Bron Link: https://www.manfred-hiebl.de/genealogie-mittelalter/_1_adalbero_sip...

Links http://finnholbek.dk/getperson.php?personID=I26023&tree=2

• Wikipedia English Deutsch
• King of Germany (formally King of East Francia, auf deutsch "Ostfränkischer König") Reign 2. July 936 – 7. May 973 Coronation 7. August 936 Aachen Cathedral

Predecessor: Henry "the Fowler" Successor: Otto II

• King of Italy (formally King of the Lombards, auf deutsch "König von Italien") Reign 10. October 951 – 7. May 973

Predecessor: Berengar II Successor: Otto II

• Holy Roman Emperor or "Römischer Kaiser " (auf deutsch) Reign 2. February 962 – 7 May 973 Coronation 2. February 962 St. Peter's Basilica, Rome

Predecessor: First Roman-German Emperor Successor: Otto II

• Duke of Saxony, (auf deutsch "Herzog von Sachsen") Reign 2. July 936 – 7. May 973

Predecessor: Henry "the Fowler" Successor: Herman I

---

-http://fmg.ac/Projects/MedLands/GERMANY,%20Kings.htm#OttoIGermanyEm...
OTTO, son of HEINRICH I "der Vogelsteller/the Fowler" King of Germany & his second wife Mathilde --- (23 Nov 912-Memleben 7 May 973, bur Magdeburg Cathedral). Widukind names (in order) "Oddonem, Heinricum, Brunonem" as sons of King Heinrich & his second wife[217]. Associate King of Germany, with his father, in 930. He was elected as OTTO I "der Große" King of Germany 7 Aug 936, crowned at Aachen. After his accession, the Bohemians and the Abotrites withheld payment of tribute. A revolt in Bavaria was led by Duke Eberhard, whom King Otto deposed and banished. Otto's half-brother Thankmar rebelled in Saxony with other magnates dissatisfied with the king's distribution of offices. His brother Heinrich rebelled in 939, was joined by Louis IV King of the West Franks and Giselbert Duke of Lotharingia, but was defeated at Birten and Andernach[218]. Thietmar records that he founded the monastery of Magdeburg (later Magdeburg Cathedral), encouraged by his first wife, to which the relics of St Innocent were brought[219]. He sent armed forces which were unsuccessful in taking reprisals against Rouen in 945, after members of the local nobility had arranged the escape of Richard I Comte [de Normandie] from his captivity by Louis IV King of the West Franks, his brother-in-law, a nepos (unidentified) of King Otto being killed in the battle[220]. Thietmar records that he invaded Italy in 951, using the ill-treatment of his future second wife as an excuse, entered Pavia 23 Sep 951 and proclaimed himself king of Italy. His predecessor Berengario di Ivrea proposed himself as Otto's viceroy in Italy, which was accepted by the Council of Augsburg in Aug 952. King Otto's son Liudolf rebelled in 953, but was pardoned in 954. Thietmar records that King Otto defeated the Magyars in battle at Lechfeld near Augsburg in 955[221], which marked the end of their marauding in Europe. Berengario King of Italy abused his position, and Otto sent Liudolf to Italy to restore order. After several further years of Berengario's tyrannical rule in Italy, Otto invaded in Aug 961 in response to requests for intervention from Pope John XII and Hubert [de Provence] Duke of Spoleto, one of Berengario's main vassals. King Otto forced Berengario's retreat to the fortress of San Leo near Montefeltro 962, finally capturing him in 963. Thietmar records that he was crowned Emperor at Rome 2 Feb 962 by Pope John XII[222]. The necrology of Fulda records the death "973 Non Mai" of "Otto imp"[223]. Thietmar records his death at Memleben on 7 May in the thirty-eighth year after his consecration and his burial at Magdeburg[224]. The necrology of Merseburg records the death "7 May" of "Otto maior magnus imperator"[225].

m firstly (Sep 929) EADGYTH of Wessex, daughter of EDWARD "the Elder" King of Wessex & his second wife Ælfleda --- (-26 Jan 946[226], bur Magdeburg Cathedral). ...

m secondly (Pavia [Oct/Nov] 951) as her second husband, ADELAIS of Burgundy, widow of LOTHAR King of Italy, daughter of RUDOLF II King of Upper Burgundy [Welf] & his wife Berta of Swabia ([928/33]-Kloster Selz, Alsace 16 Dec 999, bur Kloster Selz). ... ...

Mistress (1): (before 929) --- [of the Hevelli], daughter of [BA%C3%87LABI%C4%8C [Václav] Fürst der Stodoranen & his wife ---]. According to Europäische Stammtafeln[241], she was the daughter of Baçlabić. The primary source which confirms her parentage has not yet been identified. She was a "captured Slavic noblewoman" according to Thietmar, who gives neither her name nor her parentage[242].

King Otto I & his first wife had two children:

King Otto I & his second wife had [five] children:
King Otto had one illegitimate son by Mistress (1):
King Otto had one possible illegitimate son by an unknown mistress:

Henry Project: https://fasg.org/projects/henryproject/data/otto0001.htm

Otto Suuri

Otto I eli Otto Suuri oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari. Vuonna 936 hän peri isältään Henrik I:ltä Saksin herttuakunnan ja Saksan kuningaskunnan. Kaarle Suuren traditiota noudattaen hänet kruunattiin Aachenissa (Itäfrankkien kuningaskunnan) Saksan kuninkaaksi ja vuonna 962 Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisariksi.

Hallitsijana

Otto I oli luonteeltaan isäänsä Henrikiä äkkipikaisempi ja hallitsijana kunnianhimoisempi. Hän teki kuninkaan velvollisuutensa ketään säästämättä ja rankaisi usein myös niitä ylhäisiä henkilöitä, joiden tekoja olisi ollut viisaampi katsoa läpi sormien. Aggressiivisen hallintansa takia hän koki myös suuria poliittisia takaiskuja. Hän ei kuitenkaan saanut vihamiehiä, sillä ei suurpiirteisenä henkilönä kantanut kaunaa vihamiehille sovintoon pääsyn jälkeen.

Taiteen saralla Otto I tuki voimakkaasti karolingisen renessanssitaiteen elvyttämistä, minkä johdosta hänen aikansa tyylisuunta on nimetty ottolaiseksi taiteeksi. Hänen aikanaan hänen nuorin veljensä, arkkipiispa Bruno, rahoitti St. Pantaleonin luostarikirkon rakennuttamisen karolingista perinnettä seuraten.

Oton ensimmäinen aviopuoliso oli vuodesta 929 Editha (Edith), anglosaksien kuninkaan Athelstanin sisarpuoli. Huomenlahjana Otto sai Edithalta Magdeburgin. Heille syntyi poika ja tytär. Editha kuoli vuonna 946.

Otto joutui taistelemaan asemastaan omia sukulaisiaan, muita kantaherttuakuntia sekä piispoja vastaan. Otto voitti vastustajansa ja vakiinnutti valtansa Saksan kuninkaana.

Vuosina 951-952 Otto I valloitti Lombardian ja avioitui Italian edesmenneen kuninkaan lesken Adelheid Burgundilaisen kanssa. Avioliitolla hän laillisti asemansa Italian kuninkaana ja sai samalla Burgundin hallintaansa.

Otto ja Adelheid saivat pojan ja tyttären. Kun Otto ilmoitti, että tästä pojasta tulisi hänen seuraajansa Otto II, Oton ensimmäisestä avioliitosta syntynyt poika Ludolf nousi kapinaan Lorrainen ja Mainzin ruhtinaiden kanssa. Kapina päättyi Regensburgin valtaukseen vuonna 955.

Lechfeldin taistelussa lähellä Augsburgia Oton joukot voittivat vuonna 955 unkarilaiset ja saivat päätökseen yli 50 vuotta jatkuneet unkarilaisten hävitysretket Keski-Eurooppaan. Voiton kunniaksi Otto perusti Merseburgin hiippakunnan. Lisäksi Otto alisti slaaviheimot idässä Oderille asti.

Toisella Italian-retkellään 961-965 Otto valloitti Rooman, avusti paavi Johannes XII:ta, joka palkkioksi avusta kruunasi Oton keisariksi. Otto puolestaan lupasi paaville suojella kristinuskoa. Näin Otosta tuli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan perustaja. Kolmannella Italian-retkellään 966-972 keisari Otto I valloitti Etelä-Italian.

Palattuaan Italiasta Otto I kuoli ruokamyrkytykseen palatsissaan Memlebenissä. Hänen hautansa on Magdeburgin tuomiokirkossa.

Valtaistuimelle nousi Oton poika, Otto II Punainen. Otto itse ei ollut kovin oppinut, mutta hän tuki innokkaasti veljeään Brunoa, joka oli Kölnin arkkipiispa, sivistyksen edistämisessä.