JÄMSÄN PAIKKAKUNTAPROJEKTIN ESITTELY
Ulottuuko sukupuusi Jämsään, nykyisen Keski-Suomen ainoa keskiaikaiseen pitäjään?
Jämsän paikkakuntaprojekti kokoaa yhteen Jämsän, Jämsänkosken ja Koskenpään kylät ja asukkaat, sekä tietenkin yhteistyökumppanit, Jämsän alueesta kiinnostuneet sukututkijat.
Projektissa oli 4.1. 2020 16160 profiilia ja 227 yhteistyökumppania.
JÄMSÄN HISTORIAA
”Leuhka seo syntyperästää, Peästäkseen mieleisee aiheesee, se kyysyykin ensimmäiseks vieraammannäköseltä: "Mistot kotosi?" Se uskuu tekeväsä vaikutukse, kum peäsii kehasee mistä ihte o. Sillä mänii suu messingille, jos se huomoa vieraan tuleva kateelliseks, ninku usiisti käyki.”
Jämsän Puttolasta tehtyjen hautalöytöjen perusteella voidaan olettaa että Jämsään saapuivat ensimmäiset asukkaat viikinkikaudella, 900-luvulla. Rautakaudella Jämsä oli Hämeen pohjoisin vakiintunut asutuskeskittymä.
Keskiajalla Häme liitettiin katoliseen Suomeen. Jämsäläiset joutuivat mukaan itäisen bysantinuskon ja katolisen uskon välisiin kahakoihin ja sotiin. Pakolinnat kuten Linnasenvuori ja Pukinvuori olivat tarinoiden mukaan suojapaikkoja kyläläisille.
Ensimmäisiä asiakirjamerkintojä Jämsän asukkaista löytyy Kaakkoishämeen tuomiokirjoista vv. 1464-1492, merkinnät käsittelevät lähinna rajariitoja. Jämsä oli ensin osa Hauhon kihlakuntaa ja vuodesta 1582 Sääksmäen kihlakuntaa.
Vuonna 1539 tehtiin ensimmäinen Hämeen läänin maakirja johon merkittiin silloiset veronmaksajat kylittäin. Taloja oli 91 ja kyliä 36. Asutusta oli eniten vesistöjen äärellä ja nykyisen Jämsänkosken alueelle rakennettiin useita myllyjä ympäri vuoden virtaavien koskien varrelle. Asukasmäärä kaksinkertaistui vuoteen 1630 mennessä.
”Äijät om piruj jämptijä ja kovasti olevinaan taloloistaan elikkä kylistää ja tietysti akostaa. Komiimmat muijat on tullu niille Pohjammoalta, jossa ne kyllästyy ylettömää heinätallijem pakkusee. Niiteijokkoa otettu pelekäks kammarinkoristeeks. Neon kovija työihmisijä.”
Uusi aika toi mukanaan sotia jotka vaikuttivat Jämsän asuijaimistoon. Nuijasodan aikana maatiloista autioitui melkein kolmasosa ja 30-vuotisen sodan värväykset saivat asukkaat pakenemaan kauas salomaille. Isovihan aikana venäläiset aiheuttivat tuhoa myös Jämsän seudulla. Asututoiminta alkoi virkistyä uudelleen vasta vuonna 1730-luvulla. Teollistuminen alkoi 1792 kun Jämsänkoskelle rakennettiin ensimmäinen vesisaha.
”Keenireppuu ov voinnu livahtoa lisäks jotaki niijen tuhannenviijensaan kasaka eväistä, jotka mellastvatten seuvulla vuoskauvet Isovviha aikaa. Toistamisee niitol vielä rutkemmi sllonku ruohtalaiste komento peätty. Neki tul sentähe, että Keuruumpuolem mehtäsissit häirihtvät vallottajijen saoliijjakuu ja moskoviitit pyysvätten aromailta avuksee hevosmiehijä. Koht´siltään tul tuhatmeärim palalaikankalisuttajija pitää järjestystä. Kun ne ottivatte ihtelleen ja koniloillee väkpakolla evästä Jämpsän talonpojilta, nin ne tais välii vilikasta piikaste hamee alle. Tarkastvatte osko siellä miteä hyveä piilossa?”
Jämsä oli keskiajalla Hämeen pohjoisin hallintopitäjä. Alueeltaan se oli paljon nykyistä laajempi, sillä siihen kuuluivat Jämsän lisäksi Jämsänkoski, Koskenpää, pääosa Korpilahtea ja Muurametta sekä osa Säynätsaloa ja Petäjävettä. Tästä alueesta käytettiin nimitystä Suur-Jämsä. Suur-Jämsän asutuksen keskipiste oli nykyinen Jämsän kirkon seutu. 1860-luvulla emäpitäjän alueet itsenäistyivät ja Suur-Jämsä pienen Jämsän, Jämsänkosken ja Koskenpään käsittäväksi alueeksi.
”Tekis miel kehuva, muttev vihti, että jämpsäläisisso jalostunnu kaikki suomalaiset hyveet. Neom puristunnu hankalije noapuriloijem piiritöksessä, ninku timantit. Neijo kumminkoa ollu iha sisäsiittosijakoa. Ruohtija solokkoavija herroja o tupannu Seppolaav virkahommii tai muute voa, eikä ne om malttannu aina olla ukkoporukassa.”
Jämsän kunta perustettiin 28.12.1866 Auvilan rusthollissa. Vanhan Jämsän aikakautta kesti vuoteen 1926 kun emäpitäjästä erosivat Jämsänkoski ja Koskenpää. Vuonna 2001 Jämsään liitettiin Kuorevesi ja 2007 suurin osa Längelmäestä. Jämsä ja Jämsänkoski liitettiin toisiinsa vuonna 2009.
Jämsän seurakunta mainitaan ensi kerran vuonna 1442 ja oma kirkkoherra seurakunnalla oli jo 1497. Jämsä oli tätä ennen todennäköisesti Sysmän kappeli.
Murrepakinat: Jouko Hakonen, Museo 24-sivusto
