Filpus Jönsson, till Storby

Uradel. Introducerad 1634 på svenska riddarhuset Jägerhorn af Storby_nr_226

• http://runeberg.org/frfinl/0233.html
• http://runeberg.org/frfinl/0234.html
• http://runeberg.org/frfinl/0235.html

.

• Tapio Vähäkangas, Jägerhornien juurilla. Genos 80, 4/2009: 124-147.
• Sinetissä metsästäjän torvi. FMS 158
• Filpus Ionesson =

http://www.ritarihuone.fi/suomeksi/ritarihuone/ Gammal frälsesläkt från Egentliga Finland, utan samband med släkterna Jägerskiöld och Jägerhorn af Spurila. Inskriven på Sveriges riddarhus 1634 under nr 226. Immatrikulerades 29.1.1818 under nr 19, utslocknade 24.7.1859 på manslinjen och helt och hållet 18.3.1883. På Sveriges Riddarhus utgick ätten 1928 på manssidan och helt och hållet 3.8.1944.

http://juhansuku.blogspot.fi/2012/06/jagerhorn-af-storby.html
Jägerhorn af Storby, Asemies Filpus Jönsinpoika omisti Maskun (nyk. Naantalin) Luonnonmaan saaren Isonkylän. Ruotsinkielistä nimeä Storby -nimeä käytettiin ilmeisesti vasta myöhemmin, keskiaikaisissa lähteissä omistuksen nimi oli muodossa Ysokylae, Ysonkylae, Isenkylä, joten asukkaat olivat kotioiloissaan ehkä suomenkielisiä.

Filpus mainittiin kesällä 1437 maankatselmuslautakunnan jäsenenä ja hän sinetöi Naantalin luostarin saantokirjeitä maaliskuusta 1442 lähtien, siis jo ennen luostarin siirtoa Maskun Karikylästä sen lopulliseen paikkaan Naantalin Ailosiin. Filpus kirjoitti itse suuren osan luostarin saantokirjeistä, mikä herättää kysymyksen siitä, missä ihmeessä hän oli tämän taidon oppinut. Filpuksen viimeinen sinetöinti tapahtui 8.4.1457 ja hän kuoli 14.10. 1466 mennessä.

Maskussa esiintyi jo 1405 neljäntenä katselmuskäräjien rälssimiesten joukossa eräs Jowan, Jöns Filpunpoika, joka ehkä oli Isonkylän Filpuksen isä. Tämä Jowan esiintyi lautakunnissa joskus heti erään Filpus Karlinpojan, ns. Odygd-sukua, jälkeen. On arveltu, että tämä Filpus Karlinpoika oli jotain sukua Isonkylän suvulle, sillä myös tämän Filpuksen pojalla pappismies Karl Odygdillä oli metsästystorvi vaakunassaan. Odygdit sanottiin olleen Birger jaarlin aviottoman pojan jälkeläisiä, joten ehkä Isonkylän väkikin kantoi pisaraa vanhaa ruotsalaista kuningasverta suonissaan.

Filpus Jönsinpojan puoliso oli Margit Pederintytär, kn. Peder Dansken sukua, joka leskenä 14. 10.1466 antoi isänperintönsä Merimaskun Otavan saaren Kuuslahden tilan (Otavan saaressa oli myös Tanskilan kylä, joka ehkä sai nimensä Margitin isän Peder Dansken mukaan) sekä perintöosuutensa (2/3) Rymättylän Brunilasta Naantalin luostarille kahden tyttärensä proventiksi, elatukseksi. Hänen poikansa vahvistivat lahjoituksen 1490.

1600-luvulta lähtien oli Jägerhorneilla muurattu sukuhauta ns. naisten puolella Naantalin luostarikirkossa. On mahdollista, että samalla paikalla sijaitsi jo keskiajalla perheen sukuhauta, joiden vanhimmat haudatut perheenjäsenet olivat ehkä juuri Filpus ja Margit. Heillä oli lapset:

1. Jöns Filpunpoika, Isonkylän isäntä, taloudenhoitaja Naantalin luostarissa 1492-98, kuoli lapsettomana. Vaakunassa metsästystorvi.
2. Mårten Filpunpoika, rälssimies, main. 1485-1511, pso. tuntematon.
3. Bengta Filpuntytär, nunna Naantalin luostarissa.
4. Botilda Filpuntytär, 1.pso. Naantalin porvari Gunnar Jakobinpoika, 2.pso. Klemet Månsinpoika.
5. Birgitta Filpuntytär, nunna Naantalin luostarissa.

Jo Filpuksen vaakunassa oli aiheena sarvi tai metsästystorvi, joka paljon myöhemmin antoi suvulle nimen Jägerhorn, suom. metsästystorvi.

Edellä kuvattu on lähinnä omaksi muistinvirkistykseksi koostettua tietoa, sillä Tapio Vähäkangas raportoi pari vuotta sitten Genos-lehdessä hyvin perusteellisesti tästä suvusta. Nykyisin suvun kantatilan mailla sijaitsee golfrata! (AN)