Hannu Tuomaanpoika Tenno - Kuolajärven nimismies?

Terve,
Kuolajärvellä ja muissakin Kemin Lapin kylissä oli omat nimismiehet, jotka olivat omissa kylissään arvostettuja henkilöitä. He olivat siis alueen alkuperäisiä asukkaita eli metsäsaamelaisia. Toki Kuolajärvelläkin oli oma nimismies 1600-luvulla. Nimismies merkittiin veroluetteloon ensimmäisenä ja hän oli verovapaa.1600-luvulta tultaessa 1700-luvulle suomalaisten uudisasukkaiden lisääntyessä nimismieheksi valittiin jo suomalainen uudisasukas. Ensimmäisenä näin tapahtui Kuusamon puolella, jossa uudisasukkaiden ryntäys oli suurinta. En tiedä mitä yhteistyötä nimismies ja kruununvouti verotuksellisissa asioissa.

Periaatteessa Kuolajärvi kuului Kuusamon seurakuntaan, mutta heidän kirkolliset asiat toimittti kuitenkin Kemijärven kappalinen (myöh. kirkkoherra). Syynä tähän lienee helpommat kulkuyhteydet Kemijärvelle. Vasta vuonna 1776 Kuolajärvi siirtyi Kuusamon alaisuudesta Kemijärven alaisuuteen. Kuolajärvellä ei ollut itsenäistä kunnallihallintoa 1600-luvulla.

Kiitos oikeista vastauksista ja väärien "tietojeni" oikaisemisesta. Sitten seuraava ihmettelyn aihe. Kuolajärven ja Kuusamon historiassa ( myös täällä Genissä) tuodaan jatkuvasti esille, että uudet asukkaat sekoittamaan alkuperäisten verta tulivat nimenomaan etelästä ja lännestä. Mutta alueet olivat jo vuosisatoja ennen heitä novgorodilaisten ja norjalaisten verotuksen alaisena. Samoin Solovetskin luostari, Kantalahden luostari ja Petsamon luostari olivat kaikki perustettu jo ennen 1540-lukua. Siis ennen uudisasukkaiden ryntäystä etelän ja lännen suunnasta. Karjalaisten eränautinta oli ulottunut jo ainakin 1000-luvulta alkaen aina Jäämeren rannoille asti. Eihän tätä itäistä vaikutusta voida mitenkään todistaa, kun se on tapahtunut esihistoriallisella ajalla. Siksi voikin kysyä, minkä verran alkuperäisissä metsäsaamelaissuvuissa on karjalaista verta jo ennen kuin uudisasukkat tulivat lännestä?

Eipä tuota karjalaisten veren määrää metsäsaamelaisssa pysty muuten sanomaan, kuin että pitäisi tehdä laajat DNA testit molemmille. Itse en DNA asioista mitään ymmärrä, mutta minulla on mielikuva, että myös metsäsaamelaisten DNA:ssa on eri haploryhmiä (vai mitä ne nyt oli). Tämä tarkoittanee sitä, että ihmisiä on tullut ja mennyt aikojen saatossa molempiin suuntiin. Lisäksi täytyy myös huomioida Venäjän puolen metsäsaamelaiset, jonkinmoista kanssa käymistä Kemin Lappilaisilla on varmasti ollut heidän kanssaan. Vuonna 1698 alkavissa Kemijärven (Kuolajärven) kirkonlähteissä en ole havainnut juurikaan venäläistä/karjalaista liikehdintää Kuolajärvelle päin (avioliittoja tms.)

Joo, olen ymmärtänyt, että metsäsaamelaisissa on useampia kuin vain yhtä tai kahta haploryhmää. Ainakin samaa N-ryhmää on kuin suurimmassa osassa suomalaismiehissä. Mutta sen lisäksi on muitakin ryhmiä. Se jo todistaa, että vaikutuksia on heissäkin eri suunnilta. Jos tai kun karjalaiset ovat 1100-1500-luvuilla olleet tekemisessä metsäsaamelaisten kanssa, niin siitähän ei ole mitään kirjallisia näyttöjä. Siksi olisikin hyvä tunnustaa, että uudisasukkaita on tullut noille seuduille jo ennen 1600-luvun väestöliikkeitä esim. Vienanmereen laskevien jokien ja järvireittien kautta. Joissakin sukututkimussivustoissa kyseenalaistetaan esim. Kuhmitsan suvun saamelaisuus.

Tiedän, että joidenkin mielestä Kuhmitsa suvun saamelaisuudesta ei ole muuta faktaa, kuin se että hän on asunut Kuolajärvellä 1600-luvulla. Tuossa vaiheessa veroluetteloissa ei kuitenkaan ole vielä uudisasukkaiksi tunnistettavia henkilöitä Kuolajärvellä. Itse pidän Kuhmitsaa metsäsaamelaisena sukuna. Kuolajärven veroluetteloista varmuudella voin tunnistaa vuonna 1697 kuolleen Antti Kuhmitsan vuodelta 1656. Samoin myös, että hänestä käytetty nimi (veroluetteloissa) Aijke Aijkeson on hyvinkin yleinen Kemin Lapin metsäsaamelaisissa.

En väitä, etteikö Kuhmitsa (Cuhmits, Coumitz) olisi voinut tulla jostain muualta, mutta niin kauan kuin ei mitään todellista näyttöä asian tueksi ole, niin sukua on pidettävä toistaiseksi Kuolajärven alkuperäisenä sukuna.