Lauri Kristian Relander, 2nd President of Finland

Biografiskt leksikon för Finland: Lauri (Lars) Kristian Relander was the second President of the Republic of Finland from 1925 to 1931. Läs mer på länken...

💙 Lauri Kristian Relander, 2nd President of Finland is Eric Larsson af Kumo's 12th great grandson.

• Wikipedia: Lauri Kristian Relander (Finnish: [%CB%88rel%C9%91nder], Finland Swedish: [re%CB%88l%C9%91n%CB%90der]; 31 May 1883 – 9 February 1942) was the second president of Finland (1925–1931).
• Wikipedia: Lauri Kristian Relander VR III/1 (31. mai 1883 – 9. veebruar 1942) oli Soome president aastail 1925–1931.
• 1925. aastal külastas Lauri Relander Eestit. Ta on maetud Helsingi Hietaniemi kalmistule.

Lauri (Lars) Kristian Relander oli Suomen Tasavallan toinen presidentti vuodesta 1925 vuoteen 1931. Lue lisää osoitteissa

http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/628/ http://fi.wikipedia.org/wiki/Lauri_Kristian_Relander http://en.wikipedia.org/wiki/Lauri_Kristian_Relander http://sv.wikipedia.org/wiki/Lauri_Kristian_Relander

Muistokirjoitus Helsingin Sanomissa:

Lauri Kristian Relander Lauri Kristian Relander Eilen (9. helmikuuta 1942 Helsingissä) kuoli täällä vaikean taudin sairastettuaan tasavallan ent. presidentti, filosofian tohtori Lauri Kristian Relander lähes 59 vuoden ikäisenä.

Hän oli syntynyt toukokuun 31. pnä 1883 Kurkijoella, jossa isänsä, maanviljelysneuvos Evald Relander oli sikäläisen maanmiesopiston johtaja. Siellä hänessä myös syttyi se maahenki, joka tuli niin määrääväksi hänen tulevalle elämänurallensa. Tultuaan ylioppilaaksi 1901 hän suoritti kandidaattitutkinnon 1905 ja valmistui seuraavana vuonna agronomiksi Mustialan maanviljelysopistossa, jossa korkein maanviljelysopetus maassamme silloin annettiin. Kun yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta perustettiin, hän väitteli lisensiaatin arvoa varten v. 1912 ja sai filosofian tohtorin arvon kahta vuotta myöhemmin. Opintojansa hän oli jo sitä ennen täydentänyt monilla ulkomaille tehdyillä opinto- ja tutkimusmatkoilla.

Perusteelliset tietonsa ja taitonsa ent. presidentti Relander joutui soveltamaan käytäntöön aluksi maatalousaineiden opettajana Impilahden kansanopistossa, mutta jo pian sen jälkeen käytännöllis-tieteellisessä työssä Suomen maanviljelys-taloudellisen koelaitoksen assistenttina 1808—1917 ja sittemmin maataloushallituksen kasvituotanto-osaston päällikkönä 1018—1020, oltuaan sillä välin Osuusliike Hankkijan osastopäällikkönä.

Vilkas yleisten asiain harrastus johdatti Lauri Kristian Relanderin ennen pitkää poliittiseen elämään. Kuuluen maalaisliittoon hän oli puolueensa edustaja valtiopäivillä 1910—13 ja 1917—10, ollen viimeksimaintulla eduskunnan puhemiehen arvopaikalla. V. 1918 hänet valittiin Suomen Pankin valtuusmieheksi. Sen ohessa hänen kykyään käytettiin monenlaisissa muissa julkisissa toimissa, joissa järjesteltiin maamme taloudellista ja tuotannollista toimintaa niiden vaikeuksien voittamiseksi, mitkä sota oli vasta Itsenäisyytensä saavuttaneelle maalle aiheuttanut. Niinpä hän näinä vaikeina vuosina toimi valuuttaneuvoston jäsenenä, elintarvikeministeriön tuotantokomiteassa ym. Vuodesta 1932 lähtien hän kuului Enso-Gutzeit Oy:n hallintoneuvostoon sekä kauppasopimus komiteaan, jonka puheenjohtaja hän oli.

Vuonna 1920 presidentti Relander nimitettiin Viipurin läänin maaherraksi ja v. 1925 hänet K. J. Ståhlbergin jälkeen valittiin tasavallan presidentiksi. Hänen asemassaan olleen valtiomiehen työ on ainoastaan historian tuomassa perspektiivissä oikein arvosteltavissa, joten tekisimme väärin, jos ryhtyisimme tässä yksityiskohdittain arvioimaan. Mainittakoon ainoastaan, että maamme hänen presidenttikautenaan sai kokea sekä hyviä että huonoja aikoja, jotka tietysti vaativat osakseen valtion päämiehen kiinteän huomion. Hänen hallituskautensa alkuvuosille antoi leimansa olojemme kaikinpuolinen vakautuminen sekä sisäpoliittisissa, että ulkopoliittisessa suhteessa, taloudellinen elämä elpyi, puoluevastakohdat lievittyivät Ja sisäisessä rakennustyössäkin saavutettiin huomattavia tuloksia, kuten esim. puolustusvoimiemme järjestäminen vakinaiselle kannalle. Yleismaailmallinen talouspula, joka puhkesi vuosikymmenen vaihteessa, vaikutu tuntuvalla tavalla meidänkin oloihimme. Se ei tuntunut ainoastaan ankarassa talouselämän kiristymisessä, vaan johti meidän oloissamme varsin arveluttaviin sisäpoliittisiinkin ilmiöihin, jotka muistetaan ns. talonpoikaismarssin mielenosoituksena ja Lapuan liikkeen muodossa. Kuohahtelevien joukko tunteiden tyynnyttäminen ja sisäisen rauhan turvaaminen oli tietenkin tällaisissa oloissa aivan ensiarvoinen valtion päämiehen velvollisuus, ja siinä presidentti Relander epäilemättä tekikin parastaan, vaikka esim. Lapuan liikkeen lopullinen selvitys tapahtuikin vasta hänen presidenttikautensa päätyttyä.

Ulkopolitiikan alalla presidentti Relander määrätietoisesti koetti rakentaa ja perustaa sitä skandinaavista suuntautumista, joka meille sittemmin on osoittautunut niin hyödylliseksi. Hänen viralliset vierailunsa Ruotsin, Norjan ja Tanskan hoveissa sekä näiden maiden kuninkaiden vastavierailut Suomessa laskivat vannaankin lujan pohjan sille Pohjolan yhteydelle, jonka käytännölliset tulokset jo tunnetaan ja johon varmaankin sisältyy vielä kauniimpi ja hedelmällisempi tulevaisuuden tehtävä niiden aikojen koittaessa, jotka seuraavat maailmassa nykyisin vallitsevaa sekasortoista tilaa. Presidenttikautensa päätyttyä Lauri Kristian Relander toimi Suomen maalaiskuntain paloapuyhdistyksen toimitusjohtajana, vaikka olisi voinut nauttia — joskaan ei vielä ikänsä, niin ainakin monipuolisen kansalaistoimintansa puolesta — "otium cum dignitateansa".

Suomen kansan laajat piirit muistavat poismennyttä tasavaltamme toista presidenttiä kaipauksella.

http://www.hs.fi/muistot/a1364353537387

Birth: http://hiski.genealogia.fi/hiski?se+t3957247

Kirkonkirjat

• Syntymä: Kurkijoen seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1867-1891 (I C:5), jakso 147, sivu 146: Syntyneet 1883 toukokuu; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3773036 / Viitattu 22.1.2020
• Kurkijoen seurakunnan arkisto - Lastenkirjat 1883-1892 (I Ab:4), jakso 165, sivu 328-329: Rahola 17, Rahola 18 Lantbruksinstitut; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3481825 / Viitattu 22.1.2020
• Kurkijoen seurakunnan arkisto - Lastenkirjat 1892-1899 (I Ab:5), jakso 151, sivu 297-298: Rahola 18; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3482321 / Viitattu 22.1.2020

Kuolinilmoitus 11.02.1942 Hufvudstadsbladet no 40 s. 2 (Katso media-aineisto)