Aleksis Kivi

Kirjailija. Tuusula.
Författare. Tusby, Finland.
Author. Tuusula, Finland.
http://neba.finlit.fi/kivi/index.php?pagename=kivendigitaalinenarkisto

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Raalan_kartano

---
Aleksis Kivi (oikealta nimeltään Alexis Stenvall, 10. lokakuuta 1834 Nurmijärvi – 31. joulukuuta 1872 Tuusula) oli suomalainen kirjailija. Kivi kirjoitti kansallisromaanin aseman saavuttaneen romaanin Seitsemän veljestä (1870), näytelmiä kuten Nummisuutarit (1864) ja runoja.[1, 2, 3]

Kiven teksteissä on sekä romanttisia että realistisia piirteitä. Kivi kykeni luomaan usealla kirjallisuuden alalla korkeatasoisen tuotannon aikana, jolloin suomenkielisen kirjallisuuden perinnettä, kansanrunoutta lukuun ottamatta, ei ollut olemassa. [1, 2, 3] Kivi oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija. [4] 1900-luvun alun Kivi-renessanssista alkaen hän on ollut Suomen kansalliskirjailija. [5]

Useita Aleksis Kiven runoja ja teoksiin sisältyviä laulutekstejä on sävelletty lauluiksi. Näitä ovat muun muassa ”Onnelliset”, ”Keinu”, ”Metsämiehen laulu”, ”Oravan laulu”, ”Sydämeni laulu”, ”Seitsemän miehen voima” ja ”Mitä minä huolin”. [6]

Kiven isoisän isällä Johan Stenvallilla oli ollut Nurmijärven Palojoella sotilastorppa vuodesta 1766. Vanhimmat tunnetut esivanhemmat ovat Yrjö Blomstedtin mukaan Janakkalasta. Äidinisä Antti Hamberg eli seppänä Tuusulan Nahkelassa. Aleksis Kiven isänisä Anders Johan Stenvall oli merimies. Kirjailijan oma isä Erik Stenvall oli asunut lapsuutensa Helsingissä. [1, 2, 3]

Lukuisat henkilöt ja tahot ovat varsinkin Kiven kuoleman jälkeen esittäneet, että Kiven isä olisi ollut Adlercreutzin aatelissuvun avioton poika. Näin esitti esimerkiksi taidehistorioitsija Jaakko Puokka 1979 kirjassaan Paloon Stenvallit. Myös Teemu Keskisarja pohtii asiaa Kivi-elämäkerrassaan Saapasnahka-torni, [7] mistä puolestaan Mervi Kantokorpi yllättyi, kun aiemmat elämäkerturit ovat vailla faktapohjaa olevan juorun jo torjuneet.[8] Tutkijat olivat kyseenlaistaneet Kiven sukulaisuuden Adlercreutzeihin [9, 10], ja vuonna 2019 Y-kromosomiin eli isälinjaan perustuva DNA-testi osoitti, että Kiven veljen jälkeläiset ovat samaa isälinjaa kuin Kiven isoisän veljen jälkeläisten isälinja. Samassa yhteydessä testattiin Adlercreutz-suvun edustajan DNA ja se edusti aivan eri haploryhmää. [11]

Viitteet:

• [1] Suuri henkilökirja 2001, s. 336.
• [2] Wikipedia: Aleksis Kivi [https://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksis_Kivi]
• [3] Esko Rahikainen: Kansalliskirjailija Aleksis Kivi. Nurmijärven kunta.
• [4] Suomalainen tietosanakirja 1990, s. 307–308.
• [5] Irma Perttula: Elämän vuodet Aleksis Kivi. Nurmijärven kunta.
• [6] Yleisradion äänitearkisto: Database of The Finnish Institute of Recorded Sounds 1901 – 1999 aanitearkisto.fi.
• [7] Teemu Keskisarja: Saapasnahka-torni. Siltala, 2018.
• [8] Mervi Kantokorpi: Aleksis Kivi ei ollutkaan sorsittu reppana Helsingin Sanomat. 6.10.2018.
• [9] Hannes Sihvo: Kivi, Aleksis (1834–1872) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 2.7.2012. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
• [10] Esko Rahikainen: Aatelissukua? Aleksis Kivi – Kansalliskirjailija. 2019. Viitattu 3.2.2019.
• [11] Regina Rask: Aleksis Kiven sukujuuret on nyt selvitetty varmuudella – sitkeät huhut Kiven aatelisjuurista eivät pidä paikkansa Yle Uutiset. 8.5.2019.

  ---

  
  

Blomstedt, Yrjö; Aleksis Kiven esivanhemmat. Genos 55(1984), s. 137-145¨. - https://www.genealogia.fi/genos-old/55/55_137.htm

http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/index.php?option=c...

Räätälin poika, kirjailija. - Kummit Antti Simonpoika Wahlberg ja vaimo Anna Sofia Nikontytär. - Kävi v 1841 ja 1845 Mäki-Heikkilässä kirjailija Malakias Costianderin kiertokoulua vanhempien veljiensä Emanuelin ja Alpertin kanssa Palojoen Yli-Troskilla ja v 1844 isänsä serkun miehen suntio Erik Johan Forseliuksen ja tätinsä Maria Stina Forseliuksen kiertokoulua, Opiskeli yksityisesti Costianderin luona 1846 - Muutti veljensä kehoituksesta pois kotoolta 1846 Helsinkiin ent merimies C. Granbergin kouluun asuen vankilan vahtimestari Christian Windladin kodissa. Aloitti 1847 ala-alkeiskoulun. Yläalkeiskoulu, jonka rehtorina oli dosentti Fredric Cygnaeus, tuotti vaikeuksia. Tällöin hän asui räätälimestari talonomistaja Edmund Palmqvistin (1802-1855) luona rakastuen koulutoverinsa Edmund Palmqvistin sisareen Albinaan (1829-1903). Kosinta kaatui kosijan varattomuuteen. Asui myöhemmin veljensä Johanneksen ratsutilalla Siuntion Purnuksessa ja vuodesta 1864 Charlotta Lönnqvist tilalla Siuntion Sjundbyn Fanjunkarsissa, jossa rakastui sukulaistyttöönsä Hilda Sofia Lindforssiin.- Charlotta Lönnqvist antoi suurin uhrauksin Kivelle mahdollisuuden kehittyä kirjailijana- Siuntiosta hän muutti Malmille Franzénin torppaan , josta 1870 Tapanilaan. Oli "sairasmielisenä" vuodesta 1870, hoidettavana Yliopiston klinikalla 1871, ja Lapinlahden sairashuoneella 1871-72, siirrettiin sieltä Tuusulaan veljensä Albertin torppaan, jossa kuoli. -Alma Sofia Sipilä os Lindfors s 1868, vieraili äitinsä kanssa useasti Aleksis Kiven veljen Albertin kotona Tuusulassa. - Hannes Sihvo toimittanut ja julkaissut kirjasen "Aleksis Kiven jalanjäljillä - Reittejä ja tutustumiskohteita Nurmijärvellä", jossa mainitaan mm Raalan pehtoorin C.G. Lindforsin pojat Gustaf ja Bernt Vilhelm Aleksin tovereina Helsingin yläalkeiskoulussa. - Kiven naissuhteista on Esko Rahikainen tehnyt tutkimuksen ja julkaissut ne kirjana "Lumivalkea liina". - Aleksin Kiven mainitsema "paras ystävä ja veli" metsänhoitaja August Robert Svanström s 1838 k 1901 haudattu Helsinki Hietaniemi Vanhahautausmaa, jonka vaimo Hilma Eleonora Palmqvist on em Albinin sisar. Hyv San 14.11.1999 Kalevi Töyrylän kirjoitus "Aleksis Kiven karhujutut peräisin Hausjärveltä", jossa mainitaan, että esikuvana saattaisi olla hausjärveläinen karhunkaataja Jussi Maitosilta "Karhu-Jussi", joka 40 karhua kaadettuaan kuoli karhun raatelemana 1838. - Kivi teki useita matkoja pääasiassa lähisukulaisten koteihin ja asuinpaikoille; kuten Hyvinkään Werlanderin keskikievari, Ridasjärven Lindfors, Turun Stenvall, Mäntsälän Hemmilä. Syntynyt 10.10.1834 Nurmijärvi. Kuollut naimattomana, lavantautiin 31.12.1872 Tuusula Kirkonkylä, veljensä Albertin mökissä, oli kirjoilla Nurmijärvellä. Haudattu 4.1.1873 Tuusulan Kirkkopuistoon.

Stenvall oli hänen oikea virallinen sukunimensä, Kivi oli kirjailijanimi, ei vaihdettu sukunimi.

Linkkejä - länkar - links:

• http://biografiasampo.fi/henkilo/p830
• http://www.blf.fi/artikel.php?id=2826
• http://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksis_Kivi
• http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2826/

Asunut: Fanjunkarsin torpassa Bruseksen tilalla Siuntiossa

• Syntymä Nurmijärvi syntyneet 1832-1860 (MKO19-26 I C:4) 1834 (Augustii) September, October ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8664... / Viitattu 20.05.2022
• Hiski kastetut https://hiski.genealogia.fi/hiski/aeclqs?fi+0362+kastetut+10126
  

Kivi Helsingissä, aikalaisen kuvaus ulkonäöstä: https://www.nurmijarvi.fi/aleksis-kivi/artikkelit/kiven-revolveri/

Kirje nuoruudenystävälle: http://neba.finlit.fi/kivi/index.php?pagename=kivendigiaineisto&set...

https://newsnowfinland.fi/arts-culture/finland-celebrates-day-of-li...

Kirjailija. Tuusula.
Författare. Tusby, Finland.
Author. Tuusula, Finland.
http://neba.finlit.fi/kivi/index.php?pagename=kivendigitaalinenarkisto

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Raalan_kartano

Suomen kuvalehti 1934 ehkä Kiven valokuva: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/904111?page=6 / lisätty 27.2-22

---
Aleksis Kivi (oikealta nimeltään Alexis Stenvall, 10. lokakuuta 1834 Nurmijärvi – 31. joulukuuta 1872 Tuusula) oli suomalainen kirjailija. Kivi kirjoitti kansallisromaanin aseman saavuttaneen romaanin Seitsemän veljestä (1870), näytelmiä kuten Nummisuutarit (1864) ja runoja.[1, 2, 3]

Kiven teksteissä on sekä romanttisia että realistisia piirteitä. Kivi kykeni luomaan usealla kirjallisuuden alalla korkeatasoisen tuotannon aikana, jolloin suomenkielisen kirjallisuuden perinnettä, kansanrunoutta lukuun ottamatta, ei ollut olemassa. [1, 2, 3] Kivi oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija. [4] 1900-luvun alun Kivi-renessanssista alkaen hän on ollut Suomen kansalliskirjailija. [5]

Useita Aleksis Kiven runoja ja teoksiin sisältyviä laulutekstejä on sävelletty lauluiksi. Näitä ovat muun muassa ”Onnelliset”, ”Keinu”, ”Metsämiehen laulu”, ”Oravan laulu”, ”Sydämeni laulu”, ”Seitsemän miehen voima” ja ”Mitä minä huolin”. [6]

Kiven isoisän isällä Johan Stenvallilla oli ollut Nurmijärven Palojoella sotilastorppa vuodesta 1766. Vanhimmat tunnetut esivanhemmat ovat Yrjö Blomstedtin mukaan Janakkalasta. Äidinisä Antti Hamberg eli seppänä Tuusulan Nahkelassa. Aleksis Kiven isänisä Anders Johan Stenvall oli merimies. Kirjailijan oma isä Erik Stenvall oli asunut lapsuutensa Helsingissä. [1, 2, 3]

Lukuisat henkilöt ja tahot ovat varsinkin Kiven kuoleman jälkeen esittäneet, että Kiven isä olisi ollut Adlercreutzin aatelissuvun avioton poika. Näin esitti esimerkiksi taidehistorioitsija Jaakko Puokka 1979 kirjassaan Paloon Stenvallit. Myös Teemu Keskisarja pohtii asiaa Kivi-elämäkerrassaan Saapasnahka-torni, [7] mistä puolestaan Mervi Kantokorpi yllättyi, kun aiemmat elämäkerturit ovat vailla faktapohjaa olevan juorun jo torjuneet.[8] Tutkijat olivat kyseenlaistaneet Kiven sukulaisuuden Adlercreutzeihin [9, 10], ja vuonna 2019 Y-kromosomiin eli isälinjaan perustuva DNA-testi osoitti, että Kiven veljen jälkeläiset ovat samaa isälinjaa kuin Kiven isoisän veljen jälkeläisten isälinja. Samassa yhteydessä testattiin Adlercreutz-suvun edustajan DNA ja se edusti aivan eri haploryhmää. [11]

Viitteet:

• [1] Suuri henkilökirja 2001, s. 336.
• [2] Wikipedia: Aleksis Kivi [https://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksis_Kivi]
• [3] Esko Rahikainen: Kansalliskirjailija Aleksis Kivi. Nurmijärven kunta.
• [4] Suomalainen tietosanakirja 1990, s. 307–308.
• [5] Irma Perttula: Elämän vuodet Aleksis Kivi. Nurmijärven kunta.
• [6] Yleisradion äänitearkisto: Database of The Finnish Institute of Recorded Sounds 1901 – 1999 aanitearkisto.fi.
• [7] Teemu Keskisarja: Saapasnahka-torni. Siltala, 2018.
• [8] Mervi Kantokorpi: Aleksis Kivi ei ollutkaan sorsittu reppana Helsingin Sanomat. 6.10.2018.
• [9] Hannes Sihvo: Kivi, Aleksis (1834–1872) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 2.7.2012. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
• [10] Esko Rahikainen: Aatelissukua? Aleksis Kivi – Kansalliskirjailija. 2019. Viitattu 3.2.2019.
• [11] Regina Rask: Aleksis Kiven sukujuuret on nyt selvitetty varmuudella – sitkeät huhut Kiven aatelisjuurista eivät pidä paikkansa Yle Uutiset. 8.5.2019.

  ---

  
  

Blomstedt, Yrjö; Aleksis Kiven esivanhemmat. Genos 55(1984), s. 137-145¨. http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/index.php?option=c...

Räätälin poika, kirjailija. - Kummit Antti Simonpoika Wahlberg ja vaimo Anna Sofia Mikontytär. - Kävi v 1841 ja 1845 Mäki-Heikkilässä kirjailija Malakias Costianderin kiertokoulua vanhempien veljiensä Emanuelin ja Alpertin kanssa Palojoen Yli-Troskilla ja v 1844 isänsä serkun miehen suntio Erik Johan Forseliuksen ja tätinsä Maria Stina Forseliuksen kiertokoulua, Opiskeli yksityisesti Costianderin luona 1846 - Muutti veljensä kehoituksesta pois kotoolta 1846 Helsinkiin ent merimies C. Granbergin kouluun asuen vankilan vahtimestari Christian Windladin kodissa. Aloitti 1847 ala-alkeiskoulun. Yläalkeiskoulu, jonka rehtorina oli dosentti Fredric Cygnaeus, tuotti vaikeuksia. Tällöin hän asui räätälimestari talonomistaja Edmund Palmqvistin (1802-1855) luona rakastuen koulutoverinsa Edmund Palmqvistin sisareen Albinaan (1829-1903). Kosinta kaatui kosijan varattomuuteen. Asui myöhemmin veljensä Johanneksen ratsutilalla Siuntion Purnuksessa ja vuodesta 1864 Charlotta Lönnqvist tilalla Siuntion Sjundbyn Fanjunkarsissa, jossa rakastui sukulaistyttöönsä Hilda Sofia Lindforssiin.- Charlotta Lönnqvist antoi suurin uhrauksin Kivelle mahdollisuuden kehittyä kirjailijana- Siuntiosta hän muutti Malmille Franzénin torppaan , josta 1870 Tapanilaan. Oli "sairasmielisenä" vuodesta 1870, hoidettavana Yliopiston klinikalla 1871, ja Lapinlahden sairashuoneella 1871-72, siirrettiin sieltä Tuusulaan veljensä Albertin torppaan, jossa kuoli. -Alma Sofia Sipilä os Lindfors s 1868, vieraili äitinsä kanssa useasti Aleksis Kiven veljen Albertin kotona Tuusulassa. - Hannes Sihvo toimittanut ja julkaissut kirjasen "Aleksis Kiven jalanjäljillä - Reittejä ja tutustumiskohteita Nurmijärvellä", jossa mainitaan mm Raalan pehtoorin C.G. Lindforsin pojat Gustaf ja Bernt Vilhelm Aleksin tovereina Helsingin yläalkeiskoulussa. - Kiven naissuhteista on Esko Rahikainen tehnyt tutkimuksen ja julkaissut ne kirjana "Lumivalkea liina". - Aleksin Kiven mainitsema "paras ystävä ja veli" metsänhoitaja August Robert Svanström s 1838 k 1901 haudattu Helsinki Hietaniemi Vanhahautausmaa, jonka vaimo Hilma Eleonora Palmqvist on em Albinin sisar. Hyv San 14.11.1999 Kalevi Töyrylän kirjoitus "Aleksis Kiven karhujutut peräisin Hausjärveltä", jossa mainitaan, että esikuvana saattaisi olla hausjärveläinen karhunkaataja Jussi Maitosilta "Karhu-Jussi", joka 40 karhua kaadettuaan kuoli karhun raatelemana 1838. - Kivi teki useita matkoja pääasiassa lähisukulaisten koteihin ja asuinpaikoille; kuten Hyvinkään Werlanderin keskikievari, Ridasjärven Lindfors, Turun Stenvall, Mäntsälän Hemmilä. Syntynyt 10.10.1834 Nurmijärvi. Kuollut naimattomana, lavantautiin 31.12.1872 Tuusula Kirkonkylä, veljensä Albertin mökissä, oli kirjoilla Nurmijärvellä. Haudattu 4.1.1873 Tuusulan Kirkkopuistoon.

Stenvall oli hänen oikea virallinen sukunimensä, Kivi oli kirjailijanimi, ei vaihdettu sukunimi.

Linkkejä - länkar - links:

• http://biografiasampo.fi/henkilo/p830
• http://www.blf.fi/artikel.php?id=2826
• http://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksis_Kivi
• http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2826/

Asunut: Fanjunkarsin torpassa Bruseksen tilalla Siuntiossa

• Syntymä Nurmijärvi syntyneet 1832-1860 (MKO19-26 I C:4) 1834 (Augustii) September, October ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8664... / Viitattu 20.05.2022
• Hiski kastetut Nurmijärvi https://hiski.genealogia.fi/hiski/aeclqs?fi+0362+kastetut+10126
  

Kivi Helsingissä, aikalaisen kuvaus ulkonäöstä: https://www.nurmijarvi.fi/aleksis-kivi/artikkelit/kiven-revolveri/

Kirje nuoruudenystävälle: http://neba.finlit.fi/kivi/index.php?pagename=kivendigiaineisto&set...

https://newsnowfinland.fi/arts-culture/finland-celebrates-day-of-li...