Matti Klinge

Wikipedia: Matti Klinge (31 August 1936 – 5 March 2023) was a Finnish historian.

Matti Klinge (31. elokuuta 1936 Helsinki – 5. maaliskuuta 2023) oli suomalainen historiantutkija ja professori. Hänet tunnettiin kirjallisesti tuotteliaana aate-, sivistys- ja kulttuurihistorian tutkijana sekä aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana.

Klingen tieteelliset päätyöt ovat kaksi Helsingin yliopiston historiaan liittyvää teossarjaa, neliosainen Ylioppilaskunnan historia ja kolmiosainen Helsingin yliopisto 1640–1990. Hänen omin julkaisumuotonsa olivat kuitenkin lyhyistä historiallisista esseistä koostuneet kokoelmat. Tutkijana Klinge edusti ranskalaista perinnettä, johon kuuluvat vapaamuotoinen esseistiikka ja vakiintuneiden historiallisten tulkintojen rohkea kyseenalaistaminen ja joka poikkeaa suomalaisen historiankirjoituksen saksalaistyyppistä lähdetutkimusta edustavasta valtavirrasta.

Klingellä oli näkyvä asema sekä suomalaisessa tiedeyhteisössä että kansalaisyhteiskunnassa. Julkisuudessa hän tuli tunnetuksi ”rohkeista kannanotoistaan ja tietoisen urbaanista olemuksestaan sekä poleemisesta, kansakuntaa kasvattamaan pyrkivästä asenteestaan”. Klingen julkisia päiväkirjoja ilmestyi vuosittain vuodesta 1999 lähtien.

Elämä

Matti Klingen äiti Aune oli farmaseutti, joka työskenteli Helsingin yliopiston apteekissa. Isä Paul oli pankkivirkailija Kansallis-Osake-Pankissa ja kohosi myöhemmin pankin johtokuntaan.

Klinge toimi Helsingin yliopiston historian ruotsinkielisen professuurin viranhaltijana vuosina 1975–2001. Hän työskenteli Suomen akatemian humanistisen toimikunnan tutkijana vuosina 1968–1970 ja 1972–1975 sekä Suomen kirjallisuuden ja kulttuurin vierailevana professorina Pariisissa vuosina 1970–1972 ennen valintaansa Helsingin yliopiston historian ruotsinkieliseksi professoriksi vuonna 1975. Tästä virasta Klinge jäi eläkkeelle vuonna 2001 toimittuaan 1990-luvulla joitakin vuosia myös historian laitoksen esimiehenä.

Historiantutkimus

Klinge väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1967 väitöskirjalla Kansalaismielen synty. Hän toimi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan historiantutkijana vuosina 1960–1968 ja kirjoitti Ylioppilaskunnan historian osat I–IV. Yliopistohistoria sekä kansallisuusaate kuuluvat Klingen uran keskeisiin tutkimuskohteisiin, ja hän palasi samoihin aiheisiin muun muassa yliopistohistoriikissä Helsingin yliopisto 1917–1990 (1990).

Klinge osallistui Paasikivi-seuran perustamiseen vuonna 1958. Vuosina 1985–1986 Klinge kokosi ja toimitti yhdessä professori Yrjö Blomstedtin kanssa presidentti J. K. Paasikiven päiväkirjat vuosilta 1944–1956 julkaistaviksi kahtena niteenä.

Historioitsijana Klinge tunnetaan kenties parhaiten suurelle yleisölle tarkoitetuista yleisesityksistä. Niitä ovat muun muassa seitsemälletoista kielelle käännetty Katsaus Suomen historiaan (1977), Suomen valtiollista symboliikkaa tarkasteleva Suomen sinivalkoiset värit (1981) sekä Itämeren alueen historiaa luotaavat Muinaisuutemme merivallat (1983) ja Itämeren maailma (1994). Klingen teokset ovat saaneet useita palkintoja, kuten tiedonjulkistamispalkinnon 1976 ja Tieto-Finlandian kunniamaininnan 1991 kirjasta Kuningatar Kristiina. Aikansa eurooppalainen (julkaistu vuonna 1990 yhdessä Maria-Liisa Nevalan, Laura Kolben ja Päivi Setälän kanssa). Hänen huomattavimpiin töihinsä sisältyy myös kymmenosaisen Suomen kansallisbiografian päätoimittaminen.

Kulttuurivaikuttaja

Klinge tunnettiin aktiivisena ja näkyvänä kulttuurikeskustelijana. Hän julkaisi vuodesta 1999 lähtien päiväkirjasarjaa, joka saavutti huomiota. Hän toimi myös Suomen Tiedeseuran puheenjohtajana sekä presidentin neuvonantajana kunniamerkki- ja arvonimiasioissa.

Poliittisia näkemyksiä

Klinge oli Mauno Koiviston valitsijamiehenä vuosien 1982 ja 1988 presidentinvaaleissa.

1970-luvulla oikeistoprofessorit pitivät Klingeä epäilyttävänä, Urho Kekkosen hännystelijänä tai jopa kommunistina. Vuonna 2014 julkaistussa päiväkirjassaan Klinge totesi Krimin siirtämisen vuonna 1954 Venäjän federaatiosta Ukrainan neuvostotasavaltaan olleen Venäjän kannalta virhe. Helsingin Sanomien toimittaja Jukka Rislakin mukaan Klingen mielestä Latvia ei ollut Neuvostoliiton miehittämä.

[https://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Klinge]

Hilla Körkkö: Professori Matti Klinge on kuollut, Helsingin Sanomat, 06.03.2023. Viitattu 6.3.2023.

Jussi Korhonen: Professori Matti Klinge on kuollut, Iltalehti. 06.03.2023. Viitattu 06.03.2023

Pilvi Pitkäranta, Mattias Mattila, STT: Professori Matti Klinge on kuollut, Yle Uutiset. 6.3.2023. Viitattu 06.03.2023.