Henricus Johannis Ahlholm

Genos 1974, s. 60-92. Korjauksia Sursillin sukuun:

Henrik Ahlholm. Hans änka kallas vid Pyhäjoki ting 2-4.8.1671 Anna Andersdotter. Hon var alltså knappast dotter till Claus Groth. Vid Pyhäjoki ting 3-5.2.1669 säges Claus, Gabriel och Florens Ahlholm (SS 5966, 5989 och 5994) samt Hans Groths barn vara arvingar till Johan Bockmöller i Uleåborg.

-----------------------------------------------------------------------

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=48'''

Ahlholm, Henricus Johannis (K 1651) Alholm, Corvinus, Limingius, Henrik Johansson. V Iin kirkkoherra Johannes Henrici Lithovius eli Corvinus ja Kristina Östensdotter Sursill. Iin kappalainen 1626, kirkkoherra 1633 isänsä vielä eläessä; tuomittiin samana vuonna aviorikoksesta kuolemaan ja erotettiin virasta 1634, mutta armahdettiin; Pyhäjoen kirkkoherra 1636; oli uudelleen virasta erotettuna 1642–1645. Pappissäädyn valtiopäivämies 1638. Omisti Vuotilan tilan Pyhäjoen Pohjankylässä vuodesta 1643. K Pyhäjoki 1651.

P1 N.N.; P2 todennäköisesti noin 1620 Anna Claesdotter Groth, eli leskenä miehensä jälkeen vielä 1660, PV Gävlen kaupungin porvari, kauppias Claes (Claus) Groth ja Margareta Andersdotter hänen 1. avioliitossaan. Julkaistu 19.1.2011.

Nimi Ahlholm tulee Iin Leppäsaaresta, jossa kappalainen Henrik Corvinus aikanaan asui.

Vuonna 1633 Iin lukkarin navetasta löytyi kuollut lapsi, jonka isäksi Henrik Corvinus tunnustautui. Rikoksen ilmiantoivat Henrikin oma äiti ja lukkarin vaimo. Oikeudessa Henrik tuomittiin kuolemanrangaistukseen huoruudesta erään naimattoman itsellisnaisen kanssa (siis ei lapsensurmasta), mutta tuomio muutettiin lopulta niin että hän sai sovittaa tekonsa siirtymällä Pyhäjoelle papiksi koeajaksi. Pyhäjoen kirkkoherra Erik Montanus puolestaan siirtyi Iin kirkkoherraksi, sillä Henrik oli ennen tapausta ehditty nimittää Iin kirkkoherraksi.

Niinpä Henrikistä tuli Pyhäjoen kirkkoherra vuodesta 1636 alkaen. Samana vuonna Henrik hankki yhdessä kirkkoherra Josef Mathesiuksen kanssa kuninkaalta luvan matkustaa ympäri maata ja etsiä malmia. Ilmeisesti näillä matkoilla malmiesiintymiä ei kuitenkaan löytynyt.

Henrik, kuten ystävänsä Josef Mathesius ja monet muut kirkkoherrat, esim. Limingan kirkkoherra Lars Josefinpoika Lithovius, varusti myös laivoja. Pappiloista jäi nimittäin hyvinä vuosina ylitse tarpeen mm. ruokatarvikkeita jotka sitten menivät enimmäkseen myyntiin ja laivoilla tavara saatiin kaupunkeihin myyntiin. Kokkolan kaupunki eväsi kirkkoherrojen merenkäyntioikeuden vuonna 1688, koska oli havaittu myös kiellettyä liiketoimintaa.

Henrik pantiin irstaan elämänsä tähden joksikin aikaa viralta vuonna 1642. Vuonna 1644 Henrik oli vaikeuksissa, koska oli antanut eräälle Juho Yrjönpojalle matkapassin jonka turvin tämä oli muuttanut Nevanlinnaan jättäen runsaat verorästinsä maksamatta. Kuninkaan verottajan tulkinnan mukaan Henrikin oli joko palautettava Juho takaisin Pyhäjoelle tai maksettava tämän rästit. En tiedä maksoiko Henrik nuo rästit, mutta joka tapauksessa kuollessaan hänellä oli enemmän velkaa kuin omaisuutta, mikä oli kirkkoherran kyseessä ollen hyvin epätavallista.

1) Claudius, k. 1674, FM, Pyhäjoen kirkkoherra 1661. 2) Henrik, Pielisen nimismies 3) Gabriel, k. 1697. Pyhäjoen kappalainen 4) Florens, Pyhäjoen nimismies ja vouti 5) Margareta, puoliso Pyhäjoen kappalainen Josephus Michaeli Hourenius

Lähteet: Iin seurakunnan historia ja Bergholm, Axel; Sukukirja

http://kotisivu.tpnet.fi/kpaunasa/esivanhemmat/15-2591.htm

• Henrik Johanpoika Limingius, Alholm, (Corvinus) k. 1650. Iin Kappalainen 1628, kirkkoherra 1634.

Pyhäjoen kirkkoherra 1636. Pappissäädyn valtiopäiväedustaja 1638. Nimi Ahlholm tulee Iin Leppäsaaresta, jossa kappalainen Henrik Corvinus aikanaan asui.