Lars till Sarvlax

http://www.adelsvapen.com/genealogi/Creutz_nr_92

http://runeberg.org/frfinl/0079.html

Creutzit ovat keskiajalta peräisin oleva laaja aatelissuku, jonka juuret ovat Pernajassa Itä-Uudellamaalla. Edelleen voimissaan olevan suvun valta oli mahtavimmillaan Ruotsin suurvalta-aikana, mistä Pernajan Sarvilahden komea barokkikivilinna yhä muistuttaa.

Creutz-suvun varhaisesta historiasta on kiistelty paljon. Esi-isien ja aateloimisvuoden selvittämistä vaikeuttaa erityisesti se, että keskiajalla ja 1500-luvulla käsitykset aateluudesta ja sen periytymisestä olivat epäselviä. Suku kuului joka tapauksessa niin sanottuun vanhaan rälssiin eli oli aateloitu ennen suurvalta-aikaa.

Vielä 1500-luvulla Pernajan Sarvilahtea asuttavat Creutzit kuuluivat paikallisen eliitin vähäisimpien perheiden joukkoon. 1500-luvulla suvun jäsenten virka-asemat kohosivat, mutta väkivaltaiset ja turvattomat ajat kohtelivat perhettä kovin. Perheen päämiehen, laivanpäällikkö Matts Knutinpojan poika ja pojanpoika kuolivat sodassa Venäjää vastaan. 1580-luvulla perheen miehistä olivat jäljellä enää vanha Matts Knutinpoika ja hänen toinen pojanpoikansa Lars Mårteninpoika, joka oli joutunut vaikeuksiin tekemänsä tapon vuoksi.

Creutzien sosiaalisen nousun pohja luotiin 1500-luvun lopulla, kun perhe liittyi avioliittojen kautta Wildeman-sukuun. Lars Mårteninpoika ja hänen sisarensa Anna Mårtenintytär avioituivat Wildemanin sisarusten Margareta Arvidintyttären ja Samuel Arvidinpojan kanssa. Wildemanit olivat paikallinen mahtisuku, joka omisti Pernajan Tjusterbyn kartanolinnan. Heillä oli sukukontakteja kaikkein vaikutusvaltaisimpiin aatelisperheisiin, ja he hoitivat tärkeitä sotilaallisia tehtäviä ja sotilashallinnollisia virkoja.

(-> Kaarle IX) Kaarle-herttuan ja kuningas (->) Sigismundin valtataistelun aikana Creutzit ja Wildemanit olivat lähes kaikkien Suomessa asuvien aatelisten tavoin kuninkaan kannattajia. Kun Kaarle syksyllä 1599 valloitti Suomen, hän teloitutti Viipurin linnan voutina toimineen Lars Mårteninpojan ja lukuisia muita vastustajiaan. Kriisistä selvinneet tekivät kuitenkin nopeasti sovinnon herttuan kanssa. Tämä Wildemaneja taloudellisestikin hyödyttänyt sovinto ja sukuverkoston luja valta-asema olivat myös Creutzien 1600-luvun sosiaalisen nousun pohja.

Creutzien nousun kohti vallan komeimpia kamareja aloitti (->) Ernst Creutz (K 1635), Lars Mårteninpojan poika, joka alkoi ensimmäisenä käyttää sukunimeä Creutz. Isänsä ja sukulaistensa tavoin hän oli käytännön koulutuksen saanut sotilas. Hänen elinaikanaan vanha, paikallisiin sukuverkostoihin paljolti perustunut maailma mureni, kun kruunun ja Tukholman valta alkoi kasvaa ja armeija ja hallinto uudistettiin. Hovista alkoi tulla eliittien toiminnan keskipiste. Syntyi 1600-luvun keskitetty suurvalta, jota hallitsi aateli ideologian ja privilegioidensa nojalla. Monet vanhat alemman aatelin perheet eivät selvinneet tästä muutoksesta, mutta Ernst Creutz onnistui. Hän rakensi uransa (->) Kustaa II Adolfin armeijassa Liivinmaalla 1620-luvulla. Saavutustensa nojalla hän sai laajoja läänityksiä, joista tuli Creutzien taloudellisen vallan pohja. Liivinmaalla Creutz lujitti suhdettaan vaikutusvaltaiseen (->) De la Gardie -sukuun. 1600-luvulla De la Gardiet olivat Creutzien patronuksia eli suosijoita ja suojelijoita.

Creutz-suvun asema oli komeimmillaan 1600-luvun jälkipuoliskolla. Ernst Creutzilla ja hänen baltiansaksalaisella puolisollaan Catharina Hess von Wichdorffilla oli kaksi poikaa, (->) Lorentz Creutz (1615 - 1676) sekä (->) Ernst Johan Creutz (1619 - 1684). Jo elinaikanaan Ernst Creutz oli järjestänyt niin, että vanhempi poika sai periä Sarvilahden kartanon, nuorempi puolestaan läheisen Malmgårdin, joka oli koottu läänityksistä. Lorentz ja Ernst Johan lähetettiin ulkomaille yliopistoon. Toisin kuin isänsä ja sukulaisensa heistä ei tullut sotilaita vaan virkamiehiä, jotka loivat huikean uran 1600-luvun uudessa hallintokoneistossa. Molemmat nimitettiin 1650-luvulla vapaaherroiksi ja heistä tuli myös valtaneuvoston jäseniä.

Lorentz Creutz muistetaan erityisesti Suomen vuoriteollisuuden kehittäjähahmona. Hän hankki valtavan maaomaisuuden, joka hakee vertaistaan Suomen historiassa. Hän oli lahjakas ja toimelias mies, joka on saanut varsinkin Ruotsin historiassa kohtuuttoman huonon jälkimaineen. 1670-luvulla tämä puhdasverinen siviilivirkamies nimitettiin amiraaliksi, ja hänen virheensä takia 800 henkeä sai surmansa amiraalin laivan ruutivaraston räjähdettyä.

Italiassakin opiskellut Ernst Johan Creutz puolestaan oli intellektuelli, jonka terävä kieli ja ilmeinen itsehillinnän puute johtivat usein vaikeuksiin. Tästä huolimatta myös hän loi loistavan virkauran muun muassa Turun hovioikeuden presidenttinä.

Lorentz ja Ernst Johan Creutzilla oli kummallakin paljon lapsia, joten suurvalta-ajan loppupuolella suku jakautui useaan haaraan. 1700-luvulla Creutzit pyrkivät vakiinnuttamaan suvun saavuttaman aseman. Sukuun kuului maineikkaita upseereita ja hallintomiehiä, mutta 1600-luvun "tuhkimotarinan" aika oli kuitenkin ohi.

Lorentz Creutzin pojista sukuhaara jakautui kolmeen. Pojista (->) Lorentz Creutz nuorempi (1646-1698), Sarvilahden herra, perusti Suomeen lukuisia ruukkeja. Hän toimi myös ahkerasti reduktion hyväksi. Lorentz Creutzin ja hänen ylhäisaatelisen puolisonsa Hedvig Eleonora Stenbockin pojista kolme sai surmansa suuressa Pohjan sodassa. Eloon jäänyt poika, pitkään sotavankeudessa istunut majuri Carl Johan Creutz (1687 - 1757) peri Sarvilahden kartanon, joka oli isonvihan aikana kärsinyt pahoin. Kartano periytyi hänen tyttärensä kautta von Morian -suvulle. Lorentz Creutz nuoremman sukuhaara elää yhä Ruotsissa ja Hollannissa.

Lorentz nuoremman veli Johan Creutz (1651 - 1726) oli valtaneuvos ja Turun hovioikeuden presidentti, joka omisti muun muassa Pyhtään Ahvenkosken kartanon. Hän sai 1719 kreivin arvon, ja hänestä tuli suvun kreivillisen linjan kantaisä. Hänen poikansa (->) Gustaf Creutz (1683 - 1746) oli upseeri ja myöhemmin Pohjanmaan maaherra, ja hän teki lukuisia aloitteita hallintoalueensa olojen kehittämiseksi. Hänen veljensä Carl Creutz (1685 - 1740) joutui serkkunsa tavoin venäläisten vangiksi suuren Pohjan sodan aikana. Vapaaksi päästyään hänet ylennettiin majuriksi. Hän kuului karoliinipietismin johtohahmoihin, ja hänen aikanaan Malmgårdista tuli liikkeen tukikohtia. Tässä ympäristössä kasvoi hänen maineikas poikansa (->) Gustaf Philip Creutz (1731 - 1785), pitkäaikainen Ruotsin Pariisin-lähettiläs, sitten kansliapresidentti, joka muistetaan erityisesti runoilijana, "rokokoon ensimmäisenä suurena tulkkina Ruotsissa".

Kreivillisen sukuhaaran myöhempiä merkkihenkilöitä olivat muun muassa historioitsija ja poliitikko, maaherra (->) Carl Magnus Creutz (1821 - 1893), joka tunnettiin liberalististen virtausten kannattajana, sekä Yleisradion legendaarinen toimittaja, (->) Carl-Erik Creutz (1911 - 2000).

Lorentz Creutz vanhemman kolmannesta pojasta, (->) Carl Gustav Creutzista (1660-1728) lähtenyttä sukulinjaa kutsutaan Täckhammarin sukuhaaraksi. Se sammui jo Carl Gustaf Creutzin tyttäreen Hedvig Eleonoraan.

Ernst Johan Creutz vanhemmasta lähtenyt sukuhaara ei elänyt kauan. Hänen lapsettomaksi jäänyt poikansa (->) Ernst Johan Creutz nuorempi (1675 - 1742) toimi muun muassa valtaneuvoksena, ja 1731 hän sai kreivin arvon. Ernst Johan nuorempi ja hänen äitinsä Maria Silfverhielm myivät Malmgårdin Lorentz nuoremmalle, joka oli perustanut rautaruukin sen läheisyyteen.

Toisin kuin monet muut vanhat aatelissuvut, Creutz-suku elää yhä. On toki myös muistettava, että suvun naispuolisten jäsenten kautta Creutzit liittyivät vuosisatojen kuluessa useisiin perheisiin, joten keskiajan Creutzeista polveutuvat monet muutkin kuin ne, jotka nimeä nykyään kantavat. Creutzien vanhoista kartanoista Malmgård on yhä perheen hallussa. Sarvilahden linnan omistaa Svenska litteratursällskapet.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. K. Antell, Pernå sockens historia : tiden till år 1700. 1956; E. Anthoni, Till avvecklingen av konflikten mellan hertig Carl och Finland I : konfliktens uppkomst och hertigens seger. 1935; E. Anthoni, Konflikten mellan hertig Karl och Finland : avvecklingen och försoningen. 1937; A. Korhonen, Hakkapeliittain historia I : 1617 - 1625. 1939; A. Korhonen, Hakkapeliittain historia II : 1626 - 1629. 1943; W. G. Lagus, Undersökningarna om finska adelns gods och ätter. 1860; M. Lappalainen, Paikallinen mahtisuku ja suurvallan synty : Ernst Creutz ja eliittien murros Ruotsissa noin 1580-luvulta 1630-luvulle / Painamaton lisensiaatintyö, Helsingin yliopiston historian laitos 1998; R. Liljedahl, Svensk förvaltning i Livland 1617 - 1634. Uppsala 1933; J. Nuorteva, Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista 1640. 1997; O. Sirén, Sarvlaks : gårdshushållningen och gårdssamhället från 1600-talet till 1900-talet. 1980; O. Sirén, Malmgård: Grevliga ätten Creutz' stamgods. 1985.

Mirkka Lappalainen

Julkaistu 6.6.2003.Creutz-aatelissuvun kantaisä. Mainitaan ainakin vuonna 1473 ja oli elossa vuonna 1490.

Puolisot:

¤¤ 1) Larsdotter, Margareta s. Sipoo

Isä: Pedersson, Lars

<< Ekelöf 2 Taulu 1

Äiti: Jägerhorn af Hertonäs, Margareta

Lapset:

1) Matts k. viim. 1532. Asuinpaikka Sarvilahti, Pernaja.

Puolisot:

¤¤ 1) Larsdotter, Cecilia

2) Knut k. 16.06.1541 viim. Asuinpaikka Sarvilahti, Pernaja.

Sai valtuuden Sääksmäen kihlakunnanvoudiksi v. 1536

Kuollut ennen 16.06.1541, jolloin hänen viimeisin vaimonsa Brita Larsdotter teki perinnönjaon hänen aikaisemmasta avioliitostaan olleen poikansa Matts Knutsonin kanssa

Britan jälkeen lapset tekivät v. 1554 sisarusjaon

Tammelan Saaren kartanon Lorens Creutzin esi-isä

3) Brita s. Pernaja, Sarvilahti, k. viim. 1555.

Puolisot:

¤¤ 1) Teit, Matts Jönsson k. viim. 1555 Pernaja.

<< Teit Taulu 5

Lapset:

1) Lars Mattsson k. 1571.

2) Mårten k. viim. 03.10.1544 Tukholma.

4) Tytär

Puolisot:

¤¤ 1) Härkäpää, Jaakko

Sarvilahti, Pernaja. vanhan suomalaisen rälssisuvun Creutz kantaisä.

Sarvlax, Pernå, Finland. Stamfar till en gammal finsk frälsesläkt Creutz.

Sarvilahti, Pernaja, Finland. Forefather of an old Finnish noble family Creutz.

HUOM! Larsin patronyymistä ei ole varmaa tietoa. Se esiintyy muodossa Mattsson, mutta myös Markusson.

OBS! Det finns inte säker information om Lars patronym. Det förefaller i form av Mattsson, men också Markusson.

NOTE! There is no reliable information of Lars's patronymic. It appears in the form of Mattsson, but also Markusson.

Lisää tietoa - Mer information - More information:

https://www.adelsvapen.com/genealogi/Creutz_nr_92