Sorjon kyläpuhdossa oli todennäköisesti myös Soskuan kylän tiluksia. Sellainen oli yleistä. Kansankielessä puhutaan usein kyläpuhdosta tai kulmakunnasta kylänä, mutta virallisesti kylän käsite tarkoittaa maarekisteri-(maakirja-)kylää ja sen tilajakoa. Nämä kylän käsitteet eivät läheskään aina lyö yksiin. Kirkon- ja henkikirjat noudattavat maarekisterijaotusta.
Karjalassa ja muuallakin maassa kylillä oli ja on edelleenkin ulkopalstoja toisten kylien alueella. Yksi iso syy tähän on, että vielä isojaon aikoihin niityt ja suot olivat varsin arvokkaita, koska heinää ei viljelty, vaan sitä kerättiin sieltä missä sitä sattui kasvamaan. Heinää alettiin enemmälti viljellä vasta satakunta vuotta sitten.
Isojaossa saattoi kantatilalle tulla useita tällaisia ulkopalstoja. Myös metsää saattoi tulla vaikka toiselta puolen pitäjää. Kantatiloja jaettiin sitten pienempiin tiloihin, ja ulkopalstatkin saattoivat pirstoutua lisää.
Kannaksella esim. Raudussa oli monessakin kyläpuhdossa jopa neljän viiden maarekisterikylän tiluksia sikinsokin, vaikka puhtoa nimitettiin yhden maarekisterikylän nimellä.
Uusjako olisi ollut kipeästi tarpeen.
Täällä ovat Viipurin läänin maarekisterit ja erikoisluettelot. Niistä näkee milloin tiluksia on jaettu ja jakotoimituksen aikaisen omistajan. Omistajatietoja ei pidetä ajan tasalla, ne näkyvät henkikirjoissa. Erikoisluetteloissa on näiden jakotoimitusten kartat. Lähes kaikki asiakirjat ja suuri osa kartoista jouduttiin luovuttamaan rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitolle, mutta joitakin erillään säilytettyjä jäi jäljelle. Ne ovat Kansallisarkiston Mikkelin toimipisteessä ja niistä voi tilata kopioita. Erikoisluettelossa näkyy himmeällä käsin tehty V-merkki säilyneiden karttojen ja asiakirjojen kohdalla. Kurkijoella näyttäisi säilyneen hämmästyttävän paljon.
Viipurin läänin maanmittauskonttorin maanmittausarkisto 18uu-1944: https://digihakemisto.net/aineisto/772975116
Esimerkki erikoisluettelosta Soskuan kohdalta: https://digihakemisto.net/item/773199149/4510165484/52