Måns Andersson Grabbe, till Grabbacka

How are you related to Måns Andersson Grabbe, till Grabbacka?

Connect to the World Family Tree to find out

Måns Andersson Grabbe, till Grabbacka's Geni Profile

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Måns Andersson Grabbe, till Grabbacka

Birthdate:
Death: before 1526
Raseborg Castle, Raasepori, Finland
Immediate Family:

Husband of Ingred Klasdotter
Father of Karin Månsdotter Grabbe; Margareta Månsdotter Grabbe; Klas Månsson Grabbe, till Koskis; Nils Månsson Grabbe and Antonius Magni Grabbe

Managed by: Erkki A Tikkanen (Geni Curator- ...
Last Updated:

About Måns Andersson Grabbe, till Grabbacka

Henrik Impolan teoksesta "Frälset och dess rusttjänst i Finland på 1500-talet" Hänvisningar nr 342

342 Enligt några äldre genealoger var Måns Grabbe gift med Anders Boijes dotter Beata. Sockenhistorikerna Kerkkonen och Gardberg godkände denna uppgift trots att den är kronologiskt ohållbar och innebär att Nils Grabbe skulle haft den något yngre *Nils Boije till morbror. Det verkar som om Ingrid Clasdotter skulle ha varit Måns Grabbes enda hustru, eftersom vid arvskiftet 1526 gjordes ingen skillnad mellan barnen. Sedan innehavet av gårdarna Grabbacka och Koskis reglerats mellan sönerna Nils och Clas delades makarnas andra köpegods jämnt mellan barnen (FMU 6337). Den jämförelsevis tillförlitliga Finska släktboken spekulerar inte med Nils Grabbes mors namn utan lämnar hennes ring tom i den stålarmska släkttavlan (Gen 38:33). Däremot utpekar den - uppenbarligen riktigt - i en annan släkttavla (Gen 38:39v) Beata Andersdotter Boije som "Jöran Grabbes till Koskis" mor (se närmare under *Jöran Månsson till Koskis).

Grabbe, finsk frälsesläkt, ej introducerad.

http://runeberg.org/frfinl/0156.html
HUOM! Ramsaylla perhesuhteet täysin väärin.

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2095

http://retkipaikka.fi/vapaa/grabbackan-keskiaikaiset-linnanrauniot-...

Jo vuonna 1450 mainittiin Karjaalla eräs Laurens Grab lautamiesten joukossa laamanninkäräjillä. Luultavasti hän oli sama kuin lautamies Lauren Grobbe (saattaa olla väärin kirjoitettu; lähde on 1600-luvun jäljennös pöytäkirjasta) käräjillä Karjaalla 1461 ja Graabin Laurens (”Laurens i Graab”), lautamies Karjaalla 1466. Jos Laurens oli talollinen juuri myöhemmän Grabbackan alueella ei tiedetä, mutta se lienee todennäköistä. Eräiden arvailujen mukaan olisi Grabbackan lähtösana "graben", ehkä suden kiertoilmaisusta "gråben", "harmaajalka". Tätä olettamusta tukee se, että Grabbacka 1578 kutsutaan Gråbackaksi ja 1581 Gråbachkaksi. Ei kuitenkaan ole poissuljettua, että kyseessä olisi ollut muinaisruotsalainen henkilönimi - ja nykyäänkin vielä elävä saksalainen sukunimi - Grabbe . Mainittakoon vielä, että eräs Olof Grabbe mainittiin Uskelassa jo 1401.

Grabbacka tuli tunnetuksi Grabbe-suvun säterinä, asuinkartanona. Sen vanhimpana tunnettuna omistajana oli Måns Andersinpoika Grabbe , joka ainakin 1490-1510 -luvuilla oli kihlakunnantuomarina Raaseporin itäisessä osassa, Inkoon-Espoon alueella. Grabbackassa oli kivitalo, joka 1900-luvulla kaivettiin esiin ja restauroitiin. Rakennuksessa oli eri ikäkausina rakennettuja osia. Vanhin ja suurin osa on rakennettu samalla tavalla kuin Karjaan kirkko, joka vihittiin käyttöön 1470, joten arvellaan, että Grabbackan rakentamisen alku on samalta ajalta; nuorimmat osat on 1500-luvun puoliltaväliltä. E. Kartano on Kansallismuseossa säilytettävässä käsikirjoituksessaan kuitenkin arvioinut, että talon sydämen muodosti tornimainen rakennelma peräti 1300-luvulta. Todennäköisesti kuitenkin on Grabbackan rälssilinna valmistunut vasta 1483 jälkeen, jolloin valtionhoitaja Sten Sture perui kuningatar Margaretan kiellon linnoitetuista aatelisten asuintaloista. Nimensä talo sai ehkä vasta silloin kun Måns oli liittänyt siihen talonpoikaistaloja tai kun hän jo oli kuollut, sillä nimi Grabbacka esiintyy kirjallisissa lähteissä vasta 1526 alkaen. Kivilinna lienee ollut vaikuttavan näköinen, sillä sen arvioidaan olleen kolmikerroksisen. Palon jälkeen n. 1670 siitä poistettiin kiviä.