Matthias Laurentii

Matthias Laurentii oli Ilmajoen toinen kirkkoherra vuosina 1571-1597. Hänen synnyinkotiaan tai tulosuuntaansa ei alkuperäislähteiden pohjalta tiedetä.

Vuonna 1575 herra Matthias laittoi sinettinsä tilikirjaan nimikirjaimilla M.L.S. Kyse saattoi olla ikivanhasta tavasta merkitä nimikirjaimia: Matthias Lars Son (Seppo Rintalan tiedonanto 2021). Ilmajoen maalaispitäjässä hän saattoi mielellään luopua kirkollisesta latinankielisestä patronyymistä Laurentii. Kyse saattoi myös olla viittaus siihen, että hän käytti appensa lisänimeä Stuth, tästä lisää vaimon Sofia Gregoriuksentyttären profiilissa.

Valokuva Ilmajoen kirkkoherra Matthias Laurentiin sinetistä vuoden 1575 kymmenysveroluettelosta, nimikirjaimet M.L.S. (Voudintilinide 4743: 37v, Kansallisarkisto):
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649279

Kansallisbiografian paimenmuiston mukaan herra Matthiaksen edeltäjä, Ilmajoen ensimmäinen kirkkoherra Petrus Erici oli kirkossa olleen puutaulun mukaan ollut kirkkoherra jo vuonna 1532: Petrus Erici constit. 1532. Hänet rekisteröitiin kuitenkin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1553. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa lueteltiin Her Pedherin omaisuutta. Hän kuoli Ilmajoella mahdollisesti vuonna 1571 tai 1572.
(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1966)

Herra Pedher merkittiin Ilmajoen apuveroluettelossa vuonna 1571. Hän oli Petrus Erici, pappina vuonna 1532. Pastori Mats Laurentii merkittiin apuveroluettelossa vuonna 1571, pappina vuonna 1571. Vuonna 1591 hänen talonsa oli 1 manttaalin talo, viljelysala oli 23 panninmaata. Kirkkoherra Henrik mainittiin vuonna 1606. Hän oli Henricus Strigelius, pappina 1598. (Tapio Piirto: Ilmajoki 1546-1634)

Suomen Sukututkimusseuran pappisluettelon mukaan Ilmajoen kirkkoherroja 1500-luvulla olivat Petrus Erici (1553-62), Matthias Laurentii Stuthæus tai Stuut (1571-93) ja Henricus Jacobi Strigelius (1598-1629).
(http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=115&TYPE=...)

Kansallisbiografian mukaan Ilmajoen kirkkoherroja 1500-luvulla olivat Petrus Erici vuonna 1532, sekä ainakin vuosina 1553-1571 / 1572, kuolemaansa saakka; Matthias Laurentii Stutaeus 1571 / 1572 -1597, mahdollisesti kuolemaansa saakka, kuitenkin viimeistään vuoteen 1600; ja Henricus Jacobi Strigelius viimeistään vuodesta 1601 noin vuoteen 1629, kuolemaansa saakka.
(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5016)

Ilmajoen pitäjän vuoden 1571 hopeaveroluettelossa mainittiin sekä edellinen kirkkoherra Petrus Erici, että hänen seuraajansa Her Mattz Laurenti Pastor. Vuodesta 1580 Matthias Laurentii merkittiin maakirjassa Ilmajoen Lahden tilan n:o 3 omistajaksi. Her Mattz i Ilmola määrättiin 9.12.1589 maksamaan 16 taalaria raha-apua sotaväen palkkaukseen. Matth. Lau. pastor Ilmolensis allekirjoitti 19.6.1593 Turussa Uppsalan kokouksen päätöksen (Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa hänen nimensä merkittiin Matthias Laurentii Ilmoilasa). (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2399)

Kirkkoherra vuoden 1571 hopeaveroluettelossa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633197.
Matti Lund huomauttaa, että sana Stooth Matthias Laurentiin nimen alapuolelella ei ole lisänimi, vaan viittaa hänen omistamaan viiteen mulliin.
(Matti Lund 30.10.2013, SukuForum keskustelu Stuut eli Stutaeus suvusta: http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=9459)

Herra Matthiakselle esitetty lisänimi Stutaeus perustuu todennäköisesti vasta 1700-luvulla kirjoitettuun Merkittävien tapausten kirjaan, jossa on myöhemmin havaittu useita virheitä. Tässä De fatis Ostrobothniae Notandis käsikirjoitukssessa on sivulla 88 Ilmolan seurakunnan pappisluettelo:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9491059.

Ilmajoen Lahden talon isäntä 1580-1591
Vuonna 1580 Ilmajoen kirkkoherra Matthias Laurentii hankki omistukseensa Lahden tilan Lahdenkylässä.

Mikki Ollinpoika merkittiin tilan Lahti isännäksi Lahdenkylässä Ilmajoella ainakin vuodesta 1546 vuoteen 1566.
Simo Mikinpoika merkittiin tilan isännäksi vuosina 1567-1580. Simon Mickelss i Ladenkyle sai sakon Ilmajoen talvikäräjillä vuonna 1572.
Herra Mathias Laurentii merkittiin tilan isännäksi vuotuisverojen luettelossa vuosina 1580-1591.
Erkki Matinpoika merkittiin tilan isännäksi kymmenysveroluettelossa vuosina 1581-1591, myös vuotuisveroluettelossa vuosina 1592-1593.
Antti Matinpoika merkittiin tilan isännäksi vuosina 1594-1601, kymmenysveroluettelossa vielä vuonna 1604.
Leski Sophia merkittiin tilan isännäksi vuosina 1602-1607. Hän oli Mathias Laurentiin leski. Tila oli veronmaksukyvytön vuosina 1606-1607.
(Tapio Piirto: Ilmajoki 1546-1634)

Vuoden 1580 vuotuisveroluettelo, Ilmajoen Lahden talo luettiin Kokkolan kylään, isäntänä H: Mats:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669730.
Vuoden 1591 vuotuisveroluettelossa Kokkolan kylän D: Mathias:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2666909.
(Tapio Piirron tiedonanto 2020)

Jaakko Sarvelan mukaan kirkkoherra oli Matti Laurinpoika Stuut. Kirkkoherran ja Sofia Gregoriuksentyttären välissä merkityt isännät Erkki ja Antti Matinpojat olisivat olleet heidän poikiaan, samoin kuin leski Sofian jälkeen tullut isäntä Matti Matinpoika, joka oli tilan Lahti isäntä vuosina 1608-1637.
(Jaakko Sarvela, Täydennyksiä Niilo Liakan teokseen "Ilmajoen Pitäjä", Ilmajoen kunta, Vaasa 1986. Niilo Liakka, Ilmajoen pitäjä, Helsinki 1934, näköispainos Ilmajoen kunta, Vaasa 1986, s.38)

Jos herra Matthiaksen jälkeen Lahden tilaa isännöineet Erkki ja Antti Matinpojat olisivat olleet hänen lapsiaan, heidän olisi täytynyt syntyä noin vuonna 1560 ja 1570. Erkki aloitti isännyytensä vuonna 1581, Antti vuonna 1594. Sukulaisuudesta ei kuitenkaan ole lähdetietoa. Erkki ja Antti Matinpojat saattoivat olla kirkkoherran tilan lampuoteja. Matthias Laurentii olisi voinut olla aviossa ennen avioitumistaan Sofia Gregoriuksentyttären kanssa, mutta tästäkään ei ole todistetta.

Noksonsaaren metsä 1588
Kurikan Luovan tilan pohjoispuolella sijaitsee nykyinen Noksonkylä. Sen pohjoispuolella on suuri metsäalue, jota hallitsee nykyinen Härjänsarvenvuori. Vuorelta virtaava vesi kerääntyy Härkiluomaa myöten pieneen Myllylampeen, josta se laskee Ilmajoen Lahdenkylän ja Peuralan kylän rajaa myöten Kyrönjokeen. Härkiluoman reunalla on täytynyt kulkea kinttupolku, jota nykyään on laajennettu metsäautotieksi.
29.1.1588 Ilmajoen Lahden talon isäntä, kirkkoherra Matthias Laurentii oli saanut omistukseensa Noksonsaaren metsän. 72 vuotta myöhemmin 15.8.1660 kirkkoherra Matthiaksen pojanpoika, kappalainen Eschillus Matthiae Stutaeus myi metsän Pentti Luukkaanpojalle (Jalasjärven Luopa) ja Simuna Klemetinpojalle (Kurikan Saari) 30 taalarilla kuparirahaa. Nämä ottivat mukaan omistajaksi Yrjänä Erkinpojan (Kokkolan kylän Yrjänä-Kokko). Herra Eschillus varasi kuitenkin osan metsästä Lahden talolle, sen osan pohjoiseen Talwentiestä. Kauppa vahvistettiin vuoden 1660 laamannikäräjillä. Käräjien pöytäkirjat tuhoutuivat, mutta Lahden talon vanhat asiakirjat säilyivät isonvihan yli. Vuonna 1757 Lahden talon isäntä Iisakki Lahti toi asiakirjat Ilmajoen syyskäräjille tarkoituksenaan vahvistaa Lahden tilalle kyseisen osan pohjoiseen Talwentiestä.
(Matti Lund 29.10.2013, SukuForum keskustelu Stuut eli Stutaeus suvusta: http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=9459)

Vuonna 1577 pitäjän renkien luettelon vahvisti herra Matthiaksen sinetti. Se oli kilven sisään piirretty risti, jossa on oikealle kallistuva jalka. Kuvio muistuttaa tuolia, mutta tällaisia puumerkkejä kutsuttiin kirkontorniksi, kors över kyrkotorn.
(Armas Luukko: Etelä-Pohjanmaan Historia II, keskiaika ja 1500-luku. Etelä-Pohjanmaan historiatoimikunta, Maalaiskuntien Liiton Kirjapaino 1950. Näköispainos Vaasa Oy Kirjapaino 1987, s.387)

Herra Matts Ilmajoen pitäjästä merkittiin vuonna 1591 maakauppiaiden luetteloon. Hänellä oli 10 lehmää, 6 päätä nuorta karjaa, 1 hevonen ja 1/2 leiviskää kuparia. (Tapio Piirto: Ilmajoki 1546-1634)

Herra Matthiaksen ja Sofian lapset
- Joachim (Joachimus Matthiae) (Matinpoika) Lahti / Lahdenkylä, Stutaeus.
Turun katedraalikoulun rehtori 1609-1614, Turun kirkkoherra 1615-1633, tuomiorovasti (Turun kirkkoherra 1615-1633, tuomiorovasti), s. noin 1575 Ilmajoki, k. 4.12.1633 Turku.
- x (Matintytär) Lahti / Lahdenkylä, Strigelia, s. noin 1580 Ilmajoki.
De fatis Ostrobothniae Notandis käsikirjoitukssessa on sivulla 88 Ilmolan seurakunnan pappisluettelo. Henric Strigelius Pöytensis merkittiin edellisen kirkkoherran Mathiaksen vävynä, måg: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9491059. (Penni Airas: Henricus Jacobi Strigelius. Eteläpohjalaiset Juuret 3/2004, Kirjapaino IL-MO, Ilmajoki 2004, ss.86-90)
- Cecilia (Matintytär) Lahti / Lahdenkylä, s. noin 1580 Ilmajoki, k. 1649>.
Turun raastuvanoikeudessa vuonna 1648 edesmenneen Joachimus Stutaeuksen sisar, vaimo Cecilia Mattsintytär vaati perintöä Hartvig Henrikinpojalta edesmenneen Joachimus Joachimin jälkeen. 1190. TRO 3.8.1648 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11602983. Hänet mainittiin vielä seuraavana vuonna. (JHissa 13.6.2014, SukuForum keskustelu Stuut eli Stutaeus suvusta: http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=9459).
- Matti (Matinpoika) Lahti / Lahdenkylä, talollinen, s. noin 1583 Ilmajoki, k. 1637> Ilmajoki.
- Ainakin yksi lapsi lasta, s. noin 1590, k. 1601>.
Leski Sofia sai Kaarle-herttuan kirjeellä 5.12.1601 vapautuksen asumastaan torpasta maksettavista vakinaisista ja ylimääräisistä veroista kolmeksi vuodeksi kyetäkseen köyhyyden ja sotaväen lamauttamana ruokkimaan köyhät pienet lapsensa. Matti Matinpoika olisi ollut noin 18-vuotias, laskettiinko hänetkin pieneksi lapseksi?
Matthias Laurentii ja Sofia Gregoriuksentytär saivat ainakin 5 lasta.

Herra Matthiaksen viimeiset hetket
Ilmajoen kirkkoherra Matthias Laurentii kuoli nuijasodan aikana tammikuussa 1597 Ilmajoen pappilan eteisessä. Lahden tilan isännyys oli jo siirtynyt Antti Matinpojalle, joka isännöi tilaa vuosina 1594-1601, kymmenysverojen luettelossa vielä vuonna 1604.

Vähänkyrön seurakunnan arkistoiman Merkittävien tapausten kirjan mukaan Ilmajoen toinen kirkkoherra Matthias Laurentii blef 1597 ihjälslagen af Sigismundi partie vid klubbe kriget i sin egen förstuge. Samalla sivulla merkittiin Ilmajoen kolmas kirkkoherra Henrik Strigelius Pöytensis 1598, edellisen kirkkoherran vävy.
(http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9491059)

Series Sacerdotumin mukaan Knuuttilan kestikievaritalosta Kauhajoelta löydettiin vanha asiakirja, jossa kerrottiin pappi Matthiaksen viimeisistä hetkistä. Vuonna 1597 hän oli Ilmajoen pastoraatissaan eteisessä tullut Klaus Flemingin ratsumiehiä vastaan kannu toisessa kädessään ja kirkon avaimet toisessa kädessään. Ratsumiehet olivat lyöneet häneltä pään murskaksi avaimilla niin, että hän oli kaatunut kuolleena kirkon rappusille.
(Markku Pihlajaniemi, Tapio Piirto, Penni Airas: Eskil Stutaeus. Juuret 2/2003, Ylistaron Painopalvelu 2003, ss.19-25)