Lasse

Lauri lampuotina 1558 - (1570)
Asutuksen yleisluettelo - Kaarina 1540-1559, jakso 34, sivu 34: St. Anna Prebude; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166057 / Viitattu 24.7.2021
(sama) https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5737290731&aineistoI... / Viitattu 11.11.2024
Asutuksen yleisluettelo - Kaarina 1560-1579, jakso 33, sivu 33: St. Anna Prebude; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166125 / Viitattu 24.7.2021
(sama) https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5737235956&aineistoI... / Viitattu 11.11.2024
Lauri lampuotina 1560-1570, vaimoa ei mainittu

Papiksi opiskellut poika otti nimen Lithovius.

Littoisten kylä tunnetaan jo 1200-luvulta lähtien. Asiakirjoissa vuosilta 1558-1571 mainitaan Turun tuomiokirkon Pyhän Annan alttarin talon lampuotina Littoisista kotoisin oleva Lauri, joka oli todennäköisesti Lithovius-suvun kantaisä. Lauri eli Lars syntyi Kaarinassa vuonna 1500 ja kuoli samassa paikassa noin vuonna 1571. Hän avioitui Pietarsaaresta syntyisin olevan Anna Henrikintyttären kanssa. ??? Lähde???
Hänen poikansa Mikko Laurinpoika oli lampuotina 1571 - 1593 ja oli vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan Kaarinan varakkain talonpoika (3 - 4 härkää, 9 - 12 lehmää, tina- ja kupariastioita ym.). Hänen veljensä olisi sitten Henrik Laurinpoika Lithovius. Pyhän Annan alttarin perustaja oli piispa Benedict, ja alttari sai lahjoituksia ainakin 1422 alkaen. 1438 Uppsalan tuomiorovasti Matias Olavinpoika myi sille talonsa Littoisista 100 markalla ja lisäksi sillä ehdolla, että "joka viikko pidetään alttarilla messu Jumalalle ja Pyhälle Annalle kunniaksi ja vanhemmilleni levoksi ja armoksi". 1545 talo joutui kruunulle ja annettiin 1576 lainan pantiksi Klaus Åkenpoika Tottille.(MJ)

Lauri (Lars) oli lampuoti eli vuokraviljelijä Kaarinan Littoisissa. Hän ei ollut likikään varaton, koska saattoi lähettää Henrik-poikansa opintielle lukemaan papiksi. Henrik johti myöhemmin sukunimensä tästä kotikylästään. Littoisten nimi on askarruttanut sekä historian että kielen ja nimistön tutkijoita usean vuosikymmenen ajan. Parhaat nykyiset asiantuntijat pitänevät sanan Littoinen (Litois) alkuperää toistaiseksi selvittämättömänä.
Nimen germaanista alkuperää kannattaa esim. asutushistorian tutkija Jouko Vahtola, joka mainitsee Littoisten niiden varsinaissuomalaisten asutusnimien joukossa, joiden hän katsoo todennäkoisesti tai mahdollisesti sisältävän germaanisen henkilönimen. Littoinen-nimityyppi keskittyy Suomen vanhimman rautakautisen (100-1150 jKr.) asutuksen alueelle. Vahtolan mukaan suomalaiset olisivat korvanneet germaanisten lainanimien lopun - nen-johtimella. Vanhoista paikannimistä on usein osoitettavissa ketju: isännimi, talonnimi, kylännimi.
Kustaa Vilkuna taas on kiinnittänyt huomiota näiden nimien taivutukseen: Littoisissa. Juuri vanhimmille henkilönimi-pohjaisille asutusnimille monikossa taipuminen on ominaista, koska nimi on ehkä ilmaissut suurperheen taloa tai sukukunnan taloryhmää, jossa nimen omistajia on ollut useita. Kustaa Vilkuna pitää näitä nimiä vanhoina sukuniminä.
Germaanisten kielten ja germaanisista kielistä lainautuneiden sanojen erityisasiantuntija Jorma Koivulehto on ehkä viimeksi ottanut kantaa Littoinen-nimen alkuperään. Hän esittää kielihistoriallisin perustein kritiikkiä sitä käsitystä vastaan, että Littoinen-nimen lähtökohtana olisi germaaninen henkilönimi. Historian tutkimuksen omaksuman käsityksen mukaan Littoisten kylä oli olemassa ainakin jo 1200-luvun lopulla. Pitäjän kylien keskinäistä ikäjärjestystä valaisee tuomiokirje, joka kertoo, miten Kaarinan käräjillä 1430 käsiteltiin Ravattulan, Littoisten, Kauselan, Kuralan, Paaskunnan, Nummen, Kairisten ja Karppakullan kylien yhteisen takamaan käytöstä syntynyttä riitaa. Lautakunta todisti, että tässä Ylistaron jakokunnassa Nummi ja Kairinen ovat muihin kyliin nähden alkuperäisiä kantakyliä.
Lähde: "Littoinen sanoin ja kuvin": Lions Club Littoinen, Turku 1993. http://www.saunalahti.fi/~hirvela/Suku/411.html

Merkintöjä henkilöstä
Aikanaan hyvin laajasti levinnyt pohjoispohjalainen pappis- ja sivistyssuku Lithovius sai 1500-luvulla nimensä Kaarinan pitäjän Littoisten kylästä. Sen jäsenissä oli 1800-luvun alkuun saakka miespuolisissa alenevissa sukupolvissa 35 pappia ja koko joukko korkeita virkamiehiä ja porvareita. Suvun naispuolisten jäsenten kautta polveutuvat myös Ahlholmin, Hourenius-Hoffrenius-Hoffrenin ja Forbuksen pappissuvut. Jos otetaan lukuun myös Lithovius-sukuisten naisten solmimat avioliitot ja niistä syntyneet jälkeläiset, sukuun kuuluneiden pappien määrä nousee satoihin. Keskiajalla oli Pohjanmaa saanut pappinsa etupäässä Lounais-Suomesta ja Uudeltamaalta. Tämä linja jatkui vielä jonkin aikaa uskonpuhdistuksen jälkeenkin, kunnes omat pappissuvut alkoivat muodostua eri paikkakunnille. Lithoviusten suku on yksi tärkeimmistä tuon ajan pappissuvuista.
Lithovius-suvun naisten jälkeläisiä ovat myös Cajanusten, Achreniusten, Porthanien, Franzenien, Topeliusten, Julinien, Snellmannien, Bonsdorffien ja Danielsonien kuuluisat nimet.

https://docplayer.fi/6231657-Samuel-thomae-paldaniuksen-kuuluisia-j...

Lithovius-suku
. LÄHDE???
Kaarinan Littoisissa eli 1500-luvulla Lars Olofsson Svart -niminen lampuoti. Hänen poikansa Henrik Larsson otti itselleen sivistyneistönimen Lithovius Littoisten kylän mukaan. Hän tuli kirkkoherraksi Saloisiin ja myöhemmin Liminkaan. Hän edusti Pohjanmaan papistoa Linköpingin valtiopäivillä 1600. Suvusta kasvoi Pohjois-Pohjanmaalla pappis- ja kulttuurisuku.

Littoinen, ks.
Ramsay Jully (1909-1916) Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden,
Horn af Kanckas:
Vuonna 1438 Matts Olofsson Horn myi veljiensä Henrikin ja Jaakobin suostumuksella Kaarinassa sijaitsevan Littoisen (Littois i S:t Karins socken; Lithusa) Turun tuomiokirkon Pyhän Annan prebendalle.
https://runeberg.org/frfinl/0193.html / Viitattu 26.9.2024
Diplomatarium Fennicum, DF 2275, https://df.narc.fi/document/2275#picture / Viitattu 26.9.2024
Kartta v 1808, näkyy Littoinen (Littois), joka sijaitsee lähellä Aurajokea:
Kaupunkikartat (kokoelma). Itu* Turun kartat. Turku Itu* 11/- - Belägenheten omkring Åbo stad. (--). Tiedosto 1. Kansallisarkisto. https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6180329772&aineistoI... / Viitattu 18.10.2024.