Basil I, Byzantine Emperor

https://en.wikipedia.org/wiki/Basil_I

Medlands

Basil I, called the Macedonian (Greek: Βασίλειος ὁ Μακεδών, Basíleios hō Makedṓn; 830/835 – 29 August 886) was a Byzantine emperor of Armenian origin, who reigned from 867 to 886. Born a simple peasant in Thrace, he rose in the imperial court, and usurped the imperial throne from Michael III. Despite his humble origins, he showed great ability in running the affairs of state, leading a revival of imperial power and to a renaissance of Byzantine art. He was perceived by the Byzantines as one of their greatest emperors, and the dynasty he founded, the Macedonian (Greek: Μακεδονική δυναστεία), ruled over what is regarded as Byzantium's most glorious and prosperous era.

Basil I 'the Macedonian', Emperor of Constantinople held the office of Co-regent of Constantinople in 866. He gained the title of Emperor Basil I of Constantinople in 867.

He was succeeded upon his death by his son (perhaps actually Michael III's son) Leo Vl.

Family

https://en.wikipedia.org/wiki/Basil_I retrieved November 2020.

Aspects of the family relationships of Basil I are uncertain and open to a variety of interpretations. Therefore, the information given below should not be treated as comprehensive or definite:[28]

By his first wife Maria, Basil I had several children, including:

1. Bardas.
2. Anastasia, who married the general Christopher.
3. Constantine (circa 865 – September 3, 879), co-emperor to Basil from January 6, 868, to his death. According to George Alexandrovič Ostrogorsky, Constantine was betrothed to Ermengard of Provence, daughter of Holy Roman Emperor Louis II and Engelberga in 869. The marital contract was broken in 871 when relations between Basil and Louis broke down .

By Eudokia Ingerina, Basil I officially had the following children:

1. Leo VI, who succeeded as Byzantine emperor and may actually have been a son of Michael III.
2. Stephen I, Patriarch of Constantinople, who may also actually have been a son of Michael III.
3. Alexander, who succeeded as Byzantine emperor in 912.
4. Anna Porphyrogenita, a nun at the convent of St. Euphemia in Petrion.
5. Helena Porphyrogenita, a nun at the convent of St. Euphemia in Petrion.
6. Maria Porphyrogenita, a mother of nuns at the convent of St. Euphemia in Petrion .

Leo VI's son Constantine VII wrote a biography of his grandfather, the Vita Basilii, around 950.[29]

The family of Basile Ier de MACÉDOINE and ..

[128944] MACÉDOINE (de), Basile Ier (Constantin MAMMIKONIDÈS & .. [128943]), empereur Byzantin, born about 827, died 889

• married about 861

.., .. (..)

     1) Léon VI le Sage, empereur Byzantin, born about 862, died 912, married about 881 ..

http://www.francogene.com/quebec--genealogy/128/128944.php

Basileios I, (grekiska: Βασίλειος Α΄ ο Μακεδών) född 811, död 886, var en bysantinsk kejsare 866–886 som grundade den makedoniska dynastin.

Basileios härstammade från en armenisk bondefamilj, som var bosatt i Makedonien men vid bulgarfursten Krums infall 813 blivit bortförd i fångenskap. Basileios undkom dock, och lyckades komma i tjänst hos kejsar Mikael III och blev slutigen dennes överhovstallmästare och överkammarherre. Efter mordet på Mikael blev han kejsare och grundade den makedonska dynastin, som regerade till 1025.

Basileois visade sig duglig som härskare. I sin kyrkopolitik var han till en början försonligt stämd mot katolska kyrkan, men syns senara ha ändrat taktik, och med Photios återinsättande som patriark 877 inföll den avgörande brytningen med romerska kyrkan.

Han krigföring riktade sig dels mot paulicianerna som besegrades, dels mot södra Italien, där han återställde Bysantinska rikets vacklande makt.

Basileios I Makedonialainen (811–29. elokuuta 886) oli Bysantin keisari 867–886. Hän oli makedonialaisen hallitsijasuvun (867–1056) perustaja.

Basileios vietti nuoruutensa perheensä kanssa bulgarien hallitsijan Krumin panttivankina. Hänen onnistui kuitenkin paeta, ja hän sai töitä erään Theofilitzeen luota. Theofilitzes oli caesar Bardasin sukulainen. Bardas taas oli vuorostaan keisari Mikael III:n setä ja valtakunnan todellinen johtaja. Basileios pääsi keisari Mikaelin suosioon voitettuan painiottelun. Pian Basileios oli keisarin henkivartija (parakoimomenos). Basileios erosi entisestä vaimostaan ja meni naimisiin keisarin rakastajattaren Eudokia Ingerinan kanssa. Väitettiin, että Basileioksen poika Leo VI olisi ollut itse asiassa Mikaelin poika. Asiasta ei luultavasti koskaan saada varmuutta.

Basileios murhasi Bardasin huhtikuussa 866 Mikealin suostumuksella. Pari viikkoa myöhemmin Basileios julistettiin caesariksi. Lopulta syyskuussa 867 Basileios murhautti myös Mikaelin, ja hän nousi itse valtaistuimelle. Basileioksen ja hänen perustamansa hallitsijasuvun kautta pidetään Bysantin kulta-aikana.

Basileios I Johannes Skylitzesin kronikassa Basileios uudisti lainsäädäntöä, ja hänen aikanaan koottiin lakiteksteistä 60 kirjaa käsittävä lakikokoelmna Basilika. Hänen aikanaan koottiin myös lyhyempiä ohjekirjoja, jotka tunnettiin nimillä Prokheiron ja Eisagoge. Teokset saatiin valmiiksi vasta Leo VI:n aikana.

Basileioksen aikana suhteet Roomaan olivat hyvät. Basileios karkotti aluksi patriarkka Fotioksen ja asetti tilalle tämän kilpailijan Ignatiuksen, jota paavi Hadrianus II suosi. Suhteet Roomaan heikkenivät, kun Bulgarian tsaari Boris I liitti uuden Bulgarian kirkon Konstantinopolin alaisuuteen. Roomassa oli toivottu, että Bulgaria tulisi sen alaiseksi. Vuonna 877 Fotioksesta tuli taas patriarkka. Basileioksen aikana Bysantti sai taas jalansijaa Italian niemimaalla.

Basileios kuoli 29. elokuuta 886 metsästysonnettomuuden jälkeen. Ollessaan metsästämässä hän tarttui vyöstään peuraan, joka veti hänet hevosen selästä. Eräs Basileioksen palvelija pelasti hänet leikkaamalla hänet irti puukollaan. Basileios epäili häntä murhayrityksestä ja teloitutti hänet. Basileios itse kuoli pian sen jälkeen kuumeeseen.

Kirjallisuutta

References

• http://erwan.gil.free.fr/modules/freepages/pharaons/ramses_II.pdf (page 13 - 14)
• https://genealogics.org/getperson.php?personID=I00215857&tree=LEO cites
• [S01362] Europäische Stammtafeln, Band II, Frank Baron Freytag von Loringhoven, 1975, Isenburg, W. K. Prinz von. 141
• [S00599] ~Genealogists' Magazine, Journal of the Society of Genealogists, London. Mar 1991
• [S00719] Nos Ancêtres de l'Antiquité Paris, 1991 , Settipani, Christian. 187

Адрианопол, Одринска Трякия, Византия