Johan Henriksson Fleming

Asemies, kihlakunnantuomari Vehmaan kihlakunnassa.

Väpnare, häradshövding i Vemo, Finland härad.

Squire, judge in district Vehmaa court, Finland.

Viitteet - Referenser - References

Tor Carpelan: Ättartavlor II, Helsingfors 1954, ss. 357-358:

Tässä viitteessä on virheitä, ks. alla - Den här referensen innehåller falsk information, se nedan - This reference includes false information, see below.

Johan (son til Henrik, tab. 2). Väpnare 1470. Häradshövding i Vemo härad på 1480-talet. Tf lagman i Norrfinne lagsaga 1494, På förslag till lagman i Norrfinne 1506, men blev ej utnämnd. Levde 1517. Ägde Kvidja i Pargas, som han bytte mot andra gods med sin brorson Erik, ävensom Gammelby och Tjusterby i Pärnå samt Torlax i Nykyrko. - Gift 1) med Märta Erengislesdotter, dotter till befallningsmannen på Viborg Erengisle Björnsson (Diekn) och has hustru Karin, som sades vara konung Karl Knutssons oäkta dotter; 2) med Valborg, "en prästdeja", som tidigare hade barnen Hans Petri, domprost i Åbo, och Birgitta, abbedissa i Nådendal.

Johan (Henrikin poiks, taulu 2). Asemies 1470. Kihlakunnantuomari Vehmaan kihlakunnassa 1480-luvulla. Väliaikainen Pohjoisen Suomen laamanni 1494. Ehdolla Pohjoisen Suomen laamanniksi 1506, mutta ei tullut nimitetyksi. Eli 1517. Omista Kiutian Paraisilla, jonka hän vaihtoi muihin omistuksiin veljenpoikansa Erikin kanssa, sekä Gammelbyhyn ja Tjusterbyhyn Perniössä sekä Tuorlahteen Uudellakirkolla. Aviossa 1) Märta Erengislesdotterin kanssa, Viipurin käskynhaltijan Eregisle Björnsson (Dieknin) ja hänen vaimonsa Karinin tyttären, jonka sanotaan olevan kuningas Kaarle Knuutinpojan avioton tytär; 2) Valborgin kanssa, "papin emännöitsijän", jolla aiemmin oli lapset Hans Petri, Turun tuomiorovasti ja Birgitta, Naantalin abbedissa.

Virheelliset tiedot - Falsk information - False information:

• Johan Henriksson Flemingin II vaimo:

Turun keskiaikaisen tuomiokapitulin viimeisenä tuomiorovastina vuosina 1526-1547 toimineen Johannes eli Hans Petrin syntyperästä on esitetty monia epämääräisiä arveluja. Kustavi Grotenfelt ulkomailla opiskelleiden suomalaisten luettelossa (HArk 13, s. 106) ja K. G. Leinberg paimenmuistossaan (s. 29) erehtyivät luulemaan häntä Fleming-suvun jäseneksi. Eero Matinolli Turun tuomiokapitulin matrikkelissa (s. 18) jättää kysymyksen hänen syntyperästään avoimeksi. Jully Ramsay (Frälsesläkter s. 120) sai selville, että Hans Petrin äiti oli Johan Flemingin toinen puoliso. Sukuselvitys täsmää Hans Petrin ja hänen sisarensa antamien tietojen kanssa, että Johan Flemingin poika Peder oli heidän velipuolensa (BFH III:237 ja 357). Tämän pidemmälle ei tähän saakka ole päästy, vaikka säilyneen asiakirja-aineiston pohjalta näyttää mahdolliselta selvittää hänen vanhempansakin.

Perheeseen on kuulunut lisäksi tytär, joka on ollut ensin naimisissa Pietari Simonpojan ja sitten Johan Flemingin kanssa. Jully Ramsay mainitsee hänen nimekseen Valborg ja väittää hänen olleen jonkun papin emännöitsijänä ennen avioitumistaan. Lähdettä hän ei väitteensä tueksi ilmoita, mutta on helppo arvata, että hän on saanut tiedot Teitin valitusluettelosta, mutta yhdistänyt ne väärään henkilöön. Valitusluettelossa mainitaa kahdessa kohtaa (s,. 67-68, 185-186), että Erik Haakoninpojan (Slang) äiti oli nimeltään Valborg. Valborgin äiti oli ollut papin emännöitsijänä ennen avioitumistaan Henrik Klaunpoika Flemingin kanssa. Sukulaisuutta täsmennettiin vielä ilmoituksella, että Ivar ja Erik Flemingin isä (Joakim) oli Valborgin velipuoli. Toinen velipuoli oli Johan Fleming, jonka vaimoksi Ramsay siis on sijoittanut tuon nimeltä mainitsemattoman papin emännöitsijän ja antanut hänelle nimeksi Valborg. Ramsayn aiheuttama sotku on sellaisenaan lainattu myöhemmissä genealogioissa, mutta on nyt syytä korjata. Ramsay mainitsee Henrik Flemingin toiseksi vaimoksi Elseby Maununtyttären, mutta hänen lähdemerkintänsä eivät tue väitettä. Lähteet eivät myöskään tunne ketään Viurilan Magnus Johaninpoikaa, vaikka Ramsay ilmoittaa hänet Elsebyn isäksi. Jully Ramsayn selvitys Johan Flemingin toisesta vaimosta osoittautuu vääräksi myös sen vuoksi, ettei Hans Petriä olisi voitu vihkiä papiksi, jos hän olisi ollut papin avioton poika. Hans Petrin äidin sukuasema on siis täsmentynyt, mutta ristimänimi jää edelleen tuntemattomaksi.

Pietari Simonpojan leski solmi siis joskus 1400/1500 vaihteessa toisen avioliiton Johan Flemingin kanssa (tunnetaan 1484-1517). Heidän avioliitostaan syntyivät Peder Fleming ja Magnus Niilonpojan (Särkilahti) vaimo, joka on ollut nimeltään joko Valborg tai Karin. Jully Ramsayn selvitykset Maunu Niilonpojan avioliitoista ovat keskenään ristiriitaiset (s. 121, 422, 433), minkä on selvästi aiheuttanut se, että hän on yrittänyt sijoittaa myöhemmin puheeksi tulevan Henrik Hannunpojan Starck-sukuun ja hänen sisarensa tyttäreksi Hebla Maununtyttären, jonka tapaamme myöhemmin Hans Petrin lasten perijänä. Hebla on kuitenkin ollut Hans Petrin lasten serkku, joten hänen äitinsä on ollut Hans Petrin sisarpuoli.

Tapio Vähäkangas: Tuomiorovasti Hans Petrin syntyperä ja perilliset, Genos 51(1980), s. 73-87

• Märta Erengislesdotter Djäknin äidin Karinin alkuperä:

Erengisle Björnssonin vaimoa Karinia ei ole osoitettu kuningas Karl VIII Knutsson Bonden aviottomaksi tyttäreksi alkuperäislähteissä. Tämä väittämä on alunperin peräisin aatelin väärinkäytösten tutkijan, kirjurin Jakob Larsson Teitin valitusrekisteristä 1555-1556 muodossa "kuten sanovat" ("som the seija"). Rekisteri on kuitenkin monitulkintainen ja epäilyksiä sisältävä: merkinnät voivat tarkoittaa myös että Karin oli Erengislen nimellinen tytär, ja Karlin biologinen tytär. Myöhemmin löytyneen keskiajan asiakirjan v. 1461 mukaan Erengislen vaimon Karinin vanhemmat olivat kuolleet heinäkuussa 1461 mennessä, ja että heillä oli maanomistuksia Smoolannissa ja Hallannissa. Tämä tieto poissulkee mahdollisuuden että ko. Karin olisi ollut kuningas Karlin tytär, mutta jättää toki avoimeksi mahdollisuuden että olisiko Erengisle ollut naimisissa toisen Karinin kanssa. Tästä ei ole kuitenkaan lähdeaineistoa. Todisteita Karinin alkuperästä ei ole. Karinia ei myöskään mainita ruotsalaisissa kuninkaita koskevissa alkuperäislähteissä. Näissä lähteissä esiintyy aviottomia lapsia, ja jopa kuninkaan palvelijoita.

Erengisle Björnssons fru har inte bevisats som konung Karl VIII Knutsson Bondes oäkta dotter i originalkällor. Detta påstående kommer från adelns missbruksforskare, skrivare Jakob Teits klagomålsregister 1555-1556 i form "som de säger" ("som the seija"). Registret tvetydig och innehåller ett tvivel: det kan förstås också innebära att Karin var Erengisles nominella dotter, och konung Karls biologiska dotter. Enligt senare hittade medeltidsdokumentet från år 1461, Erengisles frus Karins föräldrarna hade dött i juli 1461 senast, och att de ägde jord i Småland och Halland. Denna information utesluter den att nämnd Karin skulle ha varit dotter till konung Karl, men lämnar möjligheten öppen att Erengisle var gift med en annan Karin. Det finns ingen källmaterial för detta. Det finns inga bevis om Karins ursprung. Karin nämns inte i svenska originalkällor gällande kungarna, Dessa källor presenterar oäkta barn, och även konungens tjänare.

NOTE! Erengisle Björnsson's wife has not been shown to be King Karl Knutsson Bonde's illegitimate daughter in original sources. This statement comes from the nobility's abuse researcher, secretary Jacob Teit's Complaint Registers 1555-1556 in the form "as they say" ( "som the seija"). Register ambiguous and includes a doubt: the register com be understood so that Karin was Erengisle's nominal daughter, and King Karl's biological daughter. According to the later found medieval document from the year 1461, Erengisle's wife Karin's parents had died in July 1461 at the latest, and they owned land in Småland and Halland. This information excludes that said Karin would have been the daughter of King Charles, but leaves open the possibility that Erengisle was married to a different Karin. There is no source material of this. There is no evidence of Karin's origin. Karin is not mentioned in the Swedish original sources concerning kings. These sources present illegitimate children, and even the servants of the king.

Johan Henriksson Fleming, som till en början titulerade sig till Torlax, var från en av de få högadliga ätter som fanns representerade i Finland under medeltiden, därtill var hans mor från Tawast-ätten, och hans mors farbror var biskopen Magnus Tawast. Efter Erengisle Björnsson (Djäkn) kom Johan Fleming, som var en jordägare av stora mått, att titulera sig till Tjusterby. Nu var Tjusterby gård utan tvivel av mycket hög rang i Finland.

ref: http://lnsf.fi/index.php/lokalhistoria/lokalhistoria-artiklar/tjust...

• https://www.adelsvapen.com/genealogi/Fleming_nr_4

Men låt oss gå tillbaka till Märta (Djäkn) och Johan Fleming. Märta dog före Johan, och Johan gifte om sig efter det, men i denna framställning ägnar vi oss endast åt släktlinjer som följer Tjusterby. Märta och Johan fick döttrarna Anna och Brita. Brita gifte sig först med Måns Nilsson (Balk) och senare om sig som änka med Torsten Salomonsson (Ram), men här är vi mera intresserade av Anna Fleming, som gifte sig med Olof Pedersson Lille (Wildeman).

Ref: http://lnsf.fi/index.php/lokalhistoria/lokalhistoria-artiklar/tjust...

1508 25/2 Tykö Convents of Turku and Vyborg

Last will and testament for Esquire Magnus Frille in which he leaves 3 pounds of rye and 1 pound of barley to the convent of Friars Preachers in Turku, and 2 pounds of rye and 2 pounds of barley to the convent in Vyborg. .... Till thetta mijtt testament och yterste wiliie forstandere och skickare beyser och kårer jagh erlighe och wælborne menn, som æhr Clauus Hindersson, lagmann j Søderfinne lagsaghw, och Johann Flæmingh aff vapen. ....

Ref: http://www.jggj.dk/DiplOPdacieIV.htm

SDHK (Medeltidsbrev)

SDHK-nr: 35097

Utfärdat: 15050325, Åbo Innehåll: Josef Pedersson meddelar Svante Nilsson att han enligt dennes önskan förmedlad av Sven Myra skall skicka så mycket pengar som möjligt med första öppna vatten och ge dem till Sven Myra, Didrik Hansson och Olof Andersson samt att han uppburit 800 mark i hjälpskatt i Norrbotten genom Knut Eriksson. Pengarna ger han till Didrik och Olof - som tillsammans med Henrik Skrivare skall resa över - men inte till Sven för de drar inte jämnt. Josef dementerar ett rykte utspritt av Sven att han skulle ha tagit mutor av Didrik vilket han tar biskop (”then gode herre bispen”) Claes Henriksson till vittne på. Svante har bett honom betala Olof och Johan Fleming, men den förre ville inte ha dem i revalsk valuta utan i svensk. Bygget på ett skepp fortskrider. På en lös sedel meddelar han att ett stort stycke av muren vid skepssbrotornet rasat samt att han förbereder alla i Åbo län på försvar av landsänden vilket han också kommer att göra med skärgårdsbefolkningen.

SDHK-nr: 42463

Utfärdat: 15110304, Faenza Innehåll: (Penitentiarians) regens Johannes Barcelo beviljar Johan Fleming och Birgitta Gunnarsdotter, från Åbo stift dispens (att fortsätta vara gifta och) få sin avkomma betraktad som legitim. Paret ingick, men fullbordade inte, sitt äktenskap utan vetskap om släktskapen dem emellan i fjärde led som uppstått genom att Birgittas förste make var släkt med Johan i fjärde led.

SDHK-nr: 42464

Utfärdat: 15110304, Faenza Innehåll: (Penitentiarians) regens Johannes Barcelo beviljar Magnus Nilsson (Balk) och hans hustru (Birgitta Johansdotter Fleming) från Åbo stift dispens (att fortsätta vara gifta och) få sin avkomma betraktad som legitim. Paret ingickoch fullbordade sitt äktenskap utan vetskap om släktskapen dem emellan i fjärde led.

Troligen Måns Nilsson (Balk)

Att läsa om Tjustery säteri 1400-1600 http://lnsf.fi/index.php/lokalhistoria/lokalhistoria-artiklar/tjust...

"Efter Erengisle Björnsson (Djäkn) kom Johan Fleming, som var en jordägare av stora mått, att titulera sig till Tjusterby. Nu var Tjusterby gård utan tvivel av mycket hög rang i Finland. "

"Men låt oss gå tillbaka till Märta (Djäkn) och Johan Fleming. Märta dog före Johan, och Johan gifte om sig efter det, men i denna framställning ägnar vi oss endast åt släktlinjer som följer Tjusterby. Märta och Johan fick döttrarna Anna och Brita. Brita gifte sig först med Måns Nilsson (Balk) och senare om sig som änka med Torsten Salomonsson (Ram), men här är vi mera intresserade av Anna Fleming, som gifte sig med Olof Pedersson Lille (Wildeman)."

Johan Henriksson Fleming, som till en början titulerade sig till Torlax, var från en av de få högadliga ätter som fanns representerade i Finland under medeltiden, därtill var hans mor från Tawast-ätten, och hans mors farbror var biskopen Magnus Tawast. Efter Erengisle Björnsson (Djäkn) kom Johan Fleming, som var en jordägare av stora mått, att titulera sig till Tjusterby. Nu var Tjusterby gård utan tvivel av mycket hög rang i Finland.

ref: http://lnsf.fi/index.php/lokalhistoria/lokalhistoria-artiklar/tjust...