Hans Andersin - Andersin suvun alkujuuret?

JUHANI ANTINPOIKA

F:1 Luutnantti Juhani Antinpoika, *<1590> Ruokolahdella, † mahdollisesti jälkeen vuoden 1643 Saksassa (Vuodelta 1643 löytyy yksi Käkisalmen säätyläisten tuomiokirjojen käsittely ilmeisesti hänen nimissään). Juhanista ei ole varmaa tietoa säilynyt, kenen kanssa hän oli naimisissa ja oliko lapsia. Oletettavasti Juhanin ensimmäinen vaimo oli Tungel-sukua. Saksalaisen 30-vuotisen sodan tutkijan Detlef Pleissin mukaan Juhanista löytyy tietoja, että hän sai vuonna 1631 palkaksi 35 taaleria, kun hän palveli herra marsalkalle majoitusmestarina (alkuperäinen kirjaus RA Tukholma). Seuraavat maininnat löytyvät vuodelta 1634 mm. Stadthagenin kaupunginarkistosta, jolloin Juhani sai yliluutnanttina rahaa ja pöytäviiniä itselleen ja hänen läheisille alaisilleen. Silloin hän toimi veljensä Eerikki Antinpoika Tranan ratsuväkirykmentin yliluutnanttina. Tältä vuodelta löytyy useita kirjauksia Juhanista ja kaikki samalta seudulta. Nämä muut alkuperäiset paperit löytyvät Bűckeburgin, Detmoldin ja Lemgon arkistoista. Detmoldissa säilytetyssä kirjeessä Juhani kirjoittaa 4.11.1634 kreivi Otto zur Lippelle, "ettei hän vielä mitään varsinnaista voi kertoa Eerikin (Trana) ruumiin palautuksesta". Eräs jotenkuten epävarma maininta on Mansfeldista heinäkuusta 1643, jossa eräs majuri (? = kommandant) Johann Andersson mainitaan myönteisesti. Juhani ei ilmeisesti ole käyttänyt muuta nimeä kuin Juhani Antinpoika = Johan Andersson.

Ilman aatelistaustaa eteni rykmentinupseeriksi miehistöstä majuriksi asti noussut Johan Andersson. Jonkinlaisen säätyläistaustan hänkin omasi, koskapa oli onnistunut naimaan aatelisnaisen nimeltä Eva von Deckhoff.

Juhani Antinpojan jälkeläisä olivat Saksasta mahdollisesti Inkerin kautta takaisin Suomeen tullut Andersinin suku. Alkuaan sukunimi kirjattiin Andersson, kuten Juhanikin oli käyttänyt vain patronyymiä Andersson. Tämä mahdollinen Juhanin jälkeläinen oli Eerikki Andersson, † 1740 ja hänen vaimonsa Gertrud Elisabet Cornelius. Vielä avioituessaan Eerikin sukunimi oli Andersson. Hän oli Narvassa saksankielinen rykmentinkirjuri ja sieltä hän siirtyi Käkisalmelle materiaalikirjuriksi ja sittemmin Kiteelle Karjalan pohjoisen voutikunnan kruununvoutiksi. Sieltä suku vaikutti alkuaan Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Yli vuosisatojen Andersinit säilyttivät saksan kotikielenä.
Eräs Petter Cornelius löytyi rälssitilallisena jo 1640-luvulla venäjän tulkki/ratsumestari Antti Pekanpojan entisillä elinajaksi saaduilla Korven ja Lempiälän mailla (Mainittu A. Korhosen kirjassa: Eerikki Antinpoika). Peter Cornelius oli vielä 1654 mainuttu Korvenkannan ja Lempiälän rälssin omistajaksi. Sinne oli useita ratsumiehiä ja rakuunoita majoitettu.
Käkisalmen säätyläisten tuomiokirjat: Johan Anderson, *Käkisalmi/Räisälä 1643.02.11, ggII/213/2
On tietenkin myös huomattava, että Andersson / Anderssin ei ole lainkaan saksalainen sukunimi, vaikka suku oli saksasta tullut. Saksalaisilla oli aina saksalainen sukunimi.

Ennen Eerik Andersiniä oli kuitenkin jo eräs toinen, ilmeisesti samaa sukua, suomessa: Käkisalmen säätyläisten tuomiokirjoista löytyy:
Wilhelm Jakob von Andersenh, liutenant, * Suistamo 1679.03.6-8, gg2/895v/25
Andersson, öfwerste, * Suistamo 1678.09.4-5, gg2/1119v/7
Andersson, öfwerste, * Suistamo 1679.12.12-13, gg2/967v/2
Andersson, öfwerste, * Suistamo 1679.12.12-13, gg2/975/26
Andersson, öfwerste, * Salmi 1680.09.10-11, gg2/811/39
Andersson, öfwerste, * Salmi 1680.09.10-11, gg2/808v/32

Minulla on useita DNA-täsmäyksiä eläviin Andersin-jälkeläisiin.