Pekka Ollinpoika Halonen

Taidemaalari, professori.

Tuusula.

Pekka Halosen taiteilijakuvaan on liitetty suomalaisuus yksimielisemmin kuin keneenkään muuhun taidemaalariin. Halosen talonpoikainen syntyperä, suomenkielisyys ja uskonnollisia aiheita lukuun ottamatta yksinomaan Suomen kansasta ja luonnosta ammennetut teosaiheet ovat antaneet otollisen taustan tälle määrittelylle. Muutamista kansallisromanttisista ja Kalevala-aiheisista teoksista huolimatta Halosta ei ole haluttu luokitella Suomen kansan myyttisen alkuperän tai maineikkaan muinaisuuden etsijäksi niin kuin Akseli Gallen-Kallelaa. Halosen suomalaisuus onkin yhdistetty toisenlaisiin ominaisuuksiin – milloin realismiin, milloin idealismiin, mutta aina rehellisyyteen, aitouteen ja myönteisessä mielessä yksinkertaisuuteen.

http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3387/

Lapinlahden lastenkirja: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lapinlahti/last...

http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3387/

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_Halonen

http://www.halosenniemi.fi/sivu.tmpl?sivu_id=135

https://www.facebook.com/taiteilijapekkahalonen

http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/2600028-pekka-ja-maija-sattum...

Syntymäaika:

   23.9.1865 Lapinlahti.  Perhetausta:

   isä Olli oli maanviljelijä, äiti Vilhelmiina emäntä. Horoskooppimerkki:

   Vaaka. Kouluvuodet:

   Kouluvuodet: kävi kansakoulun. Pekka Halonen taideopinnot:

   1886-90 opiskeli Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1886-90; Pariisissa Académie Julianissa 1891-92, Académie Colarossissa 1893; Paul Gauguinin oppilaana 1894. Perhesuhteet:

   Avioitui 1895 Maija Mäkisen kanssa. Perheeseen syntyi kahdeksan lasta. Teoksia:

   Niittomiehet (1891), Pihlaja (1894), Kaksoismuotokuva (1895), Talvipäivä (1895) Vainolaisia vastaan (1896), Erämaa (1899), Ateria (1899), Talvinen iltarusko (1899), Avannolla (1900), Tienraivaajia Karjalassa (1900). Julkisia teoksia:

   Juseliuksen mausoleumin eteisfreskot 1902-03, (Akseli Gallen-Kallela maalasi varsinaisen mausoleumin freskot). Mikkelin kirkon alttaritaulu Ristiltäotto (1899), Joroisten kirkon alttaritaulu Vapahtaja ja opetuslapset (1901), Viipurin tuomiokirkon alttaritaulu Ristiltäotto (1914). Saavutuksia:

   Lindemarckin matkastipendi 1891, Hovingin apuraha 1892, 1.palkinto valtion henkilömaalauskilpailussa 1895, hopeamitali Pariisin maailmannäyttelyssä 1900, Ranskan legioonan kunniamerkki 1927. Taiteilijana:

   Pekan taiteen juuret olivat syvästi kiinni hänen lapsuudenajassaan, talonpoikaisessa elämänmuodossa. Pariisissa opiskellessaan hän kaipasi Suomen metsää. Pekka löysi maisemamaalauksesta oman, läheisen aihepiirinsä, ja hän kuvasi ennennäkemättömällä herkyydellä Tuusulanjärven maisemia. 1910-luvun väritaiteen murros räiskyi Pekan maisemissa voimakkaina väreinä, mutta myös poikkeuksellisina aiheina: alastontutkielmina ja asetelmina. Vähitellen Pekka keskittyi jälleen maisemamaalaukseen ja värien loisto vaihtui hienostuneeseen sävyjen rikkauteen ja lyyrisiin tunnelmiin. Ulkomaan vuodet:

   Pariisissa 1891-92, 1893-1894; Italiassa 1896-97, 1904. Elämä Suomessa:

   Pekka oli sielultaan talonpoikaistaiteilija, eikä hän viihtynyt Helsingin kiireisessä ilmapiirissä. Pekka muutti perheineen Tuusulan 1898, ja vuonna 1902 valmistui erämaahuvila Halosenniemi Pitkäniemelle Tuusulanjärven rantaan. Akseli Gallen- Kallelan tavoin Pekka innoistui karelianismista ja matkasi Elin Danielsonin kanssa itäisen Suomen rajamaille. Pekka teki ensimmäisen Kolin matkansa vasta 1914; matkan vaikutuksesta syntyi voimakkaita maisemia. Muuta:

   professorin arvonimi 1925. Ystäviä:

   Juhani Aho, Venny Soldan-Brofledt, Eero Järnefelt, Jean Sibelius, Akseli Gallen- Kallela, Magnus Enckell, Väinö Blomstedt, Elin Danielson.