Olli Ollinpoika Sassali

Lapin lukutaitoiset 1720-luku https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6032406811&aineistoI...

Suur-Sodankylän historia I:

Kittiläläiselle Olli Ollinpojalle löytyi 1709 Sodankylästä asuinpaikka, kun Sassalijärvellä veromaataan pitänyt Piera Jaakonpoika lupasi omat maansa Ollin käyttöön sillä ehdolla, että tämä ruokkisi ja vaatettaisi köhyyteen joutuneen Pieran tyttäret Marjatan ja Kirsin. Kyläkunta katsoi paikat jo niin asutuiksi, varsinkin kun moni oli ottanut karjaa, ettei uusille asukkaille muutoin olisi tilaa löytynyt. Sassalijärven veromaata jäivät nyt asumaan Pieran poika Jaakko ja Kittilän Olli Ollinpoika.
SodKO 22.2.1709. f. 458v-459, mf FR 659.

Asutus ja maan käyttö keskisessä Lapissa ja Enontekiöllä 1900-luvun alkuun (Matti Enbuske):

Lapinveromaan hallintasuhde tulee selville erinomaisen selkeästi ja kiteytettynä myös Sodankylän käräjillä vuonna 1709 käsitellyssä syytinkisopimuksessa. Helmikuussa 1709 astui oikeuden eteen nuori mies Olli Ollinpoika Kittilän kylästä ja anoi mahdollisuutta asettua asumaan sellaiselle Sodankylän kylän maalle, josta löytyisi peltoa ja niittyä. Kylänmiehet totesivat kuitenkin, että he olivat niin ahtaalla, ettei kukaan heistä voisi luopua osastakaan veromaataan Ollin hyväksi. Se oli siksikin vaikeaa, koska moni heistä oli juuri hankkinut lehmiä, joiden ruokinta oli raskaina aikoina vaikeaa.

Mutta lautamies Pär Jakobsson nousi seisaalleen, ja kertoi kuinka hän oli nyt vanhemmuuttaan ajautunut suureen köyhyyteen eikä kyennyt maksamaan veroa Sassalijärven maastaan saati hyödyntämään maataan ja vettä. Myöskään lehmiä hän ei pystynyt hankkimaan, vaikka veromaalla oli niittyjä. Pär Jakobsson olikin halukas luovuttamaan veromaansa Olli Ollinpojalle sitä vastaan, että Olli pitää hänet ja hänen kaksi tytärtään vaatteissa ja ruuassa ja saattaisi hänet myös haudan lepoon. Tähän Olli suostui, ja asia vahvistettiin kädenpuristuksella. Sassalijärven veromaa siirtyi Olli Ollinpojalle, joka siitä lähtien saattoi hyödyntää sitä yhdessä Pär Jakobssonin pojan Jakob Pärssonin kanssa ja maksaa siitä vuotuiset verot.

Edellä olevasta käy siis selville, että Pekka Jaakobinpoika hallitsi omistajana veromaataan. Siitä oli puolet siirtynyt jo perinnössä hänen pojalleen, mutta toisen osan hän saattoi luovuttaa syytinkisopimuksella ulkopuoliselle. Jutusta ilmenee myös, että sodankyläläisillä oli kullakin omat veromaansa lapinkylän alueella. Ne eivät kattaneet koko kylää, joskin veromiehet saattoivat määrätä ainakin omista maistaan. Sassalijärven aluetta ei rajattu tarkemmin, mutta selvästi jutun perusteella siihen kuului niittyjä, osuus järvikalastukseen ja metsästysmaita. Olli Ollinpojan henkilöllisyyttä ei voida aivan varmasti todentaa, mutta todennäköisimmin hän oli Kittilän Kallojärven Olli Niilonpoika Jalan poika. Jalkaa ei mainita Kittilän veroluetteloissa vuoden 1708 jälkeen, mutta Olli Ollinpoika ilmestyy veroluetteloon vuonna 1711 Sassalijärvellä.

http://urn.fi/URN:ISBN:952-466-293-0