On tullut ihan stoppi tähän sukututkimukseen. Isoisoisästä pääsin kyllä ylöspäin, mutta tämä hänen vaimonsa Kustaava Yrjölä on nyt kyllä ihan mysteeri. Syntymäaika löytyy (1.11.1878) ja kuolinaikakin (18.10.1970). Lapset on tiedossa ja mies on maanviljelijä Kustaa (Kustaanpoika) Yrjölä Naappilasta. Isäni muisteli, että Jussilat olisivat asuneet Eräjärvellä. Olen kirkonkirjoja yrittänyt katsella Eräjärven Jussiloista, mutta en ole löytänyt kyseistä henkilöä. Olisiko kellään mitään vinkkejä, miten saisin Kustaavan vanhemmat/sisarukset selville? Kiitos paljon etukäteen.
Oletan että olet löytänyt 1800-luvun lopusta tai 1900-luvun alusta sellaisen lähteen missä on myös isoisäsi isä, jos olet hänen taustojaan pystynyt selvittämään.
Kannattaa käydä systemaattisesti kirkonkirjoja läpi aikajärjestyksessä eikä yrittää oikaista suoraan henkilön syntymään (tai kuolemaan).
Lasten- ja rippikirjoihin on yleensä (vallankin 1800-luvun lopulla jo selkeästikin) merkitty siirtymät sivulta toiselle ja tietysti myös paikkakunnalta toiselle.
Kun kirjaa jokaisen löytämänsä lähteen (mm. siirtomerkintä-lainauksineen) profiiliin niin kenenkään muun ei tarvitse samoja originaaleja toiseen kertaan katsella, ellei epäile jotain.
t. Pekka
Ilmeisesti tämä profiili kyseessä: Kustaava Yrjölä
Tosiaan auttaa kun jotakin lähteitä kommentteihin laittaa...
Selvä juttu. Kiitos paljon. Eli juuri tuo Kustaava Yrjölä kyseessä. (Olen vielä kovin uusi näissä hommissa.)
Ongelma on nyt lähinnä se, että en löydä kirkonkirjoja tuosta 1879 vuodesta eteenpäin. Löysin siis hänen miehensä Kustaa Kustaanpoika Yrjölä perheen Naappilasta, kun Kustaa/Gustaf oli vielä lapsi (s. 1876). Heidän ensimmäinen lapsensa Bruno Feliks Yrjölä on syntynyt 1902 joten ovat varmaan pariutuneet vähän sitä ennen vasta, enkä noin tuoreita tietoja onnistu löytämään mistään. Kun en siis tiedä mistä tarkalleen Kustaava on kotoisin.
Mutta kiitos. Jatkan näitä kirkonkirjojen tutkiskelua.
1909 asti on kirjat Orivedellä SSHY:n jäsenpuolella (kannattaa jäsenyys hommata, taisi pari kymppiä olla vuodessa).
Kustaa löytyy tuosta, muttei vielä vaimoa. Naimalupa ulkoseurakuntaan kuitenkin hankittu. https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=154...
Bruno Feliks löytyy Oriveden syntyneistä: Orivesi syntyneet 1901-1910 (MKO490-495) 1902 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1640... / Viitattu 12.04.2021
Perhe löytyy täältä: Orivesi rippikirja 1899-1909 (MKO112-158) Sivu 550 Naappila, Yrjölä ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1546... / Viitattu 12.04.2021
Tuon mukaan Kustaava olisi syntynyt Kuhmalahdella.
Laitoin lähteitä Kustaavalle. Muuttanut Eräjärveltä Orivedelle 1901 ja sitä ennen lapsuuden perheen kanssa Kuhmalahdelta Eräjärvelle 1895.
Perhe tässä sivun alareunassa, Simo Yrjönpoika Lautasilta:
Eräjärvi rippikirja 1891-1900 (MKO37-47) Sivu 118 Kauppila, Ala-Jussila, Perho ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9649... / Viitattu 12.04.2021
Aamulehti, 28.12.1939, nro 351, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1953738?page=2
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Brunon kuolinilmoituksessa omaisia
Jos kyseessä on otaksumani Kustaa Yrjölä, niin
minulla on isoisäni tallettamia oikeudenpöytäkirjoja Kustaa Yrjölän vekselinväärennöstapauksessa noin vuodelta 1910, jossa Kustaan allekirjoittaman 400 markan vekseli oli väärennetty 4000 markan suuruiseksi ja josta Kustaalle tuli kohtuuttomia ongelmia. En aivan aukottomasti pysty nyt varmistamaan, että kyseessä on sama Kustaa Yrjölä, mutta yhdessä kohtaa sanotaan myös Ala-Yrjölä.
Täydennyksenä Kustaa Yrjölää koskeneeseen vekselinväärennöstapaukseen. Isoisäni oli tallettanut oikeudenpöytäkirjat varmaan sen takia, että vekselin oli väärentänyt naapuritilan silloinen isäntä ja isoisäni oli sekä todistajana, että jossain määrin myös vahinkoa kärsinyt. Tämä naapuritilan isäntä ammuttiin kesken oikeudenkäynnin Aamulehden mukaan Tampereella 'browningilla' oven läpi. Naapuritilan isännän lakimies joutui myös syytettyjen penkille. Koska oikeuden pöytäkirjoista puuttuu viimeinen sivu, jäi minulle epäselväksi saiko Kustaa hyvityksen väärennöksestä, koska joutui myös ulosoton kohteeksi.
Tässä taitaa olla juttua Kustaan vekselijutusta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/723997?term=K...
Pauliina
Epäilemättä 2011 ilmestynyttä kirjaa löytyy kirjastolaitosestakin. Jos kuitenkin meinaat sijoittaa mielenkiintoiseen kyläkirjaan, jossa mm. on talonhaltijaluettelokin s. 338-339 nrolla 39 Ala-Yrjölästä lähes nykyaikaan asti, niin yritäpä tiedustella tekijältä Juhani Eerola osoittesta Kirkkolahdentie 9 C, 35300 Orivesi.
Erkki Tuomo Juhani Nenonen Kyselin asiaa isältäni ja hän muistaa hämärästi tästä vekselitapauksesta puhuttavan. Eli kyseessä on sama Kustaa Kustaanpoika Yrjölä
Kiitos paljon tästä tiedosta. Tarina ei kuitenkaan kerro mitä asiassa lopulta kävi.
Tässä on muuten jonkun oriveteläisen Paavo Allan Yrjölän (1919-1925) kuolinilmoitus. Vanhemmat Kustaava ja Kustaa Yrjölä, 4 veljeä ja 2 siskoa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1377399?term=...
Juu, löysin tuon samaisen. Veikkaisin kyseessä olevan saman perheen, mutta isäni ei ainakaan muista kuulleensa tapauksesta. Isäni serkkukkaan ei tapausta muista tai sitten ole siitä kuullut. Täytyy vielä tutkia tuolta kirkonkirjoista kuhan vain pääseen noihin tuoreempiin käsiksi. Ainakin lasten lukumäärä täsmäisi ja tietysti myös vanhempien nimet. Kiitos tästä.
Tässä lisätietoa ampumavälikohtauksesta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/764908?term=J...
Oriveden Seudun Sukuhistoria-ryhmässä oli joitain aikoja sitten keskustelua tästä surmatyöstä, kun ammutun jälkipolviin kuuluva oli ryhtynyt selvittämään juuriaan. Siinä yhteydessä huomasin, että minulla oli yhteinen identtinen kuva tämän juuriaan etsivän kanssa.
Surmatyön tekijä saatiin myöhemmin kiinni ja uhri ja tekijä eivät tunteneet entuudestaan toisiaan.
Olipas kiinnostava tarina. Olisi kiinnostava tietää mikäköhän mahtoi olla tämän surmatyön motiivi. Lisäksi juttelin hieman lisää isäni kanssa ja hän sanoi, että hänellä on sellainen muistikuva, että Kustaa olisi päässyt irti tästä vekselihuijauksesta. Hän oli kova hevosmies ja teki kauppoja hevosilla. Vaihtoi hevosta kuulemma vähän niin kuin nykyään vaihdetaan autoa.
Hei Laura,
Oriveden rippikirjassa 1899-1909 s.550 Naappila no.1 Yrjölä asuu Kustaa Kustaa-Aatunpoika Yrjölä, s. 2.7.1876, ja 18.6.1901 vihitty vaimonsa Kustaava Simontytär, s. 1.11.1878 Kuhmalahti, joka oli muuttanut Orivedelle 27.7.1901 Eräjärveltä.
Kuhmalahdella on syntynyt 1.11.1878 "Gustaf", mutta kastekirjaan on tehty lisämerkintä, jossa sanotaan kyseessä olevan tytön, ja nimen "Kustaava": http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8724643
t. Hannu
Hei Laura,
järjestelin ja luin lävitse kaikkiaan yli 100-sivuiset isoisäni tallettamat vekseliväärennökseen liittyvät oikeuden pöytäkirjat.
Oikeutta käytiin ainakin 6 vuotta, viimeisin allekirjoitus vuodelta 1916 ja se koostui kahdesta kanteesta.
Ensimmäisessä Kustaa Yrjölä syytti Kalle Einar Kallenpoika Mukkulaa ja Erik Juhana Jallia vekselinväärennöksestä. Syyte meni lävitse ja molemmat saivat 3 kk. vankeutta ja velvollisuuden maksaa 4000 markkaa +korot ja kulut Kustaalle.
Sekä Mukkula että Jalli olivat konkursseissa menettäneet jo aiemmin talonsa ja lisäksi Mukkula oli joutunut holhouksen alaiseksi elämäntapojensa vuoksi.
Toisessa kanteessa syytti Kustaa Yrjölä varatuomari Gustaf Kontantin Osmonsaloa, että tämä oli ominut ja saanut haltuunsa vekseliä vastaavan summan vaikka oli saanut vain oikeuden vain periä vekselin. Osmonsalo oli aiemmin hoitanut Mukkulan asioita ja Mukkula oli jäänyt hänelle velkaa. Jalli oli kuollut kuten aiemmin kerroin tällä välin.
Nämä oikeudenkäynnit olivat paljonkin herättäneet paljonkin keskustelua Tampereella erikoisen luonteensa takia.
Lopputulosta en tiedä, ehkä ja toivottavasti Kustaa sai ulosotossa menettämänsä vääryydellä menettämänsä rahat takaisin Osmonsalolta.
Osmonsalo oli oikeudenkäyntien aikaa muuttanut Tampereelta Juvalle, mahdollisesti saamansa huonon maineen takia.
Isoisäni oli lunastanut näitä oikeuden pöytäkirjoja aika suurella summalla ja arvelisin, että oppiakseen jotain lakiasioista ja oikeudenkäynneistä yleensä.
Hänellä oli noin 100 markan verran saamisia Mukkulan konkurssipesästä ja melkein saman verran taisi nämä pöytäkirjojen lunastuksetkin maksaa. Kysessä ei siis ollut mikään merkittävät rahasummat, vaan ehkä enemmän oikeuden toteutuminen.
Todistajanakin isoisäni oli, mutta nähtävästi vain päästäkseen oikeuteen katsomaan, mitään merkittävää hänellä ei näyttänyt olleen sanottavana.