Pentti Tyniuksenpoika Piri

PENTTI TYNIUKSENP PIRI
Syntynyt: N. 1550, Lapua Alanurmo Piri
Avioliitto: Karin Järvi, Kauppi Paavont noin 1570
Kuollut: 27.1.1597, Nuijasota / Mestattiin Kontsaan Saaressa, noin 47-vuotiaana. Lapuan alueen nuijapäällikkö ja asui vielä vuonna 1582 Lapuan Alanurmon Tynjälässä. Pirin taloon Pentti pääsi isännäksi perittyään äitinsä, Anna Heikintyttären, joka oli mahdolisesti, ei todistetusti, Härmän vanhimman talon, Härmälän tytär. Nuijasodan lopussa 27.1.1597 ruotsalaiset aateliset mestauttivat hänet talonpojilla Kyrössä Kontsaan saaressa yhdessä Ilmajoen alueen nuijapäällikön Jaakko Ilkan kanssa.(https://fi.wikipedia.org/wiki/Pentti_Piri)
Lapuan Alanurmon Pirilästä eli Tynjälästä Alahärmään Vuohiluomalle nyk Piriin 1582
Piristä käytettiin nimeä Kalistaja vasta v 1591 lähtien
Ammatti: nuijapäällikkö, Härmän Pirissä / Vuohisluoman uudistilan isäntä 1582-1597

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pentti_Piri

Piri Pentti, nuijamies, mestattiin Isossakyrössä tammikuun lopulla 1597.

Vanhemmat olivat Lapuan Alanurmon Pirilän talon isäntä Tynius Heikinpoika Piri ja Anna Heikintytär. Tynius Heikinpojan mukaan tätä Pirilää sittemmin nimitettiin Tynjäläksi.
Pentti Pirin kotitalo oli 1500-luvun keskipaikkeilla kolmas Pirilän taloryhmän asumuksista. Kahta muuta asuivat veljekset Jaakko ja Klemetti Niilonpoika, jotka - vaikka se ei lähteistä täysin selviä - lienevät olleet sukua Tynjälään. Klemetin talo sai niin ikään isännän mukaan nimen Klemettilä. Klemettilän talon nuijasodanaikainen Simo Niisiuksenpoika harjoitti maakauppaa, ja mahdollista on - kuten Luukko arvelee -, että Pentti Piri hänen mukanaan liikkuessaan on päässyt jo nuorena kosketuksiin Etelä-Pohjanmaan ulkopuolistenkin alueiden kanssa. Klemettilä oli 1500-luvun lopulla Lapuan ehkä kaikkein varakkain talo. mutta kovin paljon siitä jälkeen ei jäänyt Tynjäläkään, jossa 1591 oli 40 panninalaa (vähän yli 4,5 ha) peltoa ja karjamäärä kohtalainen. Vaikka näyttää ilmeiseltä, että sukulaissuhteet talojen kesken olivat jo aika kaukaisia, Pentti Piri saattoi mieheksi vartuttuaan jatkaa vauraan talonpoikaissuvun yhteisten perinteiden pohjalta.
Jättääkseen kahdelle veljelleen tilaisuuden kotitilan viljelemiseen Pentti Piri siirtyi todennäköisesti 1582 uudisasukkaaksi Vuohiluomalle eli myöhempään Härmään, jossa hän vuoteen 1595 mennessä oli laajentanut peltonsa 20 panninalan (2,3 ha) suuruiseksi. Jo 1590 hänellä oli 11 lehmää, jollaisen määrän ruokkiminen oli mahdollista ainoastaan laajojen niittymaiden avulla. Vaikka, kuten eräästä todistuksesta ilmenee, hän lienee saanut heti muuttamisensa aikoihin perintöosansa käyttöönsä, hänen uudisviljelijän otteensa oli alusta pitäen niin tomera, että jo sen nojalla Pirillä on täytynyt olla melkoinen asema ainakin Vuohiluoman vähälukuisen asujaimiston keskuudessa, mutta ilmeisesti myös laajemmalla alueella.
Pirin toimimisesta talonpoikien johtavana miehenä ei ole mitään todisteita. Ainoa sellaiseen viittaava asia on hänen Lapuan käräjillä 1593 rauhanrikoksesta saamansa 40 talarin sakkotuomio. Tämän lyhyen maininnan nojalla voidaan olettaa Pirin joutuneen vastakkain Klaus Flemingin alaisten kanssa. Niin ikään voidaan vain olettaa, että Piri tuomiostaan katkeroituneena oli ryhtynyt vastustamaan vastustamaan Klaus Flemingin määräämää ja talonpoikien vihaamaa linnaleiriä. Joka tapauksessa Piri oli mukana syksyllä 1596 tehdyllä pohjalaisten valitusretkellä Kaarle-herttuan luona Ruotsissa. Vaikkapa Piri ei määrätietoisesti olisi toiminutkaan Klaus Flemingiä vastaan, on syytä muistaa Pirin taloudellinen asema ja sen mukanaan tuomat edut, joten hänen lähetystöön osallistumisensa on ymmärrettävä. marraskuun 25. päivänä, kun edustajat olivat kotiutuneet, sattui Kyrön kirkolla talonpoikien ja sotaväen välillä edellisten voittoon päättynyt yhteenotto. Tällöin juovuksissa ollut Piri tokaisi ratsumiehiä tarkoittaen: "Ei haittaisi, vaikka niiltä sisälmykset revittäisiin ulos". Voiton satuaan talonpojat ryhtyivät juhlimaan, mutta joutuivatkin - Piri muitten mukana - huovien vangeiksi, kunnes talonpojat heidät seuraavana yönä vapauttivat.
Pirin osallistumisesta varsinaiseen nuijasotaan kertoo ainoastaan Lapuan pitäjänapulaisen Anders Wargelinin 1700-luvlla muistiin merkitsemä perimätieto, jonka mukaan Piri nostatti Lapuan, Isonkyrön ja Ilmajoen pitäjät sekä yhdessä Kyrön Kontsaan ja Ilmajoen Ilkan kanssa johti talonpoikia nuijasodassa. Nuijapäälliköiden toimesta nostatettiin jopa pakollakin eteläpohjalaiset, ja Pirillä on tässä varmaan ollut oma osuutensa. Sen sijaan hän ilmeisesti ei toiminut kaikkein tärkeimmissä johtajantehtävissä nuijasodan aikana. 
Hänen asemansa ilmenee kuitenkin huomattavaksi, koskapa hän yhdessä muiden nuijapäälliköiden kanssa sai kärsiä mestaustuomion Kyrön Kontsaansaarella tammikuun lopulla 1597. Pirin Vuohiluomalle perustama talo oli jo hänen kuolemaansa seuraavana vuonna autiona. Muistona ensimmäisestä härmäläisestä taistelusankarista jäi kuitenkin hänen sukunimensä Vuohiluoman Pirin paikalle elämään, niin että kun 1600-luvun lopulla ilmeisesti tälle samalle paikalle nykyiseen Alahärmään perustettiin uudistila, sai edeltäjänsä nimen.
E.K. = Eero Kojonen
Etelä-pohjalaisia elämäkertoja Vaasa 1965

Nuijamiesten päällikköjä, Uudisraivaaja, Mestattiin Kontsaan saarella Jaakko Ilkan kanssa

Pentti Tyniuksenpoika Piri sai ilmeisesti äidiltään Anna Heikintyttäreltä niin hyvän perinnön, että hän kykeni aloittamaan uudistilansa raivaamisen Alahärmässä. Pirin talo Alahärmässä vaurastui nopeasti. Anna Heikintytär saattoi olla Heikki Maunonpoika Härmän tytär, mikä selittäisi sen, että Pentti Tyniuksenpojan uudistila sijaitsi keskeisellä paikalla Lapuanjoen varressa Härmän talon naapurissa. Sukulaisuudesta Heikki Härmään ei kuitenkaan ole todisteita. (Hillevi Tyni: Nuijapäällikkö Pentti Pirin tuntemattomaksi jääneen pojan elämänvaiheet. Eteläpohjalaiset Juuret 3/2004, Kirjapaino IL-MO, Ilmajoki 2004, ss.42-51)
Vuonna 1584 Vuohisluomalla verotettiin kahta uudistilallista. Erkki Filpunpoika oli Filppu Heikinpoika Härmän poika, ja hän perusti uudistalonsa kotitalonsa lähistölle. Pentti Tyniuksenpoika Piri asui Lapuan Alanurmossa vielä talvella 1582, muutti sitten seuraavan kesän aikana Vuohisluomalle. Hänen vanhempansa olivat Tynius eli Antonius Heikinpoika Piri ja Anna Heikintytär. Hänen perheessä oli kolme muuta aikuiseksi elänyttä lasta: Matti, Tuomas ja Kerttu. (Eero Kojonen: Alahärmän historia I. Ykkös-Offset Oy, Vaasa 1993, ss.68-69)

Isäntänä Härmän Pirissä 1584-1597. Nuijasota oli suomalaisten talonpoikien kapina aatelistoa ja sotaväkeä vastaan 1596–1597. Se päättyi verisesti armeijan kukistaessa heikosti varustetut talonpojat. Historiantutkimuksen keskeisiä selityksiä nuijasodan puhkeamiselle ovat olleet muun muassa "sota-ajan ja ankarien katovuosien aiheuttamat rasitukset, sotaväsymyksen aiheuttama tyytymättömyyden purkautuminen, poliittinen kiihotus sekä lukumäärässä ja vauraudessa kasvaneen aatelin harjoittama talonpoikien riisto". (Wikipedia)
Lapuan pitäjänapulainen Anders Wargelin laati pitäjänkertomuksen v. 1754, jossa hän kertoi Pentti Piristä: "Härmän kappelissa puhutaan paljon eräästä suuresta tappelusankarista nimeltä Pentti Piri, joka v. 1596 oli ollut Ruotsissa herttua Kaarlen tykönä valittamassa kuningas Sigismundin puolieesta, joka Suomessa pakolla kiskoi veroa asukkailta, ja silloin ynnä muun rahvaan kanssa saanut luvan tehdä vastarintaa, minkä hän myöskin heti palattuaan pani toimeen. Pentti Piri oli nostanut Lapuan, Isonkyrön ja Ilmajoen pitäjät, ja omallansa sekä Kyrön Kontsaan ja Ilmajoen Ilkan johdolla tehnyt sotaväelle vastarintaa tunnetussa Nuijasodassa. Talo, jota sanottu Piri asui, on nyt samanniminen talo.".

Nuijasota oli suomalaisten talonpoikien kapina aatelistoa ja sotaväkeä vastaan 1596–1597. Se päättyi verisesti armeijan kukistaessa heikosti varustetut talonpojat. Historiantutkimuksen keskeisiä selityksiä nuijasodan puhkeamiselle ovat olleet muun muassa "sota-ajan ja ankarien katovuosien aiheuttamat rasitukset, sotaväsymyksen aiheuttama tyytymättömyyden purkautuminen, poliittinen kiihotus sekä lukumäärässä ja vauraudessa kasvaneen aatelin ja sotaväen harjoittama talonpoikien riisto". (Wikipedia)
Pentti Piriä ei mainita nuijamiehenä aikalaislähteissä, vaan vasta melkein 160 vuotta myöhemmin kansan muistissa säilyneenä tietona,: Lapuan pitäjänapulainen Anders Wargelin laati pitäjänkertomuksen v. 1754, jossa hän kertoi Pentti Piristä: "Härmän kappelissa puhutaan paljon eräästä suuresta tappelusankarista nimeltä Pentti Piri, joka v. 1596 oli ollut Ruotsissa herttua Kaarlen tykönä valittamassa kuningas Sigismundin puolieesta, joka Suomessa pakolla kiskoi veroa asukkailta, ja silloin ynnä muun rahvaan kanssa saanut luvan tehdä vastarintaa, minkä hän myöskin heti palattuaan pani toimeen. Pentti Piri oli nostanut Lapuan, Isonkyrön ja Ilmajoen pitäjät, ja omallansa sekä Kyrön Kontsaan ja Ilmajoen Ilkan johdolla tehnyt sotaväelle vastarintaa tunnetussa Nuijasodassa. Talo, jota sanottu Piri asui, on nyt samanniminen talo.".
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/430, Piri, Pentti (K 1597) nuijamiesten päällikkö
Lapuan Vuohiluoman kylässä, nykyisessä Alahärmässä asunut talollinen Pentti Piri kuului niihin kuuteen nuijamieheen, jotka Suomen käskynhaltijan Klaus Flemingin Pohjanmaalle asettama vouti Abraham Melkiorinpoika mestautti päämiehensä tietämättä alkuvuodesta 1597. Tämän nojalla on Piriä pidetty merkittävänä nuijamiesten päällikkönä, mutta luotettavaa tietoa hänestä on hyvin vähän, eikä kirjallista aikalaistietoa tältä osin ollenkaan.

PENTTI TYNIUKSENP PIRI
Syntynyt: N. 1550, Lapua Alanurmo Piri
Avioliitto: Karin Järvi, Kauppi Paavont noin 1570
Kuollut: 27.1.1597, Nuijasota / Mestattiin Kontsaan Saaressa, noin 47-vuotiaana. Lapuan alueen nuijapäällikkö ja asui vielä vuonna 1582 Lapuan Alanurmon Tynjälässä. Pirin taloon Pentti pääsi isännäksi perittyään äitinsä, Anna Heikintyttären, joka oli mahdolisesti, ei todistetusti, Härmän vanhimman talon, Härmälän tytär. Nuijasodan lopussa 27.1.1597 ruotsalaiset aateliset mestauttivat hänet talonpojilla Kyrössä Kontsaan saaressa yhdessä Ilmajoen alueen nuijapäällikön Jaakko Ilkan kanssa.(https://fi.wikipedia.org/wiki/Pentti_Piri)
Lapuan Alanurmon Pirilästä eli Tynjälästä Alahärmään Vuohiluomalle nyk Piriin 1582
Piristä käytettiin nimeä Kalistaja vasta v 1591 lähtien
Ammatti: nuijapäällikkö, Härmän Pirissä / Vuohisluoman uudistilan isäntä 1582-1597

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pentti_Piri

Piri Pentti, nuijamies, mestattiin Isossakyrössä tammikuun lopulla 1597.

Vanhemmat olivat Lapuan Alanurmon Pirilän talon isäntä Tynius Heikinpoika Piri ja Anna Heikintytär. Tynius Heikinpojan mukaan tätä Pirilää sittemmin nimitettiin Tynjäläksi.
Pentti Pirin kotitalo oli 1500-luvun keskipaikkeilla kolmas Pirilän taloryhmän asumuksista. Kahta muuta asuivat veljekset Jaakko ja Klemetti Niilonpoika, jotka - vaikka se ei lähteistä täysin selviä - lienevät olleet sukua Tynjälään. Klemetin talo sai niin ikään isännän mukaan nimen Klemettilä. Klemettilän talon nuijasodanaikainen Simo Niisiuksenpoika harjoitti maakauppaa, ja mahdollista on - kuten Luukko arvelee -, että Pentti Piri hänen mukanaan liikkuessaan on päässyt jo nuorena kosketuksiin Etelä-Pohjanmaan ulkopuolistenkin alueiden kanssa. Klemettilä oli 1500-luvun lopulla Lapuan ehkä kaikkein varakkain talo. mutta kovin paljon siitä jälkeen ei jäänyt Tynjäläkään, jossa 1591 oli 40 panninalaa (vähän yli 4,5 ha) peltoa ja karjamäärä kohtalainen. Vaikka näyttää ilmeiseltä, että sukulaissuhteet talojen kesken olivat jo aika kaukaisia, Pentti Piri saattoi mieheksi vartuttuaan jatkaa vauraan talonpoikaissuvun yhteisten perinteiden pohjalta.
Jättääkseen kahdelle veljelleen tilaisuuden kotitilan viljelemiseen Pentti Piri siirtyi todennäköisesti 1582 uudisasukkaaksi Vuohiluomalle eli myöhempään Härmään, jossa hän vuoteen 1595 mennessä oli laajentanut peltonsa 20 panninalan (2,3 ha) suuruiseksi. Jo 1590 hänellä oli 11 lehmää, jollaisen määrän ruokkiminen oli mahdollista ainoastaan laajojen niittymaiden avulla. Vaikka, kuten eräästä todistuksesta ilmenee, hän lienee saanut heti muuttamisensa aikoihin perintöosansa käyttöönsä, hänen uudisviljelijän otteensa oli alusta pitäen niin tomera, että jo sen nojalla Pirillä on täytynyt olla melkoinen asema ainakin Vuohiluoman vähälukuisen asujaimiston keskuudessa, mutta ilmeisesti myös laajemmalla alueella.
Pirin toimimisesta talonpoikien johtavana miehenä ei ole mitään todisteita. Ainoa sellaiseen viittaava asia on hänen Lapuan käräjillä 1593 rauhanrikoksesta saamansa 40 talarin sakkotuomio. Tämän lyhyen maininnan nojalla voidaan olettaa Pirin joutuneen vastakkain Klaus Flemingin alaisten kanssa. Niin ikään voidaan vain olettaa, että Piri tuomiostaan katkeroituneena oli ryhtynyt vastustamaan vastustamaan Klaus Flemingin määräämää ja talonpoikien vihaamaa linnaleiriä. Joka tapauksessa Piri oli mukana syksyllä 1596 tehdyllä pohjalaisten valitusretkellä Kaarle-herttuan luona Ruotsissa. Vaikkapa Piri ei määrätietoisesti olisi toiminutkaan Klaus Flemingiä vastaan, on syytä muistaa Pirin taloudellinen asema ja sen mukanaan tuomat edut, joten hänen lähetystöön osallistumisensa on ymmärrettävä. marraskuun 25. päivänä, kun edustajat olivat kotiutuneet, sattui Kyrön kirkolla talonpoikien ja sotaväen välillä edellisten voittoon päättynyt yhteenotto. Tällöin juovuksissa ollut Piri tokaisi ratsumiehiä tarkoittaen: "Ei haittaisi, vaikka niiltä sisälmykset revittäisiin ulos". Voiton satuaan talonpojat ryhtyivät juhlimaan, mutta joutuivatkin - Piri muitten mukana - huovien vangeiksi, kunnes talonpojat heidät seuraavana yönä vapauttivat.
Pirin osallistumisesta varsinaiseen nuijasotaan kertoo ainoastaan Lapuan pitäjänapulaisen Anders Wargelinin 1700-luvlla muistiin merkitsemä perimätieto, jonka mukaan Piri nostatti Lapuan, Isonkyrön ja Ilmajoen pitäjät sekä yhdessä Kyrön Kontsaan ja Ilmajoen Ilkan kanssa johti talonpoikia nuijasodassa. Nuijapäälliköiden toimesta nostatettiin jopa pakollakin eteläpohjalaiset, ja Pirillä on tässä varmaan ollut oma osuutensa. Sen sijaan hän ilmeisesti ei toiminut kaikkein tärkeimmissä johtajantehtävissä nuijasodan aikana. 
Hänen asemansa ilmenee kuitenkin huomattavaksi, koskapa hän yhdessä muiden nuijapäälliköiden kanssa sai kärsiä mestaustuomion Kyrön Kontsaansaarella tammikuun lopulla 1597. Pirin Vuohiluomalle perustama talo oli jo hänen kuolemaansa seuraavana vuonna autiona. Muistona ensimmäisestä härmäläisestä taistelusankarista jäi kuitenkin hänen sukunimensä Vuohiluoman Pirin paikalle elämään, niin että kun 1600-luvun lopulla ilmeisesti tälle samalle paikalle nykyiseen Alahärmään perustettiin uudistila, sai edeltäjänsä nimen.
E.K. = Eero Kojonen
Etelä-pohjalaisia elämäkertoja Vaasa 1965

Nuijamiesten päällikköjä, Uudisraivaaja, Mestattiin Kontsaan saarella Jaakko Ilkan kanssa

Pentti Tyniuksenpoika Piri sai ilmeisesti äidiltään Anna Heikintyttäreltä niin hyvän perinnön, että hän kykeni aloittamaan uudistilansa raivaamisen Alahärmässä. Pirin talo Alahärmässä vaurastui nopeasti. Anna Heikintytär saattoi olla Heikki Maunonpoika Härmän tytär, mikä selittäisi sen, että Pentti Tyniuksenpojan uudistila sijaitsi keskeisellä paikalla Lapuanjoen varressa Härmän talon naapurissa. Sukulaisuudesta Heikki Härmään ei kuitenkaan ole todisteita. (Hillevi Tyni: Nuijapäällikkö Pentti Pirin tuntemattomaksi jääneen pojan elämänvaiheet. Eteläpohjalaiset Juuret 3/2004, Kirjapaino IL-MO, Ilmajoki 2004, ss.42-51)
Vuonna 1584 Vuohisluomalla verotettiin kahta uudistilallista. Erkki Filpunpoika oli Filppu Heikinpoika Härmän poika, ja hän perusti uudistalonsa kotitalonsa lähistölle. Pentti Tyniuksenpoika Piri asui Lapuan Alanurmossa vielä talvella 1582, muutti sitten seuraavan kesän aikana Vuohisluomalle. Hänen vanhempansa olivat Tynius eli Antonius Heikinpoika Piri ja Anna Heikintytär. Hänen perheessä oli kolme muuta aikuiseksi elänyttä lasta: Matti, Tuomas ja Kerttu. (Eero Kojonen: Alahärmän historia I. Ykkös-Offset Oy, Vaasa 1993, ss.68-69)

Isäntänä Härmän Pirissä 1584-1597. Nuijasota oli suomalaisten talonpoikien kapina aatelistoa ja sotaväkeä vastaan 1596–1597. Se päättyi verisesti armeijan kukistaessa heikosti varustetut talonpojat. Historiantutkimuksen keskeisiä selityksiä nuijasodan puhkeamiselle ovat olleet muun muassa "sota-ajan ja ankarien katovuosien aiheuttamat rasitukset, sotaväsymyksen aiheuttama tyytymättömyyden purkautuminen, poliittinen kiihotus sekä lukumäärässä ja vauraudessa kasvaneen aatelin harjoittama talonpoikien riisto". (Wikipedia)
Lapuan pitäjänapulainen Anders Wargelin laati pitäjänkertomuksen v. 1754, jossa hän kertoi Pentti Piristä: "Härmän kappelissa puhutaan paljon eräästä suuresta tappelusankarista nimeltä Pentti Piri, joka v. 1596 oli ollut Ruotsissa herttua Kaarlen tykönä valittamassa kuningas Sigismundin puolieesta, joka Suomessa pakolla kiskoi veroa asukkailta, ja silloin ynnä muun rahvaan kanssa saanut luvan tehdä vastarintaa, minkä hän myöskin heti palattuaan pani toimeen. Pentti Piri oli nostanut Lapuan, Isonkyrön ja Ilmajoen pitäjät, ja omallansa sekä Kyrön Kontsaan ja Ilmajoen Ilkan johdolla tehnyt sotaväelle vastarintaa tunnetussa Nuijasodassa. Talo, jota sanottu Piri asui, on nyt samanniminen talo.".

Nuijasota oli suomalaisten talonpoikien kapina aatelistoa ja sotaväkeä vastaan 1596–1597. Se päättyi verisesti armeijan kukistaessa heikosti varustetut talonpojat. Historiantutkimuksen keskeisiä selityksiä nuijasodan puhkeamiselle ovat olleet muun muassa "sota-ajan ja ankarien katovuosien aiheuttamat rasitukset, sotaväsymyksen aiheuttama tyytymättömyyden purkautuminen, poliittinen kiihotus sekä lukumäärässä ja vauraudessa kasvaneen aatelin ja sotaväen harjoittama talonpoikien riisto". (Wikipedia)
Pentti Piriä ei mainita nuijamiehenä aikalaislähteissä, vaan vasta melkein 160 vuotta myöhemmin kansan muistissa säilyneenä tietona,: Lapuan pitäjänapulainen Anders Wargelin laati pitäjänkertomuksen v. 1754, jossa hän kertoi Pentti Piristä: "Härmän kappelissa puhutaan paljon eräästä suuresta tappelusankarista nimeltä Pentti Piri, joka v. 1596 oli ollut Ruotsissa herttua Kaarlen tykönä valittamassa kuningas Sigismundin puolieesta, joka Suomessa pakolla kiskoi veroa asukkailta, ja silloin ynnä muun rahvaan kanssa saanut luvan tehdä vastarintaa, minkä hän myöskin heti palattuaan pani toimeen. Pentti Piri oli nostanut Lapuan, Isonkyrön ja Ilmajoen pitäjät, ja omallansa sekä Kyrön Kontsaan ja Ilmajoen Ilkan johdolla tehnyt sotaväelle vastarintaa tunnetussa Nuijasodassa. Talo, jota sanottu Piri asui, on nyt samanniminen talo.".
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/430, Piri, Pentti (K 1597) nuijamiesten päällikkö
Lapuan Vuohiluoman kylässä, nykyisessä Alahärmässä asunut talollinen Pentti Piri kuului niihin kuuteen nuijamieheen, jotka Suomen käskynhaltijan Klaus Flemingin Pohjanmaalle asettama vouti Abraham Melkiorinpoika mestautti päämiehensä tietämättä alkuvuodesta 1597. Tämän nojalla on Piriä pidetty merkittävänä nuijamiesten päällikkönä, mutta luotettavaa tietoa hänestä on hyvin vähän, eikä kirjallista aikalaistietoa tältä osin ollenkaan.