Pundain?

Hei!

Puntanen. Isotätini oli naimisissa Puntasen kanssa ja kun olen seurannut juuria, nimi on kirjoitettu kirkonkirjoissa aiemmin Pundain.

Anna

Miä varmaan laittaisin Puntanen. Ainakin Kaihilanmäki 10 on Puntalan talo, ja asukkailla nimenä Puntanen.

Pauliina

Puntanen laittaisin minäkin. Ei se voi normaalistettuna mikään muukaan olla.

- Maria -

Moi
Punta tai Puntanen
Maakirjassa 1561 - 1564 Pundainen
Yhdeltä DNA osumalta löytyy Kangaspunta
Käkisalmesta, Kurkijoelta ja Joutsenosta löytyy Punta nimeä.

Kari

Kiitos kaikile jotka autoivat minua. Taidan käyttää tuota Puntasta (Puntanen).

Jarmo

Laittaisin ruotsalaiselle välilehdelle Pundain ja suomalaiselle, sekä englantilaiselle Puntanen. Näin Geni-ohjeissakin mainitaan. Puntasia on nykyäänkin Kangasniemellä. Puntalan talo on tosiaan tila Kaihlamäki 10. Kirkonkirjoissa kirjoistusmuoto on Kaihilanmäki vielä 1900 luvun alussa. SSHY:n otsikoissa on vielä virheellisesti "Kahilanmäki". Kaihlamäki 10 Puntala oli aiemmin (1830) Laitiala 2 Puntala.

- Ossi -

Minä olen sitä mieltä, että sukunimien muodot kuten Pundain, Keckoin, Hångain jne. eivät ole ruotsinkieliselle välilehdelle kuuluvia variantteja, vaan selittyvät sillä, että suomenkielen oikeinkirjoitus ei ole ollut vakiintunutta ja/tai sillä, että papit ovat olleet ruotsinkielisiä.

Voihan niitä laittaa sinne "tunnetaan myös nimellä" -kenttään. Itse en laita niitä mihinkään, mutta kukin tyylillään.

Kuten Sukututkimusseuran sivulla todetaan:

"On tärkeää muistaa, että vanhat nimiasut ovat vain todellisuudessa käytettyjen nimien enemmän tai vähemmän oikein tallennettuja kirjoitusasuja. Sukututkimuksiin tämä aikansa horjuva oikeinkirjoitus tulisi korjata, eli suku- ja lisänimet normaalistetaan vastaamaan nykyistä oikeinkirjoitusta."

https://www.genealogia.fi/nimet/nimi17s.htm

Pauliina

Pauliina, olen eri mieltä kanssasi. Aloituskysymys on kysytty GENin projektiin kirjaamiseen liittyen.
SSHY:n ohje on pätevä, jos tehdään esim. sukututkimuskirjaa tai muuten kirjataan perinteisellä menetelmällä tulostettavaa sukuttukimusta. Genissä on hyvät perusteet välilehtien käytölle. Tässä lainaus Genin ohjeista:

"Profiilin kielivälilehtien käyttö
Suomalaisten sukututkijoiden keskuudessa on kaksi ryhmittymää, jotka ajattelevat nimimuodoista eri tavalla: toinen suosii suomenkielisiä norminimiä ja toinen suosii kastenimiä. Käytämme ratkaisua, jossa molemmat ryhmittymät on otettu huomioon: nimet tulevat molemmilla tavoilla käyttäen Genin profiilin kielivälilehtiä. Ratkaisulla torjutaan myös varjopuiden syntymistä.

Tunnettu nimi

Jos henkilön käyttämä nimi tunnetaan, käytetään sitä nimimuotoa norminimen sijaan.

Erikielisyys kastemerkintään verrattuna

Jos henkilö on suomen- tai karjalankielinen, ja kastemerkintä on ruotsiksi tai venäjäksi:

englannin- ja/tai suomenkieliselle ja/tai varsinaiskarjalankieliselle välilehdelle: nimi suomalaisessa tai suomalaiskarjalaisessa normimuodossa, ja
ruotsin- tai venäjänkieliselle välilehdelle kastenimi ruotsiksi tai venäjäksi (venäjänkielinen nimi venäjänkielen aakkosjärjestelmää käyttäen).
Samankielisyys kastemerkintään verrattuna

Jos henkilö on samankielinen kuin kastemerkintä (ruotsi, venäjä), ei nimeä normaalisteta suomeksi, mutta se on tarpeen kirjoittaa normimuodossa englanninkieliselle välilehdelle."

Ja vielä linkki ohjeisiin: https://www.geni.com/projects/Finland-and-Karelia-General-naming-st...

Kun talletamme Geniin tietoja, niin silloin mielestäni meidän tulee toimia Genin ohjeiden mukaisesti. Muualla sitten taas muilla mahdollisilla ohjeilla.

- Ossi -

Kielivälilehtien ja "tunnetaan myös nimellä" kentän käyttö tekee mahdolliseksi tuplien löytymisen ja niiden yhdistämisen. Jos nimet profiileihin kirjoitetaan pelkästään normaalistettuina, ne eivät koskaan matchaa sellaisiin profiileihin joissa taas puolestaan on esim. pelkästään ruotsinkieliset/vanhimmasta kirkonkirjasta löytyvät nimet.

Lukekaa siis nuo Genin ohjeet ja noudattakaa niitä. Näin saamme paremin toimivan ja totuudenmukaisimman suuren maailman puun.

Pointti on se, että törmään päivittäin profiileihin, joissa AINOANA kirjoitusasuna sukunimelle on esim. Håckain, Måndoin, Martin, Liuckoin, jolloin Genin haku tai Google-haku eivät toimi ihan ideaalilla tavalla ja tuplaprofiilit jäävät löytymättä.

Käytän itse sekä suomen- että ruotsinkielistä välilehteä. Tämä tästä minun osaltani.

t. P.

Tästä olen aivan samaa mieltä.

Toivotan mielenkiintoisia hetkiä hyvän harrasteen parissa.

- Ossi -

Vaatimaton mielipiteeni on, että ruotsi oli useita satoja vuosia virallinen virkakieli. Vieläpä senkin jälkeen, kun olimme osa Venäjää. Koska on kyse savolaisesta rahvaasta, sukunimet olivat tietenkin pääosin suomalaisia. Kuvittelen kuinka Mikkelin maaseurakunnassa on pyöritelty sulkakynää ratkaistaessa nimien ruotsinnoksia. Oma tyttönimeni Puukko näkyy lähteestä riippuen muodossa Puco, Puko, Puuko jne. Nimi on kaikille tuttu myös käyttöesineenä, mutta pitipäs vääntää "hienommaksi".
- Ruotsinkielinen välilehti on välttämätön vanhemmissa profiileissa, mutta sitä en ymmärrä, miksi englantilaista nimeä pitäisi käyttää, jos on valinnut kieleksi suomen. Sanokoot säännöt mitä tahansa. Mutta tärkeintä on tietysti yksilö nimen takana. Heitähän me tutkimme ja dokumentoimme.
Terv. Anja Urhontytär Nilsson (Puukko)

Tuon englanti-välilehden käytön tarkoitukellisuutta suomalaisissa en en minäkään tiedä. Jos kielivalintana Genin asetuksissa itsellä on englanti ja sitten katsoo sukupuussa profiilia, jossa on esimerkiksi vain suomi-välilehdellä nimi, niin kyllähän se nimi silti puussa näkyy. Alunperinhän Genin tullessa käyttöön ei ole ollut erikseen muita kielivälilehtiä, ainakaan suomea ja ruotsia.
Pääasia varmaankin on, että jos on vanha nimi kyseessä, niin käyttää ainakin niitä suomi- ja ruotsi-välilehtiä. Tällöin profiilien matchit osuvat ja samoin profiilin haku onnistuu eri nimimuodoilla. Sitten tietysti vielä se "Tunnetaan myös nimellä"-lokero, joka myös auttaa hakuja tehdessä. Joskushan ruotsalaistyylisesti kirjoitettu nimi voi olla vuosien mittaan eri kirjoissa monella eri tavalla kirjoitettuna. Savossa ja esim. Kangasniemelläkin kirkonkirjoissa nimet vaihtuivat suomalaisiksi vasta 1800-luvun lopulla, vaikka ruotsinvallasta oli aikaa jo melkein sata vuotta. Suomalaisiahan ne nimet kuitenkin olivat käytännön elämässä olleet jo sitä ennenkin.

Keskusteluun lisäisin vielä nyanssiksi sen, että muutokset kirjoitetussa muodossa aiheuttavat myös "pysyviä" nimimutaatioita. Olen isälinjassa Vuojalahden Marttisia. Haukivuoren kirkonkirjojen pariin muutettaessa on sukunimen kirjaamismuoto lyhentynyt Martinen -> Martin. Iso-isäni isän perheen osalta ketään ei ole enää kutsuttu Marttiseksi. Esimerkiksi osa pikkuserkuistani käyttää sukunimeä Martin ja osa Marttiin. Minusta tuntuu väärältä pitää liian pitkään suomenkielisillä välilehdillä Marttista, koska suoraa mutaatiota Marttinen->Marttiin ei varmastikaan olisi tapahtunut. Siksi isälinjani kulkee jonkin aikaa Martin nimellä.

Pentti on aivan oikeassa. Tuossa tulee ongelma sellaiselle, joka ei tunne suvun vaiheita ja taustoja tarkemmin, vaan suoraviivaisesti normalisoi alkuperäisen (suku)nimen.
Kangasniemeläisiä sukuja tutkiessa on tullut vastaan tuo Martin, joka sitten myöhemmin Kangasniemellä kirjoitettiin (ainakin tietääkseni enimmäkseen) Marttinen. Samoin kuin aiemmin esim. Halttunen kirjoitettiin Haltuin. Marttinen on kotiseudultani hyvinkin tuttu ja Kangasniemellä nykyisinkin yleinen. Sarasteen sukunimi-info tietää kertoa, että Suomessa Marttisia oli vuonna 2019 2210 kpl. Martin sukunimi oli 1120:llä ja Marttiin oli 49:llä. Jos huomaa jonkun profiilin, jonka nimen tietää todellisuudessa olleen eri muotoinen, kannattaa se muuttaa oikeaksi. Samalla on hyvä laittaa "Yleistiedot" maininta nimen muodosta, ettei joku muuta sitä takaisin muunlaiseksi. Lähdeviittaukset ja niiden oikeellisuus on myös tärkeää. Tällöin selviää nopeasti oikeat tietolähteet.

https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk62/?f=17
122 6} {Magnus Pundainen
{Antti Pörienen
{Lars Larsson Hiroinen
Itt stycke aff Woren Nemj, Rijtinmäkj, wehkasoon saares, Sorssa Lamminmaa, ett stycke af Rauniosarj

124 10} {Månnuss Månsson } {Grelz Andersson } {Joan Andersson } {Påwel Larsson } {Antti Påållsson } {Laurj Påållsson } {Påll Hansson } { Pundainen
Kati Jerfuenmäkj, witzienranda, Annus laxi, Yli Jerfwen randa

https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk62/?f=64
503 6 Michell Mickonenn, Antti Anttinpoica, Antti Pundajnenn
Pittkon Taeffwalmaa, Hauki Lammin Maa, Metze Jerffwen Maa, Kotisoon Maa, Pesän aho

https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk62/?f=65
Siette Tyendh Som ähr aff Jokiois Byy
506 6 Pååll Pundainen
Pankula peldo, Sara woren maa, Kurssomaa, Laurila maa, Ratilammin maa, Wehne Nena Maa