Jakob Kurki till Koljala i Vanaja

Alilaamanni. Satakunta.

Jakob Kurki, hoiti laamannin virkaa 27.2.1362 Nils Turenpojan (Bielke) puolesta; 20.6.1373 Turussa kaupanvahvistajana; 26.1.1383 vahvistettiin rajalinja Jakobin omistaman Vanajan Niemenpään ja Miemalan kylän välillä; omisti myös Vanajan Koljalan. - Puoliso N.N. Jakobintytär, isä laamanni Jakob Andrissanpoika, joka tunnetaan 1331-1347. (Juha Sinivaara: Kurki)

Tapio Vähäkangas: Jeppe Kurjen esivanhemmat ja jälkeläiset

---

Underlagman. Ägde 1383 godset Niemenpää I Tavastland

Kurki, Jakob (mainitaan 1362 - 1383)

Satakunnan alilaamanni

Jakob Kurki tunnetaan laamannina Satakunnassa. Hänellä oli perittyä maaomaisuutta Vanajalla.

Jakob Kurki vanhempi oli 1300-luvulla Satakunnan alilaamanni, joka esiintyy säilyneissä lähteissä kolmesti. Kokemäellä sovittiin 27.2.1362 piispa (->) Hemminguksen ja Villiön kylän talollisten kesken maanvaihdosta, jonka vahvistukseksi pyydettiin myös laamanni Jakob Kurjen sinettiä, sigilla... Jacobi Korka legiferi. Koska samana talvena drotsi (->) Nils Turenpoika Bielke oli todistettavasti Suomen laamanni, on Jakob Kurkea yleisesti pidetty hänen Satakunnassa toimineena alilaamanninaan.

Turussa vahvistettiin 20.6.1373 eräs tiluskauppa, jolloin maanluovutuksen välimiehenä esiintyi Iacober Korke. Tehtävässä toimi yleensä oikeusviranomainen, mutta ei aina. Joka tapauksessa Jakob Kurki on ollut Turussakin omana aikanaan arvostettu mies.

Hämeen linnan luona pidetyillä käräjillä 26.1.1383 Jaoper Kurke syytti Vanajan Miemalan kylän talollisia Niemenpään rajojen ylittämisestä. Raja oli käyty ja vahvistettu jo hänen isävainajansa aikana. Silloisista katselmusmiehistä oli vielä muutama elossa. Koska keskiaikana ei mielellään annettu pojalle elossa olleen isän nimeä, jollei kyseessä ollut äpärä, on tämä Niemenpään omistaja joko alilaamannin postuumi poika tai sitten kyseessä on itse alilaamanni. Jälkimmäinen mahdollisuus on todennäköisempi. Samalla selviää, että jo hänen isällään on ollut omistuksessa Vanajan Niemenpää, joka on sopinut hallitsevan sijaintinsa vuoksi erittäin hyvin vanhaksi päällikkötilaksi.

Jakob Kurjella ei näy olleen aikuiseksi ehtineitä poikia. Niemenpään peri ritari (->) Nils Kurki, joka oli saanut Jakob Kurjelta perinnöksi nimen, ilmeisesti vaakunan sekä useita tiluksia. Hän lienee ollut Jakob Kurjen tyttärenpoika. Hänkin kuoli ilman rintaperillisiä, jolloin maaomaisuus siirtyi velipuolen pojille Olof Svärd vanhemmalle ja Jeppe Kurjelle, joista siis jälkimmäinen peri molemmat nimensä Jakob Kurki vanhemmalta. Osa tiluksista näkyy menneen kuitenkin niin sanotun Folkunga-suvun aviottoman haaran jäsenille. (->) Filpus Karlinpojalla oli hallussaan Ulvilan Sunniemi, jonka Kokemäellä asunut laamanni (->) Jakob Andreaanpoika oli saanut vaihdossa Turun piispalta. (->) E. Anthonin mukaan Jakob Kurki oli Jakob Andreaanpojan tyttärenpoika ja peri isoisältään Sunniemen, joka sitten siirtyi Odygdeille ja lopulta (->) Svärdeille. Svärdien Kokemäen tilat olivat ehkä samaa tietä saatuja. Mahdollista lisäksi on, että Jakob Kurki on perinyt myös Satakunnan laamannin asemansa apeltaan, joten hänen laamanniudessaan olisi ollut vielä perintöä läntiselle Suomelle ominaisesta "suomalaisen oikeuden" laamannin virasta.

Jakob Kurki lähteissä myös Jacobus Korke, Iacober Korke, Jaoper Kurke mainitaan 1362 - 1383. Lapsi: tytär, P ilmeisesti Herman Svärd.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. E. Anthoni, Finlands medeltida frälse och 1500-talsadel. 1970; J. Jaakkola, Suomen historia IV : Suomen sydänkeskiaika. 1944; Vanajan historia I. 1976: S. Suvanto, Keskiaika; V. Voionmaa, Kurki-suvun syntymäsijoilta // Historiallinen aikakauskirja 1934.

---

Uradel, underlagman Ätten är utgrenad ur den under senare hälften av 1300-talet till Finland inflyttade Svärd (äldre ätten). Den upptog möderneättens, som var av finskt ursprung, namn Korke (Korki, Kurke, Kurck) och förde i ett fall (tab. 5) talande vapen, en trana (på finska kurki). I övrigt bibehölls fäderneättens vapen, ett svärd mellan tre stjärnor. Om ättens ursprung och framträdande se vidare under Svärd (äldre ätten).

http://www.adelsvapen.com/genealogi/Kurck_%C3%A4ldre_%C3%A4tten

Till Koljala i Vanaja. Jakob Kurkis sätesgård var i Niemenpää i Vånå. Förekommer i handlingar fram till 1383. Tillnamnet Kurk eller Korki har synbarligen föranletts genom Niklis Kurkis giftermål. Jakob Korki, lagman i Finland 1362 och redan hans fader, ägde jord i Vesilaks socken, där Kurkarne sedan innehade sina stamgods ända in till 1800-talet.

Med Finlands siste katolske biskop, Arvid Kurk, död 1522, utgick denna äldre släkt. Släktnamnet Kurk, Kurki eller Korke, har sedan medeltiden varit vanligt bland den finsktalande befolkningen i Finland.

En gammai finsk sägen berättar att namnet Kurki, kommer av att en finsk krigsman, Matts, i somliga varianter kallad hövitsman för Birkarlarne, under holmgång med jätten Potko, råkat snava vid stranden och kommit att vada i vattnet, då motståndaren Potko försmädligt utropat ”du hoppar som en trana” (på finska kurki).

http://web.comhem.se/~enhagen/anor/index.htm?/~enhagen/anor/000/000...

Lähteitä - Källor - Sources:

http://runeberg.org/frfinl/0257.html http://www.roskildehistorie.dk/stamtavler/adel/svenske/Kurck/Kurki.htm http://www.genealogia.fi/genos/25/25_97.htm http://www.froberg.se/disgen/0004/4608.htm http://www.kahn.in/familj2/p7a4a861a.html http://www.fyrtiotalisterna.se/dis/0001/2060.htm http://johannaocherik.se/erik/pac424518.html http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/kurki.htm http://www.genealogia.fi/vsk/44/v35-77.pdf