Jaakko Antinpoika Häkli

Maakauppias, valtiopäiväedustaja (talonpoikaissääty), Lopotti, Kurkijoki, myöhemmin tukkukauppias, Viipuri.

Suomalaisuusmies, yhteiskunnallisen tasa-arvon puolestapuhuja ja mesenaatti.

Syntymä / Birth / Рождение:

Kurkijoen evankelisluterilainen seurakunta, syntyneet v. 1848: Kurkijoki Evangelical-Lutheran Parish, Births year 1848: Куркийоки лютеранский приход, рождений 1848 г.:

Nati et benati Anno 1848, October

Pagus: Sloboden, Dies nat: 6/10, Dies ben: 15/10, Sexus Mas: 1, Fem: -. Nomen infantum: Jacob, Nomina parentum: Anders Hägli, Maria Paju, 31., Testes: Jacob Hägli, Anna Kuntzi

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7569517

Avioliitto / Marriage / Брак:

Lopen evankelisluterilainen seurakunta, vihityt v. 1877: Loppi Evangelical-Lutheran Parish, Marriages year 1877: Лоппи лютеранский приход, браки 1877 г.:

Joulukuu 13. Nro 43. Kurkijoelta Maakauppias Jaakko Häkli ja Joentaan Konkkalan isännän Tukkukauppiaan tytär Alina Sofia Lång. Naimattomat. Kotona vihki A. Saxelin.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10026194

Kuolema / Death / Смерть:

Jaakko Antinpoika Häkli kuoli Saksan Hessenin Bad Nauheimin kylpyläkaupungissa 28.05.1902 ja hänet haudattiin Viipurin Sorvalin hautausmaalle. Kuvanveistäjä Eemil Halosen veistämä hautamuistomerkki löydettiin jatkosodasta lähtien hylättynä olleelta hautausmaalta vuonna 2007 ja pystytettiin uudelleen Häklin hautapaikalle.

Antti Jaakonpoika Häkli, hänen vaimonsa Maria Israelintytär Paju ja heidän poikansa Jaakko Antinpoika Häkli perheineen Kurkijoen rippikirjassa 1872-1882:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kurkijoki/rippi...

Elämäkerta / Biography / Биография:

Varhaiset vuodet ja ura kauppiaana

Jaakko Häkli syntyi Kurkijoella pienviljelijäperheen ainoaksi pojaksi. Hän aloitti koulunkäyntinsä Viipurin suomenkielisessä Wilken alkeiskoulussa ja jatkoi myöhemmin neljän lukuvuoden ajan Jyväskylän yläalkeiskoulussa vuosina 1863–1867. Häklin luokkatovereita olivat muun muassa myöhemmät suomalaisuusmiehet Lauri Kivekäs, Yrjö Koskinen Yrjö-Koskinen ja J. R. Danielson-Kalmari. Häkli jätti kuitenkin koulun kesken ja palveli sen jälkeen muutaman kuukauden ajan Suomen kaartissa. Kurkijoelle palattuaan hän alkoi työskentelemään isänsä ja Timofei Räkköläisen pitäjän kirkonkylään Lopottiin vuonna 1864 perustamassa kauppaliikkeessä. Myöhemmin Häkli toimi itse maakauppiaana 1870-luvun lopulle saakka ja harjoitti vielä muutaman vuoden ajan puutavarakauppaa ja laivanvarustusta, ennen siirtymistään Kurkijoen edustajaksi valtiopäiville vuonna 1882. Juho Lallukkaan Häkli tutustui ilmeisesti vuonna 1886 Sortavalan kauppiaskokouksessa, jonka jälkeen he alkoivat suunnittelemaan oman tukkuliikkeen perustamista Viipuriin. [1]

Suomen maakauppiaiden ammattikunta alkoi muodostua 1860-luvulla ja 1880-luvulla kauppiaiden verkosto levisi sekä alkoi muodostua jo paikallisia kauppiasyhdistyksiä maamme eri puolille. 1870-luvun puolivälissä oli esitetty jo ensimmäisen kerran kauppiaiden yhteisen kokouksen järjestämistä, mutta vuonna 1881 oltiin tilanteessa, että ensimmäinen yleinen kauppiaskokous järjestettiin Helsingissä. Tämän kokouksen tärkeimmät asiat olivat rautatie- ja tullikysymykset ajankohtaisuuden vuoksi. Kahden vuoden perästä järjestettiin Viipurissa vastaava kokoontuminen ja tässä kokouksessa Juho Lallukka edusti Käkisalmen kauppiaita. Viipurin kokouksessa nousivat tärkeimmiksi kokousasioiksi rajakaupan kysymykset - etenkin koskien Pietaria - sekä kauppiaskunnan järjestäytyminen. Turun kokouksessa vuonna 1884 kauppias Juho Lallukka alusti kanavakysymystä kokouskansalle. Näissä ensimmäisissä kokouksissa kauppiaskunta keskittyi käsittelemään lähes ainoastaan ammatillisia kysymyksiä, aatekysymysten jäädessä varjoon. Elokuussa 1886 kauppiaat kokoontuivat Sortavalaan pitämään neuvoa. Näissä eri paikkakunnilla järjestetyissä kauppiaskokouksissa 1880-luvun mittaan kauppiaat Juho Lallukka ja Jaakko Häkli oppivat tuntemaan toisensa ja tämä asia oli johtava jälleen uuteen seikkailuun Viipurissa. Juho Lallukan ja Jaakko Häklin yhteistyökuviot alkoivat selvästi Sortavalan kauppiaskokouksen jälkimainingeissa ja niitä vauhdittivat mm. Karjalan ratahanke. Kaverukset alkoivat suunnitella yhteistä tukkukauppaa jo vuoden 1888 valtiopäivien jälkeen; Lallukka ja Häkli tapasivat kauppamatkalla Pietarissa, jossa yhteinen hanke alkoi hahmottua. [2]

Mesenaatti ja valtiopäivämies

Jaakko Häkli tuki taloudellisesti muun muassa runoilija J. H. Erkkoa. Hän takasi yhdessä Juho Lallukan ja K. A. Castrénin kanssa Erkolle säännölliset kuukausitulot, jotta tämä pystyisi keskittymään kirjoittamiseen. Lisäksi Häkli ja Lallukka lainasivat Erkolle rahaa maapalstan ostamista varten. Vuonna 1900 Häkli ja Erkko tekivät pyhiinvaellusmatkan Jerusalemiin, jonka aikana he vierailivat useiden Euroopan maiden lisäksi myös Egyptissä. [1]

Valtiopäivillä Häkli tunnettiin aikaansa nähden erittäin uudistusmielisistä puheenvuoroista, eivätkä monet hänen aloitteensa saaneet kannatusta edes muiden talonpoikaissäädyn edustajien keskuudessa. Sääty oli vuoden 1882 valtiopäivillä vielä melko yhtenäinen, mutta seuraavilla Häkli liittyi Jonas Castrénin johtamaan nuorsuomalaiseen ryhmään. Suomalaisuusaatteen lisäksi hänelle olivat tärkeitä kansansivistys sekä tasa-arvo. Vuoden 1885 valtiopäivillä Häkli ajoi naisten oikeutta avioeroon tietyissä tilanteissa, mutta talonpoikaissäädyssä voiton vei ikivanha avioliiton purkamattomuuden periaate. Seuraavilla valtiopäivillä 1888 oli asialistalla naisten oikeus hallita avioliitossa omaisuuttaan, jota hän myös kannatti. Samoilla säätyvaltiopäivillä Häkli teki anomuksen valtion varojen myöntämisestä lainakirjastojen perustamiseen eri puolille maata, mutta se hylättiin, kun talonpoikaissäädyn edustajat pitivät kirjastoja turhina maaseudun vähäisen lukuharrastuksen vuoksi. Lisäksi Häkli ajoi innokkaasti muun muassa suomenkielisen oppikoulun sekä kauppakoulun perustamista Viipuriin. [1]

Häkli kuului myös Viipurissa vuonna 1890 perustetun Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajain Seura Pamauksen johtokuntaan. Yhdistyksen tehtävänä oli muun muassa edistää suomenkielistä yritystoimintaa sekä tukea suomalaisuutta valtiopäivillä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jäsen hän oli vuodesta 1877 lähtien. Pamaus-seuran historiikin kirjoittaneen O. J. Brummerin mukaan Häklin läheisiin ystäviin kuului suomalaisuusmiesten lisäksi myös radikaali sosialisti Matti Kurikka. [1]

Tukkukauppias Viipurissa

Vuonna 1891 Häkli lopetti toimintansa valtiopäiväedustajana ja perusti Viipuriin suomalaisen tukkuliikkeen Häkli, Lallukka ja Kumpp. yhdessä Lallukan ja Vilhelm Paischeffin kanssa. Ala oli tuolloin Viipurissa lähinnä venäläis-, saksalais- ja ruotsalaistaustaisten kauppiaiden hallussa, mutta miehet saivat yrityksensä tueksi kaupungin suomenkielisiä pankkimiehiä. Torkkelinkadulla toimintansa aloittanut liike saavutti nopeasti asiakkaiden suosion, yhtenä vetovoimatekijänä oli suomenkielinen palvelu, jota ei aikaisemmin Viipurin kaupoissa juurikaan ollut. Häkli, Lallukka & Kumpp. kehittyi lopulta suuryritykseksi ja toimi esikuvana myös myöhemmin toimintansa aloittaneille suomalaisille kauppiaille. Paischeffin kuoltua vuonna 1899 Lallukka ja Häkli jatkoivat yritystä kaksin, kunnes se Häklin kuoleman jälkeen 1902 siirtyi kokonaan Juho Lallukan haltuun. [1]

Viitteet

• [1] Wikipedia [https://fi.wikipedia.org/wiki/Jaakko_H%C3%A4kli]
• [2] Esa Hakalan blogi [http://avainsijoitus.blogspot.fi/2016/03/kun-venajamenetti-kakisalm...]

  ---

Lisätietoja - More information - Больше информации:

Kurkijoki.fi - kuvia ja kertomuksia Kurkijoelta: [http://www.kurkijoki.fi/]

Tämä profiili oli Suojärvi-projektin 52. viikkoprofiili (04.12.2016-10.12.2016).