Charles X Gustav, King of Sweden

public profile

How are you related to Charles X Gustav, King of Sweden?

Connect to the World Family Tree to find out

Charles X Gustav, King of Sweden's Geni Profile

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Kung Charles X Gustav of Zweibrücken-Kleeburg, King of Sweden

Swedish: Karl X Gustav av Pfalz-Zweibrücken, Kung av Sverige, Finnish: Kaarle X Kustaa von Pfalz-Zweibrücken, Ruotsin kuningas, German: Karl X. Gustav von Pfalz-Zweibrücken, König von Schweden, Spanish: Carlos X Gustavo del Palatinado-Zweibrücken-Kleeburg, Rey de Suecia, Estonian: Karl X Gustav von Pfalz-Zweibrücken, Rootsi kuningas, Russian: Карл X Густав Пфальц-Цвейбрюкенской династии, Король Швеции, French: Charles X Gustave de Deux-Ponts-Cleebourg, Roi de Suède, Italian: Carlo X Gustavo di Zweibrücken-Kleeburg, Re di Svezia, Dutch: Karel X Gustaaf van de Palts-Zweibrücken, Koning van Zweden, Danish: Karl 10. Gustav af Pfalz-Zweibrücken, Konge af Sverige, Polish: Karol X Gustaw Wittelsbach, Król Szwecji
Also Known As: "Carl X Gustaf", "Carl", "Gustaf", "Karl X Gustav", "Kung i Sverige"
Birthdate:
Birthplace: Nyköping Castle, Nyköping, Södermanland County, Sweden
Death: February 13, 1660 (37)
Kungshuset, Gothenburg, Västra Götaland County, Sweden
Place of Burial: Gamla stan, Stockholm, Stockholm County, Sweden
Immediate Family:

Son of Johan Kasimir II, Pfalzgraf von Pfalz-Zweibrücken and Katarina of Sweden, Pfalzgräfin von Zweibrücken
Husband of Queen Consort of Sweden Hedwig Eleonora of Holstein-Gottorp
Partner of Ludmilla Jankowska; Märta Allertz, frilla; Valborg Staffansdotter, ladugårdspiga; Frilla and Sidonia Johansdotter, frilla
Father of King Charles XI of Sweden; Gustaf Carlson; Nils Karlsson; Anna Karlsdotter and Samuel Karlsson
Brother of Christine Magdalena von Pfalz-Zweibrücken-Kleeburg; Johan Wolfgang Karl von der Pfalz-Zweibrücken-Kleeburg, Pfalzgraf; Emilia Elisabeth von der Pfalz-Zweibrücken-Kleeburg, Pfalzgräfin; Countess Maria von Zweibrücken; Eleonora Katharine von der Pfalz-Zweibrücken-Kleeburg, Landgräfin zu Hessen-Eschewege and 1 other

Occupation: King of Sweden, Duke of Zweibrücken-Kleeberg
Managed by: Private User
Last Updated:

About Charles X Gustav, King of Sweden

About Charles X Gustav, King of Sweden (suomi)

Kaarle X Kustaa

Kaarle X Kustaa oli Ruotsin kuningas vuosina 1654-1660. Hän kävi Pohjan sotaa Puola-Liettuan ja Venäjän johtamaa liittoumaa vastaan, tavoitteena luoda Pohjois-Eurooppaan mahtivaltio. Kaarle X Kustaa oli ensimmäinen hallitsija niin sanotusta pfalzilaisesta suvusta, joka nostettiin Ruotsin valtaistuimelle Vaasan hallitsijasuvun sammuttua.

Elämäkerta

Ennen kuninkuutta

Kaarlen isä oli pfalzkreivi Juhana Kasimir ja hänen äitinsä Kustaa II Aadolfin siskopuoli Katariina. He olivat paenneet Ruotsiin kolmikymmenvuotista sotaa. Kaarle syntyi Nyköpingshusissa 8. marraskuuta 1622. Nuorukaisena Kaarle otti osaa sotaan ja sai opetusta Lennart Torstenssonilta. Hän kunnostautui Breitenfeldin taistelussa vuonna 1642 ja Jankowin taistelussa vuonna 1645. Vuonna 1645 Kaarle palasi Ruotsiin aikeenaan kosia serkkuaan, kuningatar Kristiinaa. Tästä ei tosin tullut mitään, mutta Kaarle sai komennuksen takaisin Saksaan, jossa hän otti osaa Westfalenin rauhan toimeenpanoon. Vuonna 1649 Kristiina, Vaasa-suvun viimeinen edustaja, nimitti aatelin vastustuksesta huolimatta Kaarlen kruununperillisekseen. Kaarle vetäytyi Öölantiin.

Kristina luopui kruunustaan 6. kesäkuuta 1654 ja samana päivänä Kaarle Kustaasta tuli Ruotsin kuningas. Hän meni samana vuonna naimisiin Holstein-Gottorpin prinsessan Hedvig Eleonooran kanssa. He saivat yhden lapsen, josta sittemmin tuli Kaarle XI. Avioliiton poliittinen merkitys oli suuri, sillä se tuki liittoa Ruotsin ja Holstein-Gottorpin ruhtinaskunnan välillä. Holstein-Gottorpilla oli pitkään ollut konflikteja Tanskan kanssa.

Sota Puolaa vastaan

Vain vuosi kruunauksensa jälkeen Kaarle aloitti sodan Puolaa vastaan. Puolassa oleva Vaasa-suvun haara vaati Ruotsin kruunua. Puola kärsi nyt kasakoiden kapinasta, ja vuonna 1654 myös Venäjä oli hyökännyt Puolaan.

Ensi alkuun sota kävi hyvin ja Varsova vallattiin elokuussa 1655. Armeija jatkoi Krakovaan, joka vallattiin kaksi kuukautta myöhemmin. Kaarle löi Puolan kruununarmeijan Voinczin taistelussa 23. syyskuuta. Puolan kuningas Juhana II Kasimir pakeni Sleesiaan.

Kaarlen ajatus oli jakaa Puola sen vihollisten kesken, jolloin Ruotsi olisi ottanut itselleen Itämeren rannikon eli Itä-Preussin. Preussi tosin kuului Brandenburgin vaaliruhtinaalle Fredrik Vilhelmille, joka ei katsonut suopeasti Ruotsin aikeita, mutta Kaarle sai pakotettua Brandenburgin liittolaisekseen.

Puolan kansa nousi Kaarlea vastaan, ja sotaonni kääntyi. Koko vuoden 1656 kevät kului Ruotsin armeijan liikkuessa ympäri Puolaa lyömässä kapinoita. Muitakin vihollisia Ruotsilla riitti. Kesäkuussa 1656 Venäjä hyökkäsi Ruotsin Liivinmaahan ja valtasi Laatokan länsirannat tunkeutuen seuraavana vuonna sissijoukoilla Saimaalle asti niin sanotussa ruptuurisodassa. Ruotsin entinen vihollinen Saksan keisari Ferdinand III alkoi myös varustaa maanpaossa olevaa Puolan kuningasta. Alankomaat eivät pitäneet Ruotsin aikeista vallata koko Itämeren rannikko, ja selustassa odotti perivihollinen Tanska.

Vuoden 1657 alussa Ruotsin asema Puolassa oli erittäin tukala. Brandenburg vetäytyi pois Ruotsin kanssa tekemästään liitosta. Keisari solmi liiton Puolan kanssa toukokuussa 1657, ja kaiken lisäksi Tanska julisti sodan Ruotsille kesäkuussa.

Sota Tanskaa vastaan

Kaarle X Kustaa teki nyt täyskäännöksen ja suuntasi armeijansa Tanskaa kohti. Puolaan hän jätti vain vähäisiä varuskuntia Preussiin. Vuoden 1657 syksyn aikana Kaarle valloitti Jyllannin, ja tammi-helmikuussa Ruotsin armeija ylitti jään peittämät Vähä-Beltin ja Iso-Beltin. Armeijan ollessa vain parinkymmenen kilometrin päässä Kööpenhaminasta solmittiin rauha, jossa Skåne, Halland, Blekinge, Bornholm, Bohuslän ja Trondheimin lääni siirtyisivät Ruotsille.

Tämän jälkeen Kaarle olisi halunnut jatkaa sotaa Saksassa, tällä kertaa Itävaltaa ja Brandenburgia vastaan. Saksan sotaretkestä ei kuitenkaan tullut mitään. Armeijalle, joka melkein kokonaan koostui palkkasotureista, oli pakko löytää tekemistä.

Toinen sota Tanskaa vastaan

Elokuussa 1658 Kaarle lähetti armeijansa jo toiseen kertaan Tanskaa vastaan. Tällä kertaa tavoitteena oli pyyhkiä Tanska kokonaan pois maailmankartalta. Sota ei sujunutkaan niin hyvin kuin ensimmäisellä kerralla. Lokakuussa 1658 Alankomaiden laivasto saapui Tanskan avuksi. Kööpenhamina saatiin piiritettyä, ja Ruotsin armeija teki epäonnistuneen rynnäkön kaupunkia vastaan helmikuussa 1659. Samalla Itävalta, Puola ja Brandenburg tulivat Tanskan avuksi ja valloittivat Jyllannin. Ruotsin joukot lyötiin marraskuussa 1659, ja Kaarle ehdotti rauhaa Tanskalle ja Puolalle, vaikka vielä toivoikin, että sotaonni kääntyisi hänelle edulliseksi.

Kaarle kutsui koolle valtiopäivät Göteborgiin tammikuussa 1660. Siellä hän sairastui äkillisesti ja kuoli helmikuun 12. ja 13. päivien välisenä yönä.

Kaarle X Kustaan suku hallitsi Ruotsia vuoteen 1720.


Helsingin Kaarlenkatu on nimetty Ruotsin lukuisten Kaarle-nimisten (7 kpl) kuninkaiden kunniaksi.


/////

http://www.blf.fi/artikel.php?id=317

http://www.historiesajten.se/visainfo.asp?id=13

http://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=12355

  • Wikipedia: English Svenska
  • King of Sweden: Reign 6 June 1654 – 13 February 1660

Predecessor: Christina Successor: Charles XI

view all 11

Charles X Gustav, King of Sweden's Timeline

1622
November 8, 1622
Nyköping Castle, Nyköping, Södermanland County, Sweden
1647
1647
Stockholm, Sweden
1648
1648
1650
1650
1652
1652
1654
1654
Age 31
Sweden - est. House of Palatine in Sweden
1655
November 24, 1655
Stockholm, Stockholm County, Uppland, Sweden
1660
February 13, 1660
Age 37
Kungshuset, Gothenburg, Västra Götaland County, Sweden
November 4, 1660
Age 37
Riddarholm Church, Gamla stan, Stockholm, Stockholm County, Sweden