Per Mårtensson Friis

Ratsumies. Maskun Tahvion kartanon omistaja. Raisio.

Ryttare. Ägare av Tahvio i Masku. Reso, Finland.

Horseman. Owner of Tahvio Manor in Masku. Raisio, Finland.

Per Mårtensson Friis, till Tahvio Raision pitäjässä. Ratsumies Axel Kurckin lipun alla 1589. Allekirjoitti osana aatelistoa Uppsalan kokouksen päätökset 1593. Sai kuninkaalta 10.07.1594 vapautuskirjeen koskien vaimonsa perintötiloja, Kaarinan Uittamoa, Naantalin Luolalaa ja Vahdon pitäjän Seppälää ja Kylämäkeä. Linnanpäällikkö Turun linnassa 09.1594. Osallistui suomalaisen aateliston kokoukseen Turussa 1596. Oli Klas Flemingin joukoissa nuijasodassa. Vangittiin Kaarle-herttuan käskystä 10.1597, ja todennäköisesti hänet siirrettiiin vankina Ruotsiin. Armahdettu 1599. Sai takaisin menetetyn omaisuutensa. Kuoli ennen 1606. - avioliitto Anna Eriksdotterin, Erik... tyttären kanssa, joka oli aatelisen Brinkkala-suvun kantaisä ja ... Olofsdotterin kanssa.

Per Mårtensson Friis (tab. II), till Tahvio i Reso socken. Ryttare under Axel Kurcks fana 1589. Har bland adeln undertecknat Upsala mötes beslut 1593. Fick 159410/7 af konung Sigismund frihetsbref för sin hustrus arfgods. Uittamo i St. Karins, Luolala vid Nådendal, samt Seppälä och Kylämäki i Vahto socken (4).Slottslofven på Åbo slott 1594 /9 (5). Deltog i finska adelns möte i Åbo 1596. Var Klas Fleming följaktig under klubbe kriget. Fängslad på hertig Karls befallning 1597 /10 (6), och sannolikt fången förd till Sverige. Benådad 1599. Återfick sina förbrutna gods; — † före 1606. — Gift med Anna Eriksdotter, dotter af Erik___, stamfader för adliga Brinkkala-släkten och .... Olofsdotter (7).

Jully Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden (1909-1916) 133

Per Friis till Tahvis eller Friisilä (Reso)

[Impola, Heikki: Frälset och dess rusttjänst i Finland på 1500-talet. s. 326]

Pietari Martinpoika Friis s. 1560 Arvio, k. 1600 Arvio, Masku. Maskun Tahvion kartanon omistaja.

Lähde: [http://tkalmi.mbnet.fi/SkalmTables.htm#Taulu%207]

Pietari Martinpoika (Peder Mårtensson) Friis (s.1560 - k. ennen 1606)

Omisti äitinsä suvusta periytyneen Raision Tahvion kartanon. Lienee avioitunut n. 1594, jolloin sai vapautuskirjeen kuningas Sigismundilta koskien vaimonsa Anna Pietarintytär (Anna Pedersdotter) Skalmin (s. n. 1570 - k. n. 1600) perintötiloja: Kaarinan Uittamo, Raision Luolala, Ruskon Kylämäki ja Seppälä. Hän oli yhtenä aatelin allekirjoittajana Uppsalan kokouksessa 1593, joka Kaarle-herttuan kutsumana vahvisti luterilaisen uskontunnustuksen ainoaksi ja valtakunnassa hyväksytyksi uskoksi. Toimenpide oli osa tapahtumia, joissa katolinen kuningas Sigismund ja setänsä Kaarle-herttua kannattajineen kävivät valtataistelua Ruotsin hallinnasta.

Suomen käskynhaltijana oli Klaus Fleming, jonka alaisuudessa Pietari Martinpoika Friis toimi Turun linnassa erilaisissa tehtävissä. Fleming vastusti Kaarle-herttuan toimia ja hallitsi Suomea lähes itsevaltiaan ottein tukien kuningas Sigismundia. Hän kutsui Suomen aatelin koolle Turkuun v. 1596, johon kokoukseen myös Pietari Martinpoika Friis osallistui. Tarkoituksena oli vastustaa Kaarle-herttuan valtiopäivillä läpiajamaa päätöstä, jolla kuningas Sigismundin päätökset alistettiin valtaneuvoston hyväksyttäviksi. Suomen aatelisto asettui Flemingin taakse, vaikkakaan ei yksimielisesti.

Näin Fleming ja Suomen aatelisto ajautuivat Kaarle-herttuan kanssa avoimeen kiistaan. Kaarle käytti hyväkseen talonpoikien tyytymättömyyttä vero- ja sotilasrasituksiin ja tuki Nuijasotana tunnettua talonpoikaiskapinaa. Tätä legendaksi muodostunutta, Jaakko Ilkan keulakuvakseen nostamaa kansannousua oli Pohjanmaalla kukistamassa Flemingin joukoissa myös Pietari Friis. Klaus Fleming kuoli yllättäen ollessaan palaamassa Turun linnaan, jonka Kaarle-herttua pian tämän jälkeen piiritti ja kukisti vastarinnan. Pietari Friis jotui Kaarlen vangiksi, mutta armahdettiin ja vapautettiin v. 1599. Kaarle-herttua teloitti n.k. Turun verilöylyssä lukuisia Flemingiä tukeneita aatelisia varoitukseksi ja ojennukseksi, jonka kohtalon Friis onnekseen vältti. Pietari Martinpoika kuoli kuitenkin melko pian tapahtumien jälkeen n. 40-vuotiaana, ennen vuotta 1606. Näistä tapahtumista olen kirjoittanut myös aiemmassa blogiartikkelissani "Tarinaa Stodiuksista, osa III - kirjurin puujalka", jossa kerotaan Turun linnan kirjuri Henrik Hanssonista samojen tapahtumien pyörteissä.

Anna Pietarintytär Skalmin isälinjaisia esivanhempia kirjataan Kalmin sukuseuran laatimassa sukutaulussa aina 1350-luvun Paraisille Lydeke Skalmiin. Ehkä varhaisin varmemmin tunnettu Annan esi-isä oli aateloitu Rövernäsin herra Lars Skalm (s.n. 1430).

Pietari Martinpojalla ja Anna Pietarintyttärellä oli kaksi tytärtä, jotka perintönään jakoivat perheen omaisuuden.

Elina (s. 1597 - k. 1652). Perintönä Luolala, puolet Uittamosta ja Kylämäki. Kristiina (s. n. 1599 - k- 1656) Perintönä Tahvio, puolet Uittamosta ja Seppälä. 1. puoliso Thomas Eriksson Skalm (s. n. 1595 - k. 1625) omisti Mynämäen Tokelan sekä Rymättylän Pakinaisten tilat. 2. puoliso Arvid Grabbenskiöld (k.1655).

[https://sukuajahistoriaa.blogspot.com/2017/01/friis-frisius.html]