Aron Johansson Klöfverskjöld

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aron_Johaninpoika_Kl%C3%B6fverskj%C3%B6ld

Lantmarskalk, Underståthållare i Viborg, Finland

http://www.adelsvapen.com/genealogi/Kl%C3%B6fverskj%C3%B6ld_nr_579#...

http://runeberg.org/anrep/2/0471.html

Turun hovioikeuden asessori Aron Johansson Klöfverblad (aateloituna 1653 Klöfverskjöld, † 1666) pso Anna Isaksdotter Rothovius.

Suvun ensimmäinen tunnettu jäsen on isänsä Johan Ottenpoika Klöfverblad. oli kotoisin joko Saksasta tai Skotlannista.Hän siirtyi Ruotsista Suomeen 1656,jolloin hän toimi voutien tilintarkastajana. 1610 hänet nimitettiinkoko Suomen kamreeriksi.,väliilä hetken Ruotsissa mutta palasi Suomeen 1620 Käkisalmen läänin tuomariksi. ja1623 Turun hovioikeuden kanneviskaaliksi. Aron ja Erik toimivat hänen apunaan eri tehtävissä. Erikillä oli neljä poikaa joista kaksi toimi ratsumestarina ja yksi kamarineuvoksena tytär kuoli naimattomana. Aron määrättiin 1631 Viipurin linnanisännäksi 1631 ja linnanpäälliköksi 1646 ja uudelleen 1651 ,toimi välillä Savonlinnan linnanpäällikkönä.-pso Anna Rothovius piispa Isak Rothoviuksen tytär,heillä 7 lasta joista poika Aron lähti sotilasuralle,ja tyttäret usein naimisissa pappien kanssa.

6/3 Ståthål: Wälb: Aron Johanss:Clöf:rschiöldh begrafwen i kyrckian. För 4 halfwa timar ringt i alle Klåckor 26:; För Lägerstället uthom Choren 6:; För Klädes Bårtäcket det nya 5:; Item ringt till Predikan hem:a i huset 1: 16.

Suomen Sukututkimusseuran vuosikirja = Genealogiska Samfundets i Finland årsskrift. 12 : 1928 Domkyrkans i Viborg räkenskaper 1655-1704.

- -

Olen ottanut muistiin seuraavat tiedot hänestä:

Aron Klöfverskjöld, Viipurin linnanpäällikö

Aron Klöfverbladista s. 1605, joka aateloitiin 14.1.1653 myös nimellä Klöfverskjöld. Aron Klöfverskjöld meni naimisiin Turun piispa Isac Rothoviuksen tyttären Anna Isacsdotterin kanssa.

Lapset: Heille syntyi kaksi poikaa, joista Johan kuoli nuorena. Aron Aroninpoika Klöfverskjöld meni kylläkin naimisiin, mutta kuoli nuorena ja lapsettomana. Sen sijaan suku jatkui yhdeksän tyttären kautta, joista kuudella oli jälkeläisiä.

Uran alku: Aron otettiin kamarikirjuriksi kuninkaalliseen tilikamariin eli verokamariin. Hänet nimitettiin Turun hovioikeuden asessoriksi 12.5.1628. Tässä virassa ollessaan Aron Klöfverskjöld teki opintomatkan Hollantiin Amsterdamiin, missä hän hoiti opiskelunsa ohella kangasostoksia Ture Bjelkelle sekä välitti maanmiehilleen uutisia kotimaasta, etenkin kuninkaan sotamenestyksestä Puolan sodassa. Kotiin matkaltaan hän palasi 1630.

Työura:

Aron Johaninpoika määrättiin joulukuussa 1631 Viipurin linnanisännäksi ja 1646 linnanpäälliköksi. Siirtyi Savonlinnan linnanpäälliköksi vuoden 1649 alussa, mutta palasi entiseen toimeensa Viipuriin vuoden 1651 lopussa. Hänen sijaisenaan Viipurin linnan isäntänä toimi saksalaissyntyinen Johan Johansson Blanck. Savonlinnan päällikkönä toimiessaan Klöfverskjöld havaitsi lukuisia epäkohtia linnassa. Itse linnaa käytettiin 1650-luvulla varikkona ja majoituspaikkana. Se oli kuitenkin liian pieni esimerkiksi silloin, kun ohi marssiva sotaväenosasto sattui yöpymään kaupungissa.

Sodan aikana 1655 Suomen läänin maaherroista ainoastaan Axel Stålarmilla oli sotakokemusta. Hän halvaantui kuitenkin vaikeasti jo alkukeväästä 1656, jolloin linnanpäällikkö Klöfverskjöld joutui läänistä vastuuseen. Aron Klöfverskjöldin 26.6.1656 Tukholmaan lähettämä yksityiskohtainen luettelo tarvittavasta sotamateriaalista osoittaa, ettei täysimittaiseen sotaan oltu varauduttu ja että säännöllistä sodankäyntiä varten Suomi oli varustettava alusta lähtien. Tämän vuoksi valtioneuvosto päätti 16.6.1656 lähettää hänelle Viipuriin asiantuntuja-apua, varustaa kuuden laivan laivasto Suomeen ja näille pieniä lisäaluksia. Tämä laivaston lisäys johtui venäläisten alusten ilmaantumisesta Suomenlahdelle, mikä aiheutti Tukholmassa paniikin, olihan kuningas lähinnä vain varustautunut Tanskasta tulevaan merihyökkäykseen. Aron ja hänen apulaisensa, eversti Burmeister, ryhtyivät ponteviin toimiin Viipurin rinnan varustamisesta sotaa varten. Viipurin porvarit ja koulupojatkin kutsuttiin aseisiin.

Burmeister lähetti osaston Taipaleen kauppalaan, jossa venäläisten hyökkäys torjuttiin. Mukana olleille koulupojille tarjottiin tilaisuus päästä armeijaan ja heistä 18 otettiin armeijaan. Burmeister lähetti 350 sotilasta ja 800 aseisiin kutsuttua talonpoikaa Käkisalmen linnan avuksi. Joukko ei päässyt kuitenkaan Vuoksen yli, kun venäläiset olivat hävittäneet sillat. Lopuksi Burmeister joutui taisteluun Raudussa. Neljä tuntia kestäneen taistelun jälkeen venäläisten oli peräännyttävä menetettyään 200 miestä, aseita ja ampumatarvikkeita.

Aron toimi myös rajakomissaarina, jonka Käkisalmen läänin rajalla piti vaihtaa karkulaisia Venäjän ja Ruotsin välillä. Kaarle X Kustaan Ruptuurisotien aikana 1656 - 1658 noin 4000 talonpoikaa karkasi Venäjälle peläten Ruotsin armeijan kostotoimia. Aron toimi 1657 Viipurin maapäivien maamarsalkan sijaisena. Hän otti osaa 1660 valtiopäiville. Johti Kaarle X Kustaan hautajaisissa hevossaattuetta, joka kulki Hallandin lipun takana. Aron sai rälssitiloikseen Viipurin maalaiskunnasta säteritila Lavolan sekä Koukallion ja Vatukiven kartanot. Haudattu Viipuriin.