Historical records matching Gustaf II Adolf Vasa, King of Sweden
Immediate Family
-
partner
-
third cousin twice removed
-
daughter
-
son
-
daughter
-
father
-
sister
-
father's partner
About Gustaf II Adolf Vasa, King of Sweden
http://www.blf.fi/artikel.php?id=311
http://www.historiesajten.se/visainfo.asp?id=12
http://www.adelsvapen.com/genealogi/Vasa#TAB_14
Links:
- The Peerage
- Geneall
- Find a Grave
- Wikipedia
- Battle of Lützen
- Popularhistory in Swedish
- King of Sweden: Reign 30 October 1611 – 6 November 1632 Coronation 12 October 1617
Predecessor: Charles IX Successor: Christina
=
The Swedish Navy of the 1600s was a military force to be reckoned with, and it dominated most of the Baltic Sea during the reign of King Gustavus Adophus. Ironically, their most prized ship, the Vasa, the glory of the Swedish fleet, sank just minutes after setting sail on her maiden voyage. Yet it was recovered from the bottom of the ocean 333 years later, in the mid-20th century, and restored, and today it remains one of the most well-preserved ships ever, from that era... - etc.
https://www.ntd.com/inspiring/the-only-fully-intact-1600s-swedish-w... dead link
Gustavus Adolphus (19 December [O.S. 9 December] 1594 – 16 November [O.S. 6 November] 1632), also known in English as Gustav II Adolf or Gustav II Adolph was the King of Sweden from 1611 to 1632, and is credited for the rise of Sweden as a great European power (Swedish: Stormaktstiden). During his reign, Sweden became one of the primary military forces in Europe during the Thirty Years' War, helping to determine the political and religious balance of power in Europe. He was formally and posthumously given the name Gustavus Adolphus the Great (Swedish: Gustav Adolf den store; Latin: Gustavus Adolphus Magnus) by the Riksdag of the Estates in 1634.
He is often regarded as one of the greatest military commanders in modern history, with use of an early form of combined arms. His most notable military victory was the Battle of Breitenfeld (1631). With his resources, logistics, and support, Gustavus Adolphus was positioned to become a major European leader, but he was killed a year later at the Battle of Lützen (1632). He was assisted in his efforts by Count Axel Oxenstierna, the Lord High Chancellor of Sweden, who also acted as regent after his death.
About Gustaf II Adolf Vasa, King of Sweden (suomi)
Kustaa II Aadolf (Gustav II Adolf, 9. joulukuuta 1594 Tukholma – 6. marraskuuta 1632 Lützen, aikamäärät juliaanista kalenteria) oli Ruotsin kuningas (arvonimenään Ruotsein, Gööttein ja Vendein kuningas) vuosina 1611–1632. Kutsumanimen ”Pohjoisen Leijona” saanut valloittajakuningas oli yksi historian suurimmista sotapäälliköistä. Sekä Napoleon Bonaparte että sotateoreetikko Carl von Clausewitz olivat Kustaan ylimpiä ihailijoita. Kustaa II Aadolf teki myös huomattavia valtiollisia uudistuksia ”oikean kätensä”, kansleri Axel Oxenstiernan kanssa. Ruotsissa hänet tunnetaankin myös Kustaa Aadolf Suurena (ruots. Gustav Adolf den Store).
Elämänvaiheet
Kustaa Aadolf syntyi Ruotsin silloisen valtionhoitajan, Södermanlannin herttuan Kaarlen ja tämän toisen vaimon Holstein-Gottorpin Kristiinan vanhimpana poikana. Kustaan ollessa lapsi hänen isänsä vähitellen (1598–1600) kukisti katolisen kuningas Sigismundin, otti kuninkaanarvon vuonna 1604 ja lopulta 1607 hänet kruunattiin kuningas Kaarle IX:ksi.
Koulutus
Kustaa Aadolfilla oli kaksi opettajaa, valtio-oppinut Johan Skytte ja muinaistutkija Johannes Bureus. Hän opiskeli historiaa, kieliä, valtio-oppia ja sotataitoa. Puhetaidon opetus oli tärkeä, ja Kustaa Aadolfista kehittyi erinomainen puhuja. Nuoresta pitäen hän oli myös kiinnostunut sotataidosta, mutta yhtenäistä sotilaskoulutusta hän ei saanut. Hänet oli nimitetty kruununperijäksi 1599, ja kasvatus oli sen mukaista.
Valtaannousu
Kun Kaarle IX kuoli, oli Kustaa Aadolfin ohella toinenkin mahdollinen kruununperillinen: Juhana III:n poika ja Sigismundin velipuoli herttua Juhana, joka oli muutamaa vuotta Kustaata vanhempi. Tämän mahdollisuuksia kruunuun Kaarle-vainaja ja Kustaan sukulaiset olivat pyrkineet torjumaan ja heikentämään (esimerkiksi valtiopäiväpäätöksillä, sekä torjumalla liittolaisten hankkimisen avioliiton kautta naittamalla Juhana Kaarlen omalle tyttärelle, jonka perhe tuki Kustaata), ja vahvistamaan Kustaa Aadolfin asemaa (esimerkiksi siirtämällä hänelle joitakin valtaoikeuksia ja antamalla hänelle voimavaroja).
Kustaa Aadolf nousi kuninkaaksi, koska Juhana ei pystynyt saamaan riittävää tukea, eikä siten todella yrittänyt valtaannousua. Väite, ettei Juhana ollut kiinnostunut kuninkuudesta, on jäänyt todistamattomaksi puoleen tai toiseen. Kun Kustaa nousi valtaistuimelle vuonna 1611, valtakunnan tila oli huono. Sotaa käytiin Venäjää, Tanskaa ja Puolaa vastaan. Kustaa kohdisti ensin huomionsa Tanskaan, ja vuonna 1613 saatiin aikaiseksi rauhansopimus, jossa Ruotsi luopui vaatimuksistaan Jäämeren rannikkoon Ruijassa. Stolbovan rauha Venäjän kanssa solmittiin vuonna 1617. Puolan kanssa sovittiin rauhassa Altmarkissa vuonna 1629 sen jälkeen kun Kustaa oli tehnyt sotaretken Liivinmaalle.
Kustaa Aadolfin niin sisä- kuin ulkopolitiikkaakin ohjasi koko hänen valtakautensa ajan vallankaappauksessa kuninkaan aseman menettäneen Sigismundin pelko.
Sisäpoliittiset uudistukset
Kustaa II Aadolfin hallitsijakaudella Ruotsissa säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys vuonna 1617 ja ritarihuonejärjestys 1626. Niiden mukaan säätyvaltiopäivät kutsuttiin koolle joka vuosi, tarvittaessa useamminkin. Hän pani myös alulle uuden hallitusmuodon valmistelun, joka kuitenkin tuli voimaan vasta hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1634. Myös oikeuslaitosta uudistettiin, ja hänen hallitsijakaudellaan perustettiin hovioikeudet, ensin Svean hovioikeus Tukholmaan vuonna 1614, sitten Turun hovioikeus 1623 ja Tarton hovioikeus 1629.
Kolmikymmenvuotinen sota
Saksassa oli vuonna 1618 syttynyt sota, joka aikanaan venyi kestämään kolmekymmentä vuotta, ja Kustaa II Aadolf suostui vuonna 1628 auttamaan Stralsundin kaupunkia katolisia vastaan. Hän nousi 1630 armeijansa kanssa maihin Saksassa. Ruotsin armeija kukisti helposti kaikki sitä vastaan lähetetyt joukot. 7. syyskuuta 1631 käydyssä Breitenfeldin taistelussa Kustaa II Aadolfin joukot löivät kenraali Johann Tillyn johtamat viholliset.
Kustaa II Aadolf kuoli 6. marraskuuta 1632 käydyssä Lützenin taistelussa. Tarinan mukaan omat joukot löysivät hänet illalla hevosten tallaamana, päähän ammuttuna ja miekan lävistämänä; häneltä oli myös riistetty vaatteet. Sota Saksassa jatkui vielä pitkään, eikä sitä saatu loppuun ennen Westfalenin rauhaa vuonna 1648. Kustaa II Aadolfin seuraaja oli hänen tyttärensä Kristiina.
Perhe
Kustaa II Aadolf oli vuodesta 1620 naimisissa Brandenburgin Maria Eleonooran kanssa. Usean epäonnisen raskauden jälkeen syntyi vihdoin tytär, josta tuli kuningatar Kristiina. Hänellä oli myös yksi poika Kustaa Kustaanpoika, Vasaporin kreivi (Gustaf Gustafsson af Wasaborg), jonka hän sai rakastajattarensa Margareta Slotsin kanssa. Avioliitto oli jokseenkin onneton. Hänen nuoruudenrakkautensa oli Ebba Brahe, mutta leskikuningatar vastusti avioliittoa, sillä avioliitto yhden aristokraattisuvun tyttären kanssa olisi aiheuttanut valtataisteluja ja sisäpoliittisia ongelmia. Tätä rakkaustarinaa on myöhemmin vaalinut muun muassa runoilija Tuomas Keskimäki teoksessaan Sinä, taivaani – Kustaa II Aadolfin & Ebba Brahen lauluja sekä Ursula Pohjolan-Pirhonen teoksessaan Lumikuninkaan sydän.
Jälkimaine
Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä 6. marraskuuta on Ruotsissa ja Suomessa liputuspäivä. Suomessa päivää juhlitaan ruotsalaisuuden päivänä (ruots. Svenska dagen). Ruotsissa Kustaa II Aadolfin kuolinpäivänä syödään Kustaa Aadolfin leivoksia.
Kustaa Aadolf oli karismaattinen ihminen. Hänen myyttinen maineensa alkoi syntyä jo hänen elinaikanaan. Nimitys ”Pohjolan Leijona” on peräisin Paracelsuksen ennustuksesta, jonka mukaan Pohjolan leijona ”kukistaisi jumalattomat viholliset ja perustaisi uuden valtakunnan”. Myytin rakennus jatkui hänen kuolemansa jälkeen. Valtiopäivien päätöksellä hänen nimeensä lisättiin arvonimi ”den store” Hän oli sankarihahmo ja Suomessakin hyvän kuninkaan symboli, jonka mainetta loi erityisesti Zacharias Topelius. Hänen legendaansa liittyi romantisoitu kuvaus hakkapeliitoista.
Links:
- The Peerage
- Geneall
- Find a Grave
- Wikipedia
- Battle of Lützen
- Popularhistory in Swedish
- King of Sweden: Reign 30 October 1611 – 6 November 1632 Coronation 12 October 1617
Predecessor: Charles IX Successor: Christina
http://www.blf.fi/artikel.php?id=311
http://www.historiesajten.se/visainfo.asp?id=12
http://www.adelsvapen.com/genealogi/Vasa#TAB_14
=
The Swedish Navy of the 1600s was a military force to be reckoned with, and it dominated most of the Baltic Sea during the reign of King Gustavus Adophus. Ironically, their most prized ship, the Vasa, the glory of the Swedish fleet, sank just minutes after setting sail on her maiden voyage. Yet it was recovered from the bottom of the ocean 333 years later, in the mid-20th century, and restored, and today it remains one of the most well-preserved ships ever, from that era... - etc.
https://www.ntd.com/inspiring/the-only-fully-intact-1600s-swedish-w...
About Gustaf II Adolf Vasa, King of Sweden (Français)
Aïeul de Michel Ortner (Ordener) comte et général dempire. Dorigine suédoise illustre, fruit dune liaison entre Gustave-Adolphe de Suède (1594-1632) et dune comtesse Autrichienne (Tyrol).
Des discordes civiles léloignèrent de sa terre natale. Réfugié en Hongrie puis en Allemagne, il vint sétablir avec dautres immigrants venus dAutriche-Hongrie à LHôpital.
Henri Lot, archiviste aux archives nationales : "les deux généraux Ordener" Paris 1910.
Apie Gustaf II Adolf Vasa, King of Sweden (Lietuvių)
Gustavas II Adolfas (šved. Gustav II Adolf, 1594 m. gruodžio 19 d. Stokholmas – 1632 m. lapkričio 16 d. Licenas, Saksonija) – 1611–1632 m. Švedijos karalius.
Biografija
Kilęs iš Vazų dinastijos, Tėvas Karolis IX Vaza, karalienės Kristinos tėvas.
Valdymas
Užimdamas sostą patvirtino didikų privilegijas. Karą su Danija baigė 1613 m. Knaredo taika, karą su Rusija – 1617 m. Stolbovo taika, įgijo teritorijų Baltijos jūros rytinėse pakrantėse. 1617 m. atnaujino nuo 1600 m. besitęsiantį karą su Abiejų Tautų Respublika dėl Livonijos, užėmė žemes iki Dauguvos ir Rygą.
Kartu įvykdė vidaus reformų: sumodernino valstybės valdymą, įsteigė kolegijų, pertvarkė kanceliariją, iždą, teismus ir kt. Reformavo švietimo sistemą, buvo reorganizuotas Upsalos universitetas, daugelyje miestų įkurtos gimnazijos. Skatino ūkio plėtrą.
Sukūrė stiprią nuolatinę kariuomenę – savanorių šaukimą derino su privaloma rekrutų tarnyba iš pulkams priskirtų gyvenamųjų vietovių. Įvedė griežtas kūno bausmes. Pagerino ginkluotę – artileriją aprūpino vienodais 80 mm kalibro lengvaisiais pabūklais. Pertvarkė pėstininkų pulkus: vietoje 2000-3000 žmonių juose paliko po 1300–1400 karių, 2/3 jų muškietininkai, 1/3 ietininkai. Pirmąkart sukūrė pulko artileriją (2 pabūklai). Dėl šių pertvarkymų, vienodesnės nacionalinės sudėties sustiprėjo karių drausmė ir kovingumas. Švedija tapo viena stipriausių karine galia XVII a. Europos valstybių.
Gustavas II Adolfas pasižymėjo kaip talentingas karvedys – naudojo tuomet pažangią linijinę taktiką, stengėsi veikti palyginti nedidele karine grupuote, iš anksto parengti karo veiksmų planą. Nuo 1621 m. Livonijoje vėl kariavo su Abiejų Tautų Respublika, kurios valdovas Gustavo pusbrolis Zigmantas Vaza pretendavo į Švedijos sostą. Užėmė didžiąją dalį Livonijos, Kuršą, Prūsiją ir Mažąją Lietuvą. 1626 m. iš Prūsijos puolė Pavyslį. Pagal 1629 m. Ahmarko paliaubas išlaikė užkariautas Livonijos žemes, kai kuriuos Baltijos jūros uostus, iki 1636 m. Švedijos valdžioje buvo ir Klaipėda. 1630 m. įsikišo į Trisdešimties metų karą (1618–1648 m.) 1631 m. prie Breitenfeldo nugalėjo Katalikų lygos kariuomenę, užėmė Vidurio Vokietiją, Bavariją. Žuvo mūšyje prie Liceno, nors švedai jį ir laimėjo.[1]
Gustavo II Adolfo šeima
Iki santuokos su Marija Eleonora fon Brandenburg Gustavas II Adolfas ne santuokoje gyveno su Margarita Slots (šved. Margareta Slots)[2]. 1616 m. balandžio 24 d. jiems gimė sūnus Gustavas Gustavsonas (m. 1653 m spalio 25 d.)
1620 m. gruodžio 5 d. Gustavas II Adolfas vedė Marija Eleonora fon Brandenburg ir jiems gimė dvi dukros:
Kristina (1623 m. spalio 16 d. – 1624 m. rugsėjo 21 d.)
Kristina (1626 m. gruodžio 17 d. – 1689 m. balandžio 19 d.)
Literatūra
Brzezinski, Richard. The Army of Gustavus Adolphus. Osprey Publishing (1993). ISBN 1-85532-350-8.
Hollenberg, Svea Rikes Historia under K. G.-Adolf den stores regering (1790–1796)
Cronholm, Sveriges Historia under G. II Adolf regering (1857).
Šaltiniai
Gustavas II Adolfas. Visuotinė lietuvių enciklopedija, T. VII (Gorkai-Imermanas). – Vilnius: Mokslo ir enciklopedijų leidybos institutas, 2005. 296 psl. http://worldroots.com/cgi-bin/gasteldb?@I22238@ Švedijos karalius Gustavas II Adolfas
Gustaf II Adolf Vasa, King of Sweden's Timeline
1594 |
December 9, 1594
|
Stockholm, Stockholm County, Sweden
|
|
1616 |
April 24, 1616
|
Stockholm, Stockholm County, Sweden
|
|
1623 |
October 16, 1623
|
Sweden
|
|
1625 |
May 1625
|
Gripsholms slott, Strängnäs, Södermanland, Sverige (Sweden)
|
|
1626 |
December 8, 1626
|
Stockholm, Sverige (Sweden)
|
|
1632 |
November 6, 1632
Age 37
|
Lützen, SA, Germany
|
|
1634 |
June 22, 1634
Age 37
|
Riddarholmskyrkan, Riddarholmen, Gamla stan, Stockholm, Stockholm County, Uppland, Sweden
|