Pedri ("Auhtoin Peša") Avtonominpoika Härkin

Talollinen, lampuoti.

Heinäselkä, Kaitajärvi, Suojärvi.

Syntymä / Birth / Рождение:

Suojärven ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, syntyneet v. 1870:
Suojärvi Orthodox Parish, metrics books, Births year 1870:
Суоярви православный приход, метрические книги, рождений 1870 г.:

38. Synt. 30.06.1870, Kast. 01.08.1870. Petr. Vanhemmat: Kaitajärven kylän talollinen Avtonom Ignatjev ja hänen laillisesti vihitty vaimonsa Marfa Arestarhova, molemmat uskonnoltaan ortodokseja, ensimmäisessä avioliitossa. Kummit: saman kylän talollinen Timofei Arestarhov, talollinen Arestarh Saveljevin tytär neito Matrona.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4110595

Avioliitto / Marriage / Брак:

I

Suojärven ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, vihityt v. 1893:
Suojärvi Orthodox Parish, metrics books, Marriages year 1893:
Суоярви православный приход, метрические книги, браки 1893 г.:

Nro 27. Vihkipvm 12.11.1893. Sulhanen: Suojärven seurakunnan Kaitajärven kylän kuolleen talollisen Avtonom Ignatjevin poika Petr, uskonnoltaan ortodoksi, ensimmäiseen avioliittoon, 24 vuotta. Morsian: Suojärven seurakunnan Karatsalmen kylän populin Ivan Iljin Pullon tytär, neito Agripina, uskonnoltaan ortodoksi, ensimmäiseen avioliittoon, 21 vuotta. Todistajat: sulhasen - Suojärven seurakunnan Hukkalan kylän populi Jakov Andrejev ja Varpakylän kylän populi Aristarh Petrov. morsiamen - Suojärven seurakunnan Varpakylän kylän populi Vasilij Baranovskij ja kuolleen lukkarin poika Petr Ivanov Zosimovskij.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4112130

II

Suojärven Annantehtaan ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, vihityt v. 1912:
Suojärvi Annantehdas Orthodox Parish, metrics books, Marriages year 1912:
Суоярви Аннантехдас православный приход, метрические книги, браки 1912 г.:

Nro 4. Vihkipvm 18.04.1912. Sulhanen: Suojärven seurakunnan Kaitajärven kylän talollinen Petr Avtonomov Hjarkin, uskonnoltaan ortodoksi, toiseen avioliittoon, 42 vuotta. Morsian: Hautavaaran kylän populin Ioann Kukon leski Feodosija, uskonnoltaan ortodoksi, toiseen avioliittoon, 27 vuotta. Todistajat: sulhasen - Annantehtaan populi Vasilij Kuzmin ja Feodor Vetrov, morsiamen - Annantehtaan populi Ioann Kuokkanen ja Vladimir Ingerov.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3886410

Kuolema / Death / Смерт:

Suojärven ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, kuolleet v. 1930:
Suojärvi Orthodox Parish, metrics books, Deaths year 1930:
Суоярви православный приход, метрические книги, смертей 1930 г.:

Kuolinmerkintä (Katiha 2, Suojärvi ort.):

Seurakunta Suojärvi (ort.), Kuolinpäivä 21.10.1930, Hautauspäivä 24.10.1930, Asuinpaikka Kaitajärvi N:o 3, Ammatti Tal., Etunimi Petter, Muut etunimet -, Patronyymi Ahtomonp., Sukunimi Härkin, Syntymäaika 1870, Sukupuoli Mies, Siviilisääty -, Ikä (vv/kk/vk/pp) 60 / 0 / 0 / 0, Yliviivaus Ei, Kuolemaan liittyvää -, Hautaukseen liittyvää Kaitajärven hautausmaah., Kuolinsyy -, Kuolinseurakunta -, Hautausseurakunta -, Kirkonkirjan sivu 1-103, Lisätiedot: Ei tallennettuja lisätietoja.

http://www.karjalatk.fi/katiha2/tiedot.php?henk=K19300001241&srk=1053

Elämäkerta / Biography / Биография:

Petter (Pedri) Härkin syntyi Kaitajärvellä kuuluisaan Härkkimen runonlaulajasukuun. Hänen isänsä oli Avtonom Ignateinpoika. Kansan keskuudessa Pedriä kutsuttiin karjalaksi Auhtoin Peša. Jo 1946 Europaeus tallensi hänen ukiltaan Ignoilta ns. luomisrunon [2]. Suvun todelliseksi laulemoksi osoittauti myöhemmin Pešan ensimmäinen serkku, Auhtoin veljen Härkkimen Iljan tytär Ogoi (Agafia) s. 1858, joka meni naimisiin Jermei Määräselle Moisseinvaaraan. Häneltä tallennettiin kaikkiaan 137 runoa tai loitsua. [3]. [1]

Peša oli vanhin Avtonom Ignateinpoika Härkkimen ja hänen vaimonsa Marfa Arestantytär o.s. Pussisen aikuiseksi eläneistä lapsista. Pešalla oli veli Jaakko sekä sisaret Anna ja Paraskeva. Muut lapset kuolivat jo lapsina, ja Paraskeva kuoli 20-vuotiaana keuhkotautiin. [4]

Peša perheineen asui Suojärven Heinäselässä. Lähellä perhettä asuivat Mahot, Koivuset ja Törmälät. Läheisessä Retkanselässä asui Harakoita, jonne yksi tytöistä, Outi, menikin miehelään. [5] 1800-luvun loppupuolella syntyi Suojärvellä runsaasti uudistiloja. Niinpä Auhtoin Pešakin muutti uudistilalle Heinäselkään. Hän avioitui 23-vuotiaana Agrippina (Ahri) Iivanantytär Pullon kanssa. Ahrin kuoltua 1911 Peša avioitui seuraavana vuonna Feodosia o.s. Vapekon kanssa. Yhteensä kahdesta avioliitosta syntyi perheeseen kymmenen lasta, joista menehtyi pienenä kolme. [1]

Peša ja hänen veljensä Jaakko rakensivat omat talot ja vanha talo jäi Jeli (Helena) -sisarelle. Uudistilalla riitti töitä. Siihen aikaan vielä kaskettiin ja veljekset olivat taitavia. Paloalue kynnettiin. Alueelta saatiin rukiista sato kahtena vuonna. Sen jälkeen vielä yksi sato kaurasta ja sitten alue jäi heinälle. Talossa oli hevonen ja pari lehmää, muutama lammas ja sika. Miehille töitä toi talvisin parrenveto ja kesäisin uitot. Pienriistan ansa- ja rihmapyynti oli yleistä. Kalassa käytiin useamman päivän reissuna kauempana. Peša tunnettiin leikkisänä ja seurallisena. Hänestä ja kertoo myös alla oleva kasku ”Miks’ ei kyly matkua höyryl?” [1]

Peša oli myös kova metsämies, joka ei liene ollut harvinaista tuohon aikaan. Myös hänen pojistaan on tullut metsästäjiä. Muistitietojen mukaan nuorin poika Viktor on nukkunut kuusenjuurella metsästysreissuillaan, vain palttoo peittona. [5]

Suvusta löytyy edelleen tänäkin päivänä musikaalisesti lahjakkaita ja menestyneitä. Pešan Outin (Jeudokian) bunukkain Kalmah-yhtye on käynyt esiintymismatkoilla aina Kanadassa ja Japanissa asti. Pešan Mapun (Martan) bunukan tytär soittaa radion sinfoniaorkesterissa. Pešan Vaša (Vasili) soitti kaksirivistä ja hänen bunukka on todellinen hanurinsoiton mestari. [1]

Fed'an Paušu eli Paavo Harakka kertoo Auhtoin Pešasta tarinan Sunduga-kirjassa [6] karjalaksi:

Miks' ei kyly matkua höyryl?
Auhtoin Peša da hänen poiga, Vaśa, oldih ylen šuutkikkoi mužikkoi. Hyö kai tolkuittih. Midä lieno ei t'ietty, siid opittih selvä ottua. Suojärvel ol'i vasta vereksel luajittu juama raudaheboloil, enzmäzeks Suvilahteh da siid ielleh Naistenjärven saite. Elettih näid 1920-luguo.
Peša da Vaśa ei oldu vie nähty raudahebuo, hod ol'i kuuldu. Erähäl aigua, kui ollah heinänraud'iez, luajitah pagina. Vaśa alottaa:
-- Kuulevai, tata. T'iijätkö sie, mil netše juna matkua?
-- En ole kuullun, lembo t'iedännöö.
-- A mie t'iijän. Juna matkua höyryn voimal!
-- Min voimal?
-- Höyryn voimal!
Peša seisattuu, da lopetta vikattehen tšylkytännän. Duumaittšoo händä Vaśa onnuako ńiärittelemäh rubei. Sanoo:
-- Kui se juna höyryl matkua? Lähtööhäi meijän kylyz höyryö, kui suovattan lämmität. Miksi ei kyly matkua höyryl, kui juna kerda matkua? Sie onnuako Vaśa-poigańi minuo ńiärittelemäh rubeid.
Nygöin on Vaśan vuoro smiet't'ie, kui tuan sellität. Kiändelöö piäńyörilöi kodvazen da lopul sanoo:
-- En mie sinuo, tata, ńiärittele. Kyllä se juna matkua höyryl. Katšo, eihäi kyly voi höyryl matkata, kui sil ei ole kiehkoloi al. Junal on kiehkoloid.
Tosi on. Junal on kiehkoid al a kylyl ei. Pešan pidää uskou. Kyllä se d'ielo muga on, kui Vaśa sanoo. Vikate algaa tuassen heiluo.

Tarina suomeksi, Tarja Pussisen kääntämänä [7]:

Miksi sauna ei kulju höyryllä?
Auhtoin Peša ja hänen poikansa Vaśa olivat hyvin leikkisiä miehiä. He miettivät kaikkea. Jos he eivät mitä tienneet, he yrittivät ottaa siitä selvän. Suojärvelle oli vasta tehty tie junille, ensiksi Suvilahteen ja siitä eteenpäin Naistenjärvelle saakka. Elettiin näet 1920-lukua.
Peša ja Vaśa eivät olleet vielä nähneet junaa, vaikka olivat kuulleet siitä. Yhteen aikaan kun he olivat olleet heinätöissä, he aloittivat puheen. Vaśa aloittaa:
-- Kuulehän isä! Tiedätkö sinä, millä tuo juna kulkee?
-- En ole kuullut. Kuka tiennee.
-- No minä tiedän! Juna kulkee höyryn voimalla.
-- Millä voimalla?
-- Höyryn voimalla!
Peša seisattuu ja lopettaa viikatteen heiluttamisen. Hän ajattelee, että Vaśa taisi ruveta narraamaan häntä. Sanoo:
-- Miten se juna höyryllä kulkee? Lähteehän meidän saunastamme höyryä, kun lämmittää. Miksi sauna ei kulje höyryllä, kun kerran juna kulkee? Sinä Vaśa-poikanen taisit ruveta minua narraamaan.
Nyt on Vaśan vuoro miettiä, kuinka tuon selittää. Kääntelee aivoja hetkisen ja sanoo lopulta:
-- En minä sinua, isä, narraa. Kyllä se juna kulkee höyryllä. Katso, eihän sauna voi höyryllä kulkea, koska sillä ei ole pyöriä alla. Junalla on pyörät.
Tosi on. Junalla on pyörät alla, matta saunalla ei. Pešan pitää uskoa. Kyllä se asia on niin kuin Vaśa sanoo. Viikate alkaa taas heilua.

Viitteet:

• [1] Paavo Harakka.
• [2] Lauri Pelkonen (toim.): Suojärvi I, Suosäätiö, 1965, s. 327.
• [3] Lauri Pelkonen (toim.): Suojärvi I, Suosäätiö, 1965, s. 336.
• [4] Reijo Savola.
• [5] Paula Timonen.
• [6] Paavo Harakka: Sunduga, Täyzi kuaskoi, runoloi da näytelmie. Joensuu: Suojärven Pitäjäseura ry, 1989. ss. 140-142.
• [7] Käännös Tarja Pussinen: Paavo Harakka: Sunduga, Täyzi kuaskoi, runoloi da näytelmie. Joensuu: Suojärven Pitäjäseura ry, 1989. ss. 140-142.

Valokuvassa Pedri (Pekka) Avtonominpoika Härkin. Lähde: Martta (Marfa) Turunen os. Härkkimen albumista. Martta oli Pekan tytär.

Lisätietoja - More information - Больше информации:

• Suojärven paikkakuntaprojekti
• Suojärven Kaitajärven kyläprojekti

  ---

Tämä profiili oli Karjalan 115. viikkoprofiili (18.02.2018-24.02.2018).