa Petronella Joosefintytär Seppilän tilalta Vähänkyrön Kuuttilan kylästä.
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5737435238&aineistoI...
Tila merkittiin autioksi vuosina 1647-1649. Vuosina 1650-1651 ja 1653 tilan isännäksi merkittiin Juho Mikonpoika. Vuonna 1650 lisätieto ”uptagen på frijheet til 654”. Vuonna 1653 tilalla merkittiin talollinen ja tämän vaimo, sekä piika. He olivat Mikko Jaakonpoika Ilkan poika ensimmäisestä avioliitosta Juho Mikonpoika Ilkka sekä tämän vaimo.

Leski Petronilla isännöi Ilkkaa 1643–1649
Mikko Jaakonpoika Ilkan vaimo Nilla Joosepintytär lienee ollut ruotsin kielen taitoinen. Hän oli kotoisin Vähänkyrön Kuuttilan kylän Seppilän talosta. Hänen vanhempansa olivat Seppi Martinpoika ja Torti Heikintytär. Vuonna 1643 Nilla lähti Tukholmaan puolustamaan pohjalaisten ratsutilallisten oikeuksia. Noihin aikoihin naisen lähettäminen tällaiselle asialle oli hyvin harvinaista, mikä viittaisi siihen, että Nillalla oli kielitaidon lisäksi myös kykyä diplomaattiseen toimintaan. (Matti Lehtiö: Nilla Ilkka o.s. Seppilä. Juuret 1/2002, Juuret-toimikunta 2002, ss.5-7) https://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/wp-content/uploads/2020/05/J...

Ilmajokelaisen nuijapäällikön Jaakko Ilkan miniä Petronella Joosepintytär kävi keväällä 1643 Tukholmassa pyytämässä omasta ja monien muiden Pohjanmaan ratsutalonpoikien puolesta verovapautta (Aarne Alapoti: Kuka oli syntyjään Petronella Joosefintytär? Genos, Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja 46 n:o 2 / 1975, s.54).

Vuonna 1643 Sipi Mikonpoika valitti, että hänen isänperintönsä oli kiinni Ilkkalan talossa ja äitipuolen Petronellan hallussa. Vuonna 1645 Ilkkalan talo tuomittiin kuitenkin Petronellan toiselle poikapuolelle Juholle, joka kuitenkin luovutti sen parin vuoden jälkeen takaisin Petronellalle. Tämän oli kuitenkin vaikea hoitaa taloa yksin, joten Ilkkalan tila joutui verohylkiöksi ja autioksi. Vuonna 1649 syyskäräjillä Juho Mikonpoika ilmoitti jälleen halukkuutensa tilan haltijaksi. Vuonna 1667 tilan Ilkkala isäntä oli kuitenkin Yrjö Jaakonpoika. (Niilo Liakka, Ilmajoen pitäjä, Helsinki 1934, näköispainos Ilmajoen kunta, Vaasa 1986, s.203-204)

Eteläpohjalaisia elämänkertoja A-L -teoksen mukaan Mikko Jaakonpoika Ilkka oli ratsutilallinen. Hän oli valtiopäivämies vuonna 1624: Pohjanmaan talonpoikien valtiopäiväedustajana mainittiin vuonna 1624 ”Michill Jacobsson, Elma”. ”Elma” tarkoitti edustajan kotipaikkaa, ja se viittasi todennäköisesti sanaan Ilmola. Vuonna 1634 Ilmajoen kesäkäräjillä ”piispan sakkovouti” Mikko Jaakonpoika Ilkka esitti useita syytöksiä nimismies Hannu Paavonpoikaa ja hänen veljiään vastaan. Syytökset koskivat nimismiehen viran leväperäistä hoitoa. Henkikirjan mukaan Mikko Ilkka oli elossa vielä vuonna 1641, mutta seuraavana vuonna Ilkkalasta vastasi hänen leskensä Petronella Joosefintytär. Hän sai kuningatar Kristiinalta ratsupalvelua vastaan kahden vuoden vapauden veroista, paitsi viljakymmenyksistä. Vuonna 1643 Vaasan läänin maaherra Hans Kyle ei kuitenkaan enää hyväksynyt verovapautta. Keväällä 1643 Petronella matkusti Ruotsiin valittamaan kuningattarelle omasta ja useiden muiden Etelä-Pohjanmaan ratsutilallisten puolesta.

Ilmajoen tilikirja 1643: 9114 Vaasan läänin läänintilikirja (1643-1643): Tiedosto 321, Petronilla leski (1 manttaali): https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5939634836&aineistoI...
Ilmajoen tilikirja 1644: 9116 Vaasan läänin läänintili- ja tositekirja (1644-1644): Tiedosto 298, sama: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5939674132&aineistoI...

Vuonna 1644 Lapuan talvikäräjillä Petronella Joosepintytär Ilmajoelta, edesmenneen Mikki Ilkan leski, kertoi oikeudelle, että hän oli ratsutalojen isäntien yhteisellä päätöksellä käynyt hänen majesteettinsa meidän kaikkein armollisimman kuningattaremme luona heidän puolestaan koskien heidän ylläpitoaan. Tästä hän oli hankkinut heille vastauksen. Hän valitti, ettei ole saanut tästä maksua. Ratsutalon isännät vastasivat tähän ettivät voineet kieltää häneltä maksua, koska hän oli ansainnut sen, vaan lupasivat hänelle jokaiselta 4 kuparitaalaria, johon hän tyytyi. (Markku Pihlajaniemen tiedonanto 2022) Lapuan käräjät 12.1.1644 f. 262o-263v, Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat > KO a Varsinaisten asioiden pöytäkirjat > KO a:5 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat (1640-1644): Tiedosto 265:
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6402313069&aineistoI...

Ilmajoen tilikirja 1645: 9119 Vaasan läänin läänintilikirja (1645-1645): Tiedosto 353, Petronilla leski (1 manttaali): https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5939669243&aineistoI...
Ilmajoen maakirja 1645: 9118 Vaasan läänin maakirja (1645-1645): Tiedosto 35, sama: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5970183730&aineistoI...
Ilmajoen tilikirja 1645: 9119 Vaasan läänin läänintilikirja (1645-1645): Tiedosto 97, Petronilla leski: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5939668667&aineistoI...
Ilmajoen tilikirja 1646: 9122 Vaasan läänin läänintilikirja (1646-1646): Tiedosto 76, sama: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5939671501&aineistoI...
Ilmajoen tilikirja 1646: 9122 Vaasan läänin läänintilikirja (1646-1646): Tiedosto 229, Petronilla leski (1 manttaali): https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5939671282&aineistoI...
Ilmajoen maakirja 1646: 9121 Vaasan läänin maakirja (1646-1646): Tiedosto 36, sama: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5939653011&aineistoI...

Ilkan talo oli autio 1647–1649
Ilmajoen maakirja 1647: 9123 Vaasan läänin maakirja (1647-1647): Tiedosto 42, Petronilla leski (1 manttaali, autio): https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5939647349&aineistoI...
Ilmajoen tilikirja 1647: 9124 Vaasan läänin läänintilikirja (1647-1647): Tiedosto 97, Petronilla leski (autio): https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5939679537&aineistoI...
Ilmajoen tilikirja 1647 autiotalot: 9124 Vaasan läänin läänintilikirja (1647-1647): Tiedosto 124, Nilla leski (1 manttaali): https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5939679930&aineistoI...
Ilmajoen tilikirja 1647: 9124 Vaasan läänin läänintilikirja (1647-1647): Tiedosto 253, Petronilla leski:
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5939680272&aineistoI...
Ilmajoen tilikirja 1647 autiotalot: 9124 Vaasan läänin läänintilikirja (1647-1647): Tiedosto 287, Nilla Joosefintytär (1 manttaali):
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5939680182&aineistoI...

Vuonna 1647 Pohjanmaan rykmentin ruodutus- ja väenottoluettelossa Ilkan isännäksi merkittiin leski Petronilla. Talossa merkittiin knihti Juha Mikinpoika. Hän saattoi olla Petronellan poika Juha Mikinpoika (nuorempi). Petronellan poikapuoli kirkonrakentaja Juha Mikinpoika (vanhempi) isännöi Kurikan Orhaisen tilaa. (Tapio Piirto: Juha Mikinpoika Ilkka. Jaakko Ilkka sukusanomat 2004, I-print Seinäjoki 2004, ss.18-19) https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055060_00403

Ilmajoen maakirja 1648: 9126 Maakirja (1648-1648): Tiedosto 43, Petronilla leski (1 manttaali, autio): https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5941932189&aineistoI...
Ilmajoen tilikirja 1648: 9127 Läänintilikirja (1648-1648): Tiedosto 127, Petronilla leski: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5995247768&aineistoI...
Ilmajoen tilikirja 1648 autiotalot: 9127 Läänintilikirja (1648-1648): Tiedosto 147, Petronilla leski autio: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5995247306&aineistoI...
Ilmajoen tilikirja 1648 autiotalot: 9127 Läänintilikirja (1648-1648): Tiedosto 446, Petronilla leski Kokkolasta: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5995247108&aineistoI...
Ilmajoen tilikirja 1649: 9129 Läänintilikirja (1649-1649): Tiedosto 13, Petronilla leski autio: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5970252270&aineistoI...
Ilmajoen maakirja 1649: 9128 Maakirja (1649-1649): Tiedosto 212, Petronilla leski (1 manttaali, autio): https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5995235477&aineistoI...

Juho Mikonpoika (senior) isännöi Ilkkaa 1649–1653
Ilmajoen maakirja 1650: 9130 Maakirja (1650-1650): Tiedosto 36, Petronilla leski (1 manttaali, otettu viljelykseen): https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5995203228&aineistoI...

Ilmajoen tilikirja 1651: 9133 Läänintilikirja ja henkikirjat (1651-1651): Tiedosto 13, Juho Mikonpoika:
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5970257531&aineistoI...
Ilmajoen maakirja 1651: 9132 Maakirja (1651-1651): Tiedosto 36, Juho Mikonpoika (1 manttaali, otettu viljelykseen): https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5995250858&aineistoI...
Ilmajoen maakirja 1652: 9134 Maakirja (1652-1652): Tiedosto 109, Juho Mikonpoika:
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5995246096&aineistoI...
Ilmajoen tilikirja 1652: 9135 Läänintilikirja (1652-1652): Tiedosto 11, sama:
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5970248945&aineistoI...

Asiakirja vuodelta 1652: Pohjanmaan läänin tilejä > Asiakirjat > 9144 Tositekirja (1663-1663): Tiedosto 40, Kokkola, Petronilla: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5946957710&aineistoI...
Asiakirjan mukaan kuninkaan avoimella kirjeellä 30.5.1652 on annettu läänityksiä valtakunnanmarsalkka Magnus Gabriel Delagardielle, mm Petronillan talo Ilmajoella. Vähän eteenpäin löytyy asiakirjassa, jossa kreivi Claes Tott on vaihtanut taloja itselleen Delagardielta mm. Ilmajoelta > Kaarleporin kreivikunta. (Markku Pihlajaniemen tiedonanto 2023)

Ilmajoen tilikirja 1653: 9137 Läänintilikirja (1653-1653): Tiedosto 12, Juho Mikonpoika (1 manttaali):
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5970256491&aineistoI...
Ilmajoen maakirja 1653: 9136 Maakirja ja henkikirjat (1653-1653): Tiedosto 106, Juho Mikonpoika Ilkkalan talosta (1 manttaali): https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5995244227&aineistoI...

Ilmajoen maakirja 1653: 9136 Maakirja ja henkikirjat (1653-1653): Tiedosto 19, Petronilla leski (1 manttaali): https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5995244419&aineistoI...

(Tapio Piirto: Ilmajoki 1546-1634 ja Tapio Piirto: Lähteet 1546-1634)

Ilkan tilanne 1653-1654
- Ilkkaa isännöinyt Juho Mikonpoika (senior) mainittiin elokuussa 1653, mutta ei enää vuonna 1654. Hänen leskensä Inkeri Markuksentytär avioitui Yrjö Jaakonpojan kanssa.
- Tilalla asui äitipuoli Petronilla Joosefintytär vielä vuonna 1653. Hän avioitui Matti Erkinpoika Kylmäjyrän kanssa viimeistään vuonna 1655 ja siirtyi emännöimään tätä tilaa.
- Velipuoli Juho Mikonpoika (junior) kuoli maaliskuussa 1653 mahdollisesti vaimonsa kotitilalla Kylmäjyrässä.
- Sisarpuoli Agneta Mikontytär oli jo avioitunut Ilmajoen Peltoniemeen, sisarpuolet Susanna ja Saara muuttivat pois Ilkasta.

Mikki Ilkalla on käräjäkirjojen perusteella täytynyt olla kaksi Johan-nimistä poikaa: isäntä ja kirkonrakentaja Johan (vanhempi) ensimmäisestä avioliitosta, sekä sotilas Johan (nuorempi) toisesta avioliitosta Petronellan kanssa. Johan (nuorempi) kuoli 11.3.1653. Johan (vanhempi) mainittiin vielä 27.8.1653, mutta ei enää seuraavan vuoden käräjillä. Hän kuoli ennen vuoden 1654 henkikirjan laatimista. (Tapio Piirto: Juha Mikinpoika Ilkka. Jaakko Ilkka sukusanomat 2004, I-print Seinäjoki 2004, ss.18-19)

Vuonna 1653 Ilmajoen kesäkäräjillä Agneta Mikintytär Ilkka käräjöi Matti Erkinpojan Kurikasta kanssa autuaan veljensä Juha Mikinpojan tavaroista. Juha oli Agnetan mukaan kuollut viime talvena 14 päivää ennen uutta Pyhän neitsyeen päivää eli 11.3.1653. Juhalla oli ollut Matin tytär Valpuri vihittynä vaimona. Matti kielsi Juhan kuolinajan ja kertoi tämän kuolleen jo aikaisemmin niin, että Juhan lapsi oli elänyt vielä tämän jälkeen ja vasta sitten kuollut. Matti pyysi Agnetaa ja tämän sisarta valalle kuolinajasta, jos nämä haluaisivat saada perintöä. Seuraavilla käräjillä asiaa ei enää käsitellä. Huomattakoon, että maalain perimisen kaaren mukaan sisarukset perisivät puolet veljen omaisuudesta, jos tämä kuolee ilman elossa olevaa perillistä. Toisen puolen perisivät vanhemmat, tässä tapauksessa äiti Pertonella Joosepintytär. Jos veljen lapsi kuolisi vasta isänsä jälkeen, perillisiä olisivat lapsen isovanhemmat, tässä tapauksessa Pertonella Joosepintytär ja Matti Erkinpoika. Huomattakoon myös, että Ilkkaa isännöi Juha Mikinpojan velipuoli, täyskaima kirkonrakentaja Juha Mikinpoika (vanhempi). (Tapio Piirto: Juha Mikinpoika Ilkka. Jaakko Ilkka sukusanomat 2004, I-print Seinäjoki 2004, ss.18-19) Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat > KO a Varsinaisten asioiden pöytäkirjat > KO a:8 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat (1653-1654): Tiedosto 155:
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6400942323&aineistoI...

Ilmajoen talvikäräjillä 10.3.1653 Juho Ilkka määrättiin yhtenä luotetuista miehistä tarkastamaan rajankäyntiä kahden Miedonkylän talon välillä. Kesäkäräjillä 27.8.1653 Simo Krekonpoika kirkonkylästä syytti Juho Ilkkaa (senior) tavaroiden panttaamisesta. Samoilla kesäkäräjillä Agneta Mikintytär Ilkka kertoi veljensä Juho Mikinpoika Ilkan (junior) kuolleen 11.3.1653. (Tapio Piirto: Juha Mikinpoika Ilkka. Jaakko Ilkka sukusanomat 2004, I-print Seinäjoki 2004, ss.18-19)

Media-aineistossa on kartta Ilmajoen Rahnaston kylän taloista vuonna 1691, Jonas Gedda. Puhtaaksipiirros Tapio Piirto 2000, yhdistetty kaksi Geddan piirtämää karttaa:
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200805161670
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200805163449

Kurikan Kylmäjyrän emäntä ainakin 1655-1669
Kurikan Kylmäjyrä. Kestikievari ainakin vuodesta 1627, postitalo vuodesta 1647. 1 manttaalin verotalo, postitalo ja kestikievari vuoden 1675 vuotuisveroluettelossa.
Matti Erkinpoika isännöi vuosina 1642–1669. Isäntä jo vuoden 1637 ruotu- ja väenottoluettelossa, ikä vuoden 1638 luettelon mukaan 35 vuotta. II-vaimo Petronella Joosepintytär Ilkasta (Sarvela, Jaakko 1979: Jaakko Ilkan suku. Ilmajoki-seura).
Tytär Valpuri Matintytär, puoliso Juho Mikinpoika Ilkka. Molemmat kuolleina vuonna 1653 (Tapio Piirto: Juha Mikinpoika Ilkka. Jaakko Ilkka sukusanomat 2004).
Poika Söyrinki Matinpoika. Ruotu- ja väenottoluetteloissa vuosina 1640–1644, ikä vuoden 1644 luettelon mukaan 24 vuotta, sotilaaksi. Poika Erkki Matinpoika, Luhtaselassa. Poika Yrjänä Matinpoika, Possossa.
Jaakko Matinpoika isännöi vuosina 1671–1675. Poika. Vaimo Susanna Mikintytär Ilkasta (Sarvela, Jaakko 1979: Jaakko Ilkan suku. Ilmajoki-seura) merkittiin 1674–1675. (Tapio Piirto: Ilmajoki 1635-1675)

Kurikan Kylmäjyrän isännän Matti Erkinpojan toinen vaimo oli Petronilla Joosefintytär, joka oli Mikko Ilkan leski Ilmajoelta. Matti Erkinpoika oli vuonna 1653 käräjöinyt Petronillan pojan edesmenneen Juho Mikonpojan perinnöstä Petronillan tyttären Agnetan kanssa. Vuonna 1655 Petronilla Joosefintytär mainittiin Matti Erkinpojan vaimona.

Vuonna 1655 käräjillä käsiteltiin Kurikan Kylmäjyrän asioita. Mainittiin Matti Erkinpoika Kurikasta, Inkeri Markuksentytär Ilkasta, Juho Ilkka sekä Matin vaimo Petronella Joosepintytär. (Tapio Piirron tiedonanto 2023): Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - KO a:9-9a Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1655-1656, jakso 111; Kansallisarkisto:
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6401117766&aineistoI...

Matti Erkinpoika merkittiin Suomen asutuksen yleisluettelossa Ilmajoen jaksolla 1655-1674 isäntänä Kylmäjyrän tilalla Kurikassa vuosina 1663-1664. Tila merkittiin kestikievariksi ja postitaloksi. Talo merkittiin palaneeksi vuonna 1661. Hän oli Kylmäjyrän isäntä Matti Erkinpoika Kylmäjyrä. Hänen toista vaimoaan Petronilla Joosefintytärtä ei merkitty sivulla.
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5737392828&aineistoI...
Vuonna 1663 tilalla merkittiin kaksi poikaa vaimoineen, sekä tytär ja itsellinen.
Vuonna 1664 tilalla merkittiin yksi poika vaimoineen, sekä renki, piika ja kaksi itsellistä.
Vuonna 1669 tilan isänniksi merkittiin kaksi poikaa vaimoineen. Tilalla merkittiin myös piika, yhteensä 5 henkilöä.

Jaakko Matinpoika isännöi Kylmäjyrää 1671-1698
Kurikan Kylmäjyrä, kestikievari. 1695 3/4 manttaalin verotalo. Postitalo ja kestikievari 1686, 1688 - 1691, 1696 - 1699. Postitalo 1692.
Jaakko Matinpoika isännöi 1676 - 1698. Haudattu 4.12.1698, kirjattu Ilmajoella.
Vaimo Susanna Mikintytär 1676 - 1691. Haudattu (kirjattu Ilmajoella) 6.6.1697?
Anoppi Petronella Joosepintytär haudattu 11.5.1679. (Tapio Piirto: Ilmajoki 1676-1699)

Petronella Joosepintytär haudattiin Kurikassa Jubilate eli 3. sunnuntaina pääsiäisestä vuonna 1679: Jubilate Petronella Josephssdåtr i Kylmäjyrä. Kurikassa oli jo oma kirkko, mutta haudatut kirjattiin Ilmajoella. Almanakkatoimiston mukaan hautauspäivä oli 11.5.1679. (Tapio Piirron tiedonanto 2023)
Ilmajoen seurakunnan arkisto - IC:1 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1675-1725, jakso 10, sivu 10: 1679 , Kuricka 1678 1679; Kansallisarkisto:
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5812888352&aineistoI...
https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-unive...

Petronella Joosepintyttären testamenttia käsiteltiin laamanninkäräjillä vuonna 1680. Asialla olivat kruunun nimismies Valentin Hannunpoika Peltoniemestä ja hänen lankonsa eli vaimon sisaren mies Jaakko Matinpoika Kurikasta. Heidän vaimojensa sisarina mainittiin lisäksi Saara ja Lisbetha Mikontyttäret. (Tapio Piirroon tiedonanto 2023) Pohjois-Suomen laamannikunnan renovoidut tuomiokirjat > LO Tuomiokirjat > LO:3 Tuomiokirja, 1675, 1678-1684, 1686-1687, 1675, 1678-1684, 1686-1687 (1675-1687): Tiedosto 270:
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6076545902&aineistoI...

Media-aineistossa on kartta Ilmajoen Ilkan ja Kurikan Kylmäjyrän taloista vuonna 1680, osa suurempaa Claes Claessonin piirtämää karttaa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200910284291

Jos perinteinen sukututkimus pitää paikkansa, Petronillan äitilinjan mtDNA olisi K1a4a1a2b.