Gustaf Lindqvist

Gustaf (Kustaa, Kusti, G.) Lindqvist oli rakennusmestari. Hän syntyi Kangasalla ja muutti nuorena muurarina töihin Tampereelle veljiensä ja äitinsä kanssa. Hän asui pitkään Huittisissa, mutta työ vei hänet myös muualle pitkiksi ajanjaksoiksi. Ostettuaan Huittisista Kuusilinnan lohkotilan hänestä tuli liiketoimiensa lisäksi myös tilallinen.

Lingqvist oli rakentajana ja urakoitsijana tuottelias. Tuotannosta on toistaiseksi tietoa vain osittain. Julkisen vallan ja yhteisöjen tilauksista on säilynyt pöytäkirjoja. Lindqvist toimi rakennusurakoitsijana ainakin Pirkanmaalla, Satakunnassa, Pohjanmaalla ja Helsingissä. Hän urakoi mm. 1905 kivisen Loimaan Meijerin ja 1907 kivisen Alastaron Meijerin. Hän urakoi 1907-1908 (ehkä myös suunnitteli) Huittisten Osuusmeijerin puisen toimitalon sekä 1904 Huittisten VPK:n talon. Hän suunnitteli ja urakoi kauppias Walter Schultzin kolmikerroksisen liiketalon Lauttakylän keskustaan (Lindqvistin 1. toteutus pienempi 2-kerroksinen.).

Yksi Lindqvistin monista lehti-ilmoituksista. Kansan Lehti 1905 no 75.

Hän oli Huittisten kunnanvaltuuston jäsen ja toimi lukuisten yhdistysten ja yritysten johtokunnissa (mm. Huittisten osuusmeijeri, Osuuskauppa, VPK:n puheenjohtaja, Huittisten työväenyhdistyksen puheenjohtaja, nuorisoseura, raittiusseura, elintarvike(hätäapu)lautakunta.

Hän johti puhetta 18.3.1917 Huittisten ensimmäisessä kansalaiskokouksessa, jossa riemuittiin vapautumista Venäjästä helmikuun vallankumouksen tapahduttua. Tällöin olivat mukana kaikki kansalaisryhmät sulassa sovussa. Lähetettiin valtiollisia vapauksia koskeva sähkösanoma eduskunnan puhemiehelle K. J. Ståhlbergille. Tilaisuuden lopuksi laulettiin Maamme-laulu ja Työväenmarssi.

Risto Alapuro pohtii kirjassaan Suomen synty Lindqvistin radikalisoitumisen syytä hänen toimittuaan pitkään aktiivisesti suurin piirtein kaikissa yhteiskuntaa rakentavissa toimissa hyvässä yhteistyössä kaikkien yhteiskuntaryhmien kanssa. Luultavasti Lindqvist halusi pysyä uskollisena työläiselle taustalleen eikä voinut kääntyä omiaan vastaan, vaikka oli jo hankkinut varallisuutta itselleen. Lindqvist ilmeisesti liittyi sosialidemokraatteihin jo liikkeen alkuaikoina Tampereella ja alkoi myöhemmin kannattaa vallankumousta. Suunnitelmallisuuteen saattaa viitata se, että Lindqvist palasi vuotta ennen vallankumousta Huittisiin ja suoraan Huittisten työväenliikkeen johtoon oltuaan vuosia poissa paikkakunnalta.

Valkoisten poistuttua Huittisista valta keskittyi Lindqvistille. Hän johti kunnallisvaltuuskuntaa, punakaartia sekä vallankumousoikeutta. Punakaarti kattoi koko Suur-Huittisten alueen mukaan lukien Kauvatsan ja Keikyän (Äetsä) teollisuuspaikkakunnat. Alapuron mukaan punainen hallinto voidaan myös nähdä vallankumouksellisuuden sijasta vain välttämättömänä hallinnon hoitamisena kun valkoiset ja monet viralliset tahot olivat poistuneet paikkakunnalta. Olihan jonkun hoidettava välttämättömiä asioita ja pidettävä tuotanto ja tehtaat toiminnassa. Huittinen pysyi rauhallisena, eikä Lindqvist koskaan kantanut asetta. Tosin Suomen sisällissodan alkupisteenä pidetään usein yhden kuolonuhrin vaatinutta Huittisten meijerikahakkaa, joka siis tapahtui ennen punaisten hallintoa. Kapinan aikana paikkakunalla murhattiin muutama valkoinen ulkopuolisten punaisten toimesta. Punainen paikallishallinto oli myös suorassa yhteydessä sotatoimiin, ja oli siten rauhanomaisuudestaan huolimatta osa vallankumouksen väkivaltaista kokonaissuunnitelmaa.

Punakapinan kukistuttua saapuivat valkoiset Huittisiin 20.4.1918. Lindqvist teloitettiin n. 3 viikon kuluttua 13.5. (story by olli s.)

Lähteitä:

• Risto Alapuro: Suomen synty paikallisena ilmiönä 1890–1933. Sivut 79, 82, 104-106, 111, 140, 157, 159, 178-180, 184, 187, 189, 192, 194-196, 200, 203, 204, 209, 330, 331 (3 eri kohtaa)
• Raimo Viikki: Suur-Huittisten historia III / 1. Sivut 144, 255, 278, 447, 583, 594, 613, 639, 648
• Raimo Viikki: Suur-Huittisten historia III / 2. Sivut 298, 627, 630, 631
• Kumousvuodet 1917-1918 Huittisissa http://itsenaisyys100.fi/kumousvuodet-1917-1918-huittisissa/
• Viimeinen asuinpaikka: Kuusilinnan lohkotila, Hälli, Huittistenkylä, Huittinen
• Sotasurmat http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmahaku/input?hakuid=11709
• Hautamuistomerkki Huittisten hautausmaalla https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Huittinen_1918_muistomerkki_...

Tyttären mukaan Lindqvist on valanut Robert Stigellin patsaat Väinämöinen ja Ilmarinen (vuodelta 1888), jotka ovat Helsingin Vanhan ylioppilastalon fasaadin seinäsyvennyksissä. Ilmarisen takaosassa on signeeraus G. Lindqvist. Tyttären mukaan Lindqvist on ollut myös Ilmarisen vartalomallina.

• Väinämöinen ja Ilmarinen http://www.hkn.fi/fi/helsingin-kalevalaiset-patsaat/vainamoinen-ja-...
• Vanha ylioppilastalo https://statues.vanderkrogt.net/object.php?webpage=ST&record=fi077