Hiski
Kangasniemi - vihityt
Kuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo
7.12.1684 - Lars Madtzson Läsä Dorothea Madtzd:r
Hankasalmen kirja sivu 37
Asutus 1600-luvun alussa
Nuijasodan sauraukset umpeutuvat vähitellen ja Hankasalmi eli verkkaisen nousun kautta 1630-luvulle asti. Autiot asutettiin ja asutus tiheni muutenkin. Poikkeukseksi jäi Hankavesi, jonka tarjoamat edellytykset eivät näytä riittäneen uusien veronmaksukykyisten talojen perustamiseen. Uusia taloja syntyi tosin Oksalansaloon ja Lintulahteen, mutta toisten toimeentulo vaikeutui, niin että ne tämäntästä jäivät verohylyiksi, elleivät kokonaan autioiksi. Kynsiveden kylässä taloluku kasvoi viiteen, kun 1580-luvulla perustetun Piilumäen lisäksi kirjoihin ilmestyi Sorri. Säkinmäkeen perustettiin Lehmoisen talo.
Savon puolella oli kasvu paikoin runsastakin. Armisvesi saa yhden uuden talon. Hankamäkeen perustettiin Hännisten toimesta kaikkiaan kolme taloa. Heijalaiset perustivat nimikkokyläänsä Tervasmäkeen talon ja Eero Antinpoika Himottu Paljakanmäkeen toisen. Kovalanmäki sai laelleen kolme taloa Makkolan ( 1 ) Kovalan eli Juholan ( 5 ) ja Laitialan eli Mäkelän ( 9 ). Halttulaan ilmestyi Tiihola ja LÄSÄ. Sauvamäkeen yksi talo lisää. Suolivedelle kaksi taloa ja Väärälään 3, kaikki Herotuntaipaleelle. Murtoiskylän synty osuu niinikään tähän aikaan, tuloksena kaksi taloa. Taloluku siis kolminkertaistui vuodesta 1651 alkaen 1660-luvulle tultaessa, yhdeksästä 27:ään. -
Kangasniemen historia : Antero Manninen
Kangasniemen Kylien vaiheita sivu 446
Halttula
Synsiön kymmenkunnan anekin 310 maat, jotka vielä n. 1660 luettiin Synsiön kylään, esiintyivät maantarkastuskirjassa jaettuna neljän Halttusen kesken, joista kaksi Juha Heikinpoika ja Matti Pekanpoika on merkitty Halttulan kyläläisiksi. He asuivat " Ylhäisen niemellä " (vert, s. 56 ), ja heille kuului myös Paloisenmäki ja Rutaselkä. Hiukan myöhemmin luettiin kylään myös Pekka laurinpoika Suurosen tila, jotka sijaitsi " Yleisen salmen " länsipuolella.