Christiernus Erici

Kappalainen. Rovaniemi.

Kapellan. Rovaniemi.

https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=578

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=423

Christiernus Erici (1580 – noin 1672) Christianus Erici, Christer / Krister Eriksson Kotoisin Varsinais-Suomesta, S ehkä Mynämäki (toisen olettamuksen mukaan Satakunnasta, S Huittinen) 1580. V talollinen Mynämäen (Huittisten?) Härkälässä eli Härkölässä Erkki / Erik N.N. ja N.N. Kemin kappalainen 1618, siirtyi Kemin Rovaniemen kappalaiseksi 1644. K Rovaniemi, Kemi noin 1672. P N.N.

Julkaistu 19.1.2011.

- - - - - - - -

"Rovaniemen ensimmäinen vakituinen kappalainen Christer Erici oli syntynyr noin vuoden 1590 tienoilla. Pappiskoulutuksensa hän oli saanut Turun katedraalikoulussa, josta hän siirtyi todennäköisesti suoraan Kemiin kappalaiseksi. Häntä kutsutaan Peitziuksen 1600-luvun lopun käsikirjoituksessa nimellä Christiern Erici Aboensis ja myöhemmin 1700-luvulla tarkennettuna "Turusta ja Hartolasta". Näin sukujuuret menisivät itähämäläiseen Sysmän pitäjän Hartolaan. Se sopii hyvin kuvaan, sillä myöhemmin vuosisadan jälkipuolella Christerin pojalla Sigfridillä esiintyy sukunimenä Taurus, ja Hartolassa oli eräs seudun vanhoista varakkaista tiloista Taurasen suvun Taurala. Seudulla oli myös muita Tauralan ja Taurion taloja. Hartolan TauraIasta tuli 1600-luvun alkupuolella ratsutila, ja sen isäntä Sigfrid Henrikinpoika aateloitiin nimellä Silfverbögel. Nimi Sigfrid näyttää myös olleen Taurasten suvussa tyypillinen. Taura-nimi on voitu yhdistää ruotsin tjur-sanaan (sonni) ja latinan ja kreikan kielen taurukseen (härkä, sonni). Turun hiippakunnan paimenmuistossa 1800-luvulla todetaan Christerin olleen Turun läänistä Härkälä-nimiseltä tilalta. Määritelmä on tässäkin kovin epämääräinen. Härkälästä hän olisi muotoillut sukunimekseen Bovelius (lat. nautaeläin), josta nimi olisi myöhemmin muotoiltu Boneliukseksi. Christer Ericillä ei kuitenkaan koskaan esiinny sukunimeä, eikä myöskään nimeä Bovelius esiinny koskaan. Luontevampaa on johtaa Christerin juuret HartoIaan, josta hän Turun koulun kautta tuli Kemiin. Nimittäin monet Kemin ja muiden pohjoisten varakkaiden seurakuntien papit olivat Turun suunnasta tulleita, mm. Rungius oli Loimaalta ja Pictorius Turusta. Vasta vuoden 1685 tuomiokirjassa Christerin poika Sigfrid kirjataan nimellä Taurus, ja samana vuonna Upsalan yliopiston matrikkelissa Sigfridin pojan Sigfridin sukunimenä on Bonelius. Pari vuotta myöhemmin Turun Akatemiaan opiskelemaan tullut Sigfridin veli Christer käytti myös Bonelius-nimeä. Se saattoi olla "sievistetty" ja "hyveellisempi" muoto Tauruksesta. Luontevin selitys on, että nimenomaan Sigfrid Christiern otti opiskeluaikanaan Taurus-nimen käyttöön Tauralasta, jonka sitten pojat muotoilivat Bonelius-nimeksi. Todettakoon, että vuonna 1698 myös Sigfrid Christiern mainitaan Boneliuksena, joten sukunimi oli vakiintunut nopeasti käyttöön." (Saarnisto - Kotivuori - Vahtola - Enbuske: Rovaniemen historia vuoteen 1721. Jyväskylä 1996, s. 378-379)