Joensuun Penttilän talo

Hei, Kuopion läänin henkikirjoista, Joensuu v. 1877 löytyy Påhl Mahanen, vaimo Brita Toivanen ja lapset Karolina sekä Maria. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=71550743 . Mutta onkohan talojen/korttelien numerointi muuttunut v. 1877 jälkeen?
Esim. v. 1878 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=71967638 .

Vanha kartta, kortteli 66 https://expo.oscapps.jyu.fi/s/vanhakartta/item/54602

Hei! Laitoin väärän linkin hetki sitten, eli henkikirjat v. 1867, siellä Påhl Mahanen vaimoineen: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=72044685

Hei Eija, kiitos tuosta, tuttua asiaa tuolta osin. Kortteleiden numerointi näyttäisi olevan ihan sama, kuin muissakin vanhoissa kartoissa, joita olen nähnyt..

Olen kiinnostunut mahdollisista talojen nimistä 1879 Joensuun ruutukaava-alueella. Asia kiinnostaa lähinnä siksi, että joen toisella puolella, tuolloin Kontiolahden Pielisenjoensuuta, oli Penttilänhovi, johon liittynee Joensuun puolella olevan Paavo Mahasen poika Paavo Mahonen, meidän sukuhaaran kantaisä. Hänkin oli saanut satulasepän koulutusta, mutta käsittääkseni työskenteli pääasiassa Penttilän sahalla, siis Kontiolahden puolella. Karjalattaren ilmoituksessa mainittiin nimenomaan Joensuun Penttilän talo, joka olisi siis voinut sijaita korttelissa 66. Vanhemman Paavo eli MahAsen vaiheet on muutoin aika hyvin selvillä. Nuorempi Paavo eli MahOnen on vielä tutkimuksen alla.

Se Karjalatar, jossa ilmoitus oli:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/448258?page=4

Ilmoitus alareunassa toinen oikealta.

Sinänsä erikoista, jos olisi ruutukaava -alueella Penttiä kun sijaitsi jo tuolloin joen toisella puolella.https://fi.wikipedia.org/wiki/Penttil%C3%A4.
Mutta laitanpa lisätietoa myöhemmin, jos jotain saan selville.

Isäni veli oli töissä Penttilän sahalla ja he asuivat sahan työntekijöiden asunnoissa. Myös mummoni asui heidän kanssaan ja käyttivät asunnosta nimeä Penttilän talossa.

Sitäpä juuri pohdiskelenkin, onko ilmoitus vanhemman vai nuoremman Paavon. Nuorempi tosin käytti Mahonen nimeä, mutta eihän mitään voi tietää varmasti, kun ei ole suusanallista tietoa asiasta.

Leena, miun esi-isistä iso osa työskenteli Penttilän sahalla, myöhemmin Repolan sahalla. Todennäköisesti ovat myös kohdanneet toisensa niissä piireissä.

Asia taisi ratketa. En ole vielä varmistanut, mutta 1879 Joensuun henkikirjoissa mainitaan Paavon ja Britan siirtyneet Kontiolahteen Penttilän sahalle.

https://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=74537626&kuvanumero...

Kiitokset kaikille!

Hämäävää ilmoituksessa on se, että jos ovat olleet kuitenkin jo Kontiolahden puolella, puhutaan Joensuun Penttilän talosta.

Tuolloin on aluejaossa vielä vaikuttanut Pielisensuu. Wikipedia tieto on aika tynkä https://fi.wikipedia.org/wiki/Pielisensuu. Kyseessä on ollut kuitenkin aikoinaan merkittävä alue, jonka koko on välillä muuttunut. Jos tuo alue on silloin ollut Kontiolahtea, on se nykyään osa Joensuuta. Muistaakseni Pielisensuuta on joskus myös käsitelty omana itsenäisenä alueenaan. Kirkolla on ollut voimakas vaikutus näihin aluejakoihin.

Pielisensuu oli tosiaan oma rikas kunta, joka liitettiin köyhään Joensuuhun 1954. Toinen ukkini oli viimeisessä kunnanhallituksessa tekemässä päätöstä liittämisestä. Samalla Joensuun asukasluku kasvoi rajusti.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Pielisensuu

MInun isomummoni on mennyt leskeksi jäätyään Mikko Juhonpoika Sorsan, synt. 5.9.1864 Liperi, kanssa. Naimisiin mennessä Mikko Sorsa on ollut lampuoti. Sukutiedon mukaan hänet olisi haudattu Kettuvaaran hautausmaahan 1.6.1951. Toisen tiedon mukaan hän olisi kuollut Liperissä. Löytyisikö täältä tietoa Mikko Sorsasta? Serkkuni sanoi tavanneensa Mikko Sorsan sukulaisia Kettuvaaran hautausmaalla.

Terveisin Merja