Henrik Hansson till Gästerby

http://www.adelsvapen.com/genealogi/Ekel%C3%B6f_nr_217

http://runeberg.org/frfinl/0098.html

Upptagen i förteckning över adeln i Borgå län 1579.

Länsman i Sibbo. Skeppsägare, gjorde frakter för kronans räkning. Kallas i ovannämnda längder Henrik Hansson till Norkulla och i AH 1575 “länsman i Sibbo socken”. Prästerna som gjorde frälserustjänst skiljs i dessa längder alltid tydligt från värdsliga frälseman. Uppgiften i litteraturen at than var präst och kyrkoherde i Sibbo är Sålunda ett uppenbart misstag.

--------------------------

Joissakin lähteissä kerrotaan Henrik Hansson Ekelöf 'in olleen Sipoon kirkkoherra. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Tuohon aikaan (1570-1577) Sipoon kirkkoherrana oli talonpoikaista syntyperää ja Ruotsinkylästä kotoisin ollut Henrik Jönsson ja hänen jälkeensä (1577-1599) Kålaksen tilalta Paippisista mahdollisesti kotoisin ollut Ericus Erici. Henrik Hansson Ekelöf oli sekä Söderkullan että Norrkullan säterikartanot vuosina 1574-1602 omistanut ja myös nimismiehenä aika-ajoin toiminut aatelismies.

Sources: Arja Rantanen: Sipoon pitäjän historia vuoteen 1868 osa II.

Omisti Söderkullan ja Norrkullan Sipoossa. Nimismies ainakin 1574.

Kuoli ennen vuotta 1602, jolloin perinnönjako hänen jälkeensä tehtiin.

Henrik Hansinpojan säteritila Norrkulla oli melko varakas. Henrik oli hankkinut omaisuutensa ilmeisesti merenkululla. Hän omisti laivan, jolla hän rahtasi mm. kruunun tavaroita. Myös hänen isänsä ja isoisänsä olivat olleet laivanomistajia. Norrkullan vuosittainen kylvö oli 1600-luvun vaihteessa 12 tynnyriä. ... Norkullan säteritila oli siis hieman keskimääräistä suomalaista säteritilaa varakkaampi. Tilalla oli myös paljon karjaa. Yksikään talonpoikaistalo Sipoossa ei pystynyt lähimainkaan kilpailemaan Norrkullan kanssa karjamäärissä.

Puoliso Dordi Larsintytär. Seitsemän lasta: neljä poikaa ja kolme tytärtä, joiden kesken omaisuus jaettiin 1602. Bertil sai Söderkullan, Jöransbackan (Danielsbackan) ja Karhusaaren (Söderkullalandetin). Jacob peri Lill-Hovetin Hindsbystä ja Labbaksen tilan Kirkonkylästä. Jacob sai vuonna 1603 haltuunsa myös Per Gallelle kuuluneet kaksi tilaa Hindsbystä, ja Hovet-tiloille hän rakensi säterin, mutta kuoli jo 1606, joten tilan peri hänen leskensä, joka sai periä Henrik-veljeltä vielä noin vuonna 1610 Löthensin tilan Nikkilästä. Leski kuoli vuoden 1615 tienoilla.

Vuonna 1617 mainitaan Jacob Henrikinpojan kolmen alaikäisen tyttären omistavan tilan.

Tyttäristä yksi oli myöhemmin naimisissa aatelittoman Jöns Andersinpojan kanssa, ja he perivät Stor-Hovetin.

Lill-Hovet ja Labbars joutuivat Per Gallen pojalle Klas Gallelle, kun taas Löthensin sai Torsten Henrikinpoika Norrkullasta.

Torsten peri Norrkullan sekä Talosaaren ja Busön (Norrkullalandet). Nuorin veli Henrik sai ainoastaan Norrkullasta ositetun uudisviljelmän, ns. Långnäsin torpan sekä pienen Löthensin tilan Nikkilästä.

Tyttäret Anna, Felissa ja Brita saivat isänperintönä kaksi tilaa Hinthaarasta Porvoon pitäjästä. Anna Henrikintyttären puoliso oli Tuomas Henrikinpoika, joka 1590 synnytti Hangelbyn kylään vuonna 1590 sopimusverotilan (Skrivas). Hän oli aikaisemmin ollut voutina Porvoon läänissä. Tuomas kuoli 1591, ja Anna sai tilan haltuunsa. Tila oli hyvin varakas ja sillä oli mm. paljon karjaa. Anna solmi toisen avioliiton 1601 rälssimies Peder Poitzin kanssa, ja sopimusverotilasta tuli pian tämän jälkeen ratsutila.

Vuosina 1573 - 1575 sai Sipoon nimismies Henrik Hansinpoika tottua siihen, että ratsuväen, jalkaväen ja laivaston joukkoja majaili hänen tilallaan. ... Esimerkiksi Marian-laivan päällikkö Simon Larsinpoika yöpyi 16 laivamiehen kanssa huhtikuussa 1573 yhden yön nimismiehen tilalla. Joukot kuluttivat puoli tynnyriä olutta, nelikon leipää, kaksi leiviskää lihaa, kuusi naulaa voita ja neljä kynttilää.

Hans Erikinpojan poika Henrik Hansinpoika kuljetti vuonna 1579 aluksellaan 230 sotamiestä Viroon. (Arja Rantanen: Sipoon pitäjän historia, Jyväskylä 1994)

Per Galle omisti kaksi tilaa Porvoon Tjusterbyssä ja teki ratsupalvelusta sen edestä 1555.

Toinen Tjusterbyn taloista on jäljitettävissä siihen 4 tangon suuruiseen maahan, jonka Bollstadin Jakob Olofinpoika oli saanut vaihdossa vaimonsa Birgitta Matsintyttären (Frille) sisarelta Valborgilta. Sen hän puolestaan antoi sisarensa miehelle Sipoon Gesterbyn Nils Pederinpojalle (Ekelöf) uudessa vaihdossa. Omistuksen siirrynnän muodosta Per Gallelle ei ole tietoa. Välirahana Nils Pederinpoika sai lisäksi 30 Riianmarkkaa, jotka hän kiinnitti lastensa äidinperinnöksi Sipoon Hindsbyhyn. Nils Pederinpojalla on ollut siellä ennestään maata. Mielenkiintoiseksi aiheen tekee se, että Stensbölen Arvid Andersinpojan veljenpojalle oli perinnönjaossa tullut Hindsby ja Vekkoski. Per Galle esiintyykin sittemmin maanomistajana myös Hindsbyssä. Hans Erikinpojalle (Ekelöf) on kuulunut torppa Porvoon Stensbölessä. Se osoittaa Gesterbyn perheen olleen jollakin tavalla sukua Stensbölen suvulle. (Tapio Vähäkangas: Frälsearven i Stensböle och Hindhår i Borgå, Genos 68(1997), s. 10-18, 45-46)

Puolisot:

¤¤ 1) Teit, Dordi Lassentytär

<< Teit Taulu 7

<< Ekelöf 1 Taulu 12

Isä: Teit, Lars Mattsson k. 1571 Pernaja.

Äiti: Hansdotter, Margareta

Lapset:

1) Bertil k. 1603.

Omisti Söderkullan Sipoossa

Allekirjoitti v. 1589 Narvassa sotapäällystön kirjelmän kuningas Juhana III:lle

Hämeenlinnan linnanherra (lofven) v. 1593 - 1599 ja sai v. 1599 tehtävän uudistaa linnan, joka oli vaurioitunut tulipalossa

Ratsumestari, lähti v. 1602 ratsastajansa kanssa Liivinmaalle

Oli allekirjoittanut suomalaisen aatelin uskollisuuden vakuutuksen Kaarle herttualle v. 1602

Palkittu 20.02.1602 Borsbyn ja Massbyn tiloilla Sipoossa, "uskollisesta taistelusta valtakunnan vihollista vastaan aina ja viimeksi Narvassa"

Kuoli vuonna 1603

…Niinpä suomalaisia ratsumiehiä oli Nils Germundssonin lippueessa ja samoin Bengt Larssonin ja Henrik von Ahnenin ruotsalaisissa lippueissa. Kahden viimeksi mainitun lippueen suomalainen miehistö koottiin vuoden 1601 lopussa aivan uudeksi lippueeksi, jonka ratsumestariksi tuli Söderkullan herra Pertteli Henrikinpoika Ekelöf. Lippue komennettiin vuoden 1602 lopussa Viroon, eikä sitä sen jälkeen enää mainita Iähteissä. (Sotilasrasitus Varsinais-Suomessa 1523 - 1617)

Puolisot:

¤¤ 1) Mjöhund, Margareta Bertilsdotter

Venäjänkielen tulkin Bertil Göransson Mjöhundin, rekisteröimätöntä aatelia, ja Elisabet Skalmin tytär (Skalm aatelia nro 144)

Margareta eli vielä 20.10.1614, jolloin hän sai vahvistuksen sätereilleen Illbylle ja Pirlaksille Porvoossa

2) Jaakko k. viim. 1607.

Omisti Hindsbyn Sipoossa pitäen sitä säterinään. Kuoli ennen v. 1607, jolloin hänen leskensä sai vahvistuksen Hindsbylle. Jaakon leski hallitsi Löthens-tilaa Nikkilässä kuolemaansa n. 1615 asti, minkä jälkeen tätäkin alettiin viljellä yhdessä Norrkullan kanssa.

3) Henrik k. 1610.

Norrkulla, Sipoo

Sai v. 1603 ratsupalvelusta palkkioksi Borttarbackan Sipoossa. Henrik peri Långnäsin kartanon, joka Henrikin kuoltua ilman perillisiä 1610 liitettiin Norrkullaan.

4) Torsten k. n. 1650.

Omisti Norrkullan Sipoossa, peri sen vuonna 1602. Kuului kuningas Sigismundin kannattajiin ja lähetettiin v. 1597, kuninkaan kirje mukanaan, Moskovan suuriruhtinaan luokse "hyvillä vaatteilla ja käyttörahoilla" varustettuna. Maaherra Arvid Stålarmin tallimestari v. 1598. Allekirjoitti suomalaisen aatelin uskollisuuden vakuutuksen Kaarle herttualle v. 1602. Kuljetti rahaa Liivinmaalle v. 1602 ja oli mukana Venäjän 10-vuotisessa sodassa. Sai 23.03.1603 Klossarön Pyhtäältä aateliskartanokseen. Suomalaisen aatelislippueen majoitusmestari. Korotettiin vänrikiksi samaan lippukuntaan v. 1614, sai läänityksen Sääksmäen kihlakunnasta 60 taalarin korolla. Mainitaan ritarihuoneen luettelossa v. 1633 kotona olevaksi ja "ikivanhaksi" (urgammal).

Puolisot:

¤¤ 1) Sabelhjerta, Karin

Vanhemmat Benkt Larsson (Sabelhjerta nro 186) ja Brita Jaakontytär

Lapset:

1) Brita k. viim. 1644. Puoliso Gotthard von Seckler. Kuollut 1656.

2) Henrik

Omisti Norrkullan n. 1650 - 1668, minkä jälkeen sen omistivat valtaneuvos Lorenz Creutz 1668 - 1676 ja Adolf Mellin 1676 - 1710.

Torstenin vanhin poika, kuollut ennen vuotta 1673, lunasti ilmeisesti jo vuonna 1665 veljensä panttaaman Långnäsin itselleen velkaantuen kuitenkin niin, että joutui myymään Norkullan 04.01.1668. Palkkasi syksyllä 1663 tilalleen ojankaivajia. Riiteli vuonna 1668 myllyvuoroista ja todettiin käräjillä syyllistyneen väärään tekoon yrittäessään jauhaa viljaa toisten vuorolla.

Puoliso Elisabet Böning. Eli leskenä 1673.

2) Hans k. viim. 1673.

Sihteeri Johan Henrikinpoika Axelhjälm vaati kapteeni Hans Ekelöfiltä tämän vaimon äidin sisaren Margareta Willman till Attu velkaa vuodelta 1639. Osan velkaa oli maksanut Johan Stålhandske, joka oli rouvan perillinen. (501. TKO 14.11.1655 - Tietoja 1600-luvun turkulaisten sukulaisuussuhteista; Genos 3 - 2003)

Nuorempi veli Hans Ekelöf peri Långnäsin, mutta asui Varsinais-Suomessa, jossa avioliiton kautta omisti Sjölaxin kartanon Kemiössä ja Pohjankylän kartanon Perniössä. Panttasi Långnäsin rahapulassaan vuonna 1665.

3) Margareta Puoliso 1644 Jonas P. Blom. Syntynyt ehkä noin vuonna 1600 - 1620.

5) Brita k. viim. 1630.

Kustaa Vaasa aateloinut isoisän v. 1558 nimellä Ekelöf

Puolisot:

¤¤ 1) Bertilsson, Lars (Olkkala) s. 1568 - 1574 Vihti, Olkkala, k. aik. 1640. Alilaamanni ja Turun hovioikeuden jäsen.

<< Olkkala Taulu 3

Lapset:

1) Brita (Birgitta) s. n. 1600 - 10 Vihti, k. 1644 Loimaa.

Britan 1. puolisosta ei voi olla varma. Eräiden lähteiden mukaan hän oli Matthias Laurentii, Jokioisten kappalaisena 1632 - 34 ja Tammelan kappalaisena 1635 - 1640 ollut henkilö, joka kuoli 1644. Tämä Matti oli Tammelan kappalaisena 1572 - 1737 olleen Laurentius Matthiaeun poika, jonka isä taas oli Tammelan kirkkoherrana 1550 - 1575 ollut Matthias Johannes Mulli. Toinen Matthias Laurentii, Lohjan kirkkoherrana 20.02.1636 kuollut, voi tulla kyseeseen 1. puolisona myös.

Tammelinus  Taulu 3<br/>

2) Henrik Larsinpoika k. 1660 Vihti, haudattu 1661 Vihdin kirkko. Majuri, Turun linnan komendantti (aatelinen, sukunro 285).

3) Johan Larsinpoika

4) Anna k. syks. 1676 Vihdin Kourula, haudattu 1677.

6) Anna

Annan ja Tomaksen tytär Margareta oli naimisissa Nils Larsinpoika Stålhanen kanssa.

Puolisot:

¤¤ 1) Petri, Ericus k. 1579. Porvoon kirkkoherra 1560 - 1579.

¤¤ 2) Skrivars, Tomas Henriksson k. n. 1590. Vouti Porvoon läänissä. Asuinpaikka Hagelby, Sipoo.

¤¤ 3) Poitz, Peter Antoi Annalleen huomenlahjana Poitselan kartanon Vekkelaksissa

7) Felissa Eli v. 1602, isän perinnönjaossa

Joissakin lähteissä kerrotaan Henrik Hansson Ekelöf 'in olleen Sipoon kirkkoherra. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Tuohon aikaan (1570-1577) Sipoon kirkkoherrana oli talonpoikaista syntyperää ja Ruotsinkylästä kotoisin ollut Henrik Jönsson ja hänen jälkeensä (1577-1599) Kålaksen tilalta Paippisista mahdollisesti kotoisin ollut Ericus Erici. Henrik Hansson Ekelöf oli sekä Söderkullan että Norrkullan säterikartanot vuosina 1574-1602 omistanut ja myös nimismiehenä aika-ajoin toiminut aatelismies.

https://www.adelsvapen.com/genealogi/Ekel%C3%B6f_nr_217

http://runeberg.org/frfinl/0098.html

Henrik Hansson, till Söderkulla och Norrkulla i Sibbo (Sipoo) socken.

Kyrkoherde därst 1571 och ännu 1590;

Död före 1602, då arfskifte hölls efter honom.