Kerstin - Kerstin ja Helvik

Ympyrässä oleva teksti: "Bengt Olson til Munkeby, hans hustru heet Kirstin her Helwijks dotter."
Tämä piirros on tehty 100 vuotta aikaisemmista tapahtumista ja ei sinällään ole mikään lähde, vaikka olisikin kirjoitettu tuohon aikaan. Tämä on vain yhden tutkijan tekemä selvitys Dufva-suvun juurista, joka siis voi sisältää virhetulkintoja mm. Kerstinin asemasta verrattuna Helvikiin. Kirstiniä ei mainita aviottomana tyttärenä, joka hänen pitäisi siis olla, jos olisi Helvikin tytär.

Sanalla måg on ollut huomattavasti valjempi merkitys sukulaisuudessa 1300- ja 1400-luvuilla kuin nykyisin, joka siis merkitsee vävyä pelkästään.
Esim.
"När kung Håkan 10/7 1371 med samtycke av marsken Erik Kettilsson (Puke) gav Amund Hatt rätt att för 20 mark köpa skattegods i Värmland under frälse, kallade han honom sin älskelige måg och tjänare."
Todellisuudessa Amund Hatt oli kuningas Haakonin pikkuserkun vävy, eli hyvin kaukaista sukua avioliiton kautta.

Mielestäni Tapio Vähäkangas on oikeammilla jäljillä sukuselvityksessään Kirstinin asemasta suhteessaan Helvikiin. Olisiko papin avioton tytär ollut tarpeeksi "arvokas" menemään naimisiin rälssimiehen kanssa, mutta jos olisi ollut hänen sisarensa, jolla on tunnettuja henkilöitä esivanhemmissaan, olisikin jo aivan toinen juttu.

Hyvää keskustelua omistakin esivanhemmistani. Toisaalta meillä on myös [muihin] keskiaikaisiin sukuihin kantaa ottanut sukututkija Elgenstierna, jonka joskus vajavaisinkin lähteiden perusteella kirjoitettuun dokumenttiin luotetaan vankkumatta. Oma mielipiteeni on, että 100 vuotta myöhemmin kirjoitettu dokumentti on kuitenkin parempi kuin 500 vuotta myöhemmin kirjoitettu ja saattaa pitää vielä kolmen sukupolvenkin yli oikeatakin kuulopuhetta sisällään ja jopa perustua myöhemmin tuhoutuneisiin asiakirjoihin. Sadan vuoden jälkeen on kuitenkin vielä elänyt henkilöitä, joilla on ollut lähes suora ymmärrys asioiden oikeasta laidasta ja heillä olisi ollut mahdollisuus esittää kritiikkiä. Se, onko tämä ollut silloin mahdollista, on toki eri asia :) On hyvä, että kaikki teoriat esitetään rinta rinnan, jolloin on mahdollista jatkaa keskustelua vähintään uusien aihetodisteiden valossa. PS. Olen pyytänyt Taivassalon kotiseutuarkistosta lähdetietoja liittyen Taivassalon historiasivustolla esitettyyn ja Kerstinin profiilissa mainittuun v. 1394 Stoltefotin tekoon, jotta ne voitaisiin kirjata ao. profiiliin.

Olen myös pyytänyt Taivassalon arkistosta jo vuosia sitten noita raiskaustietoja, joissa ei mainita mitään lähteitä. Kansallisarkiston yhdessäkään lähteessä kun ei tuota tapausta mainita.
Tuo ajan läheisyys ei sinällään ole tae tiedon oikeellisuudesta. Tuon ajan maailma oli erilainen kuin tämän päivän olot ja myös tulkinnat asioista erilaisia.
Katsotaan syntyykö kunnon keskustelua asiasta.

Tuo Helvikin "synti" on tässä sivuseikka, mutta sinänsä mielenkiintoinen. Tuohon aikaan rikokset voitiin joskus korvata materiaalisesti, mikä selittäisi Helvikin myöhemmät arvokkaat lahjoitukset kirkolle, jollei sitten kyseessä ollut huono omatunto ja sen rauhoittaminen. Oletetaan että kirkkoherralla selibaattilupauksesta huolimatta oli Kerstin-tytär, joka oli hänelle läheinen. Kuten aikaisemmin totesin, äpärälapsilla ei ollut perimisoikeutta ja herra Helvik kiersi tämän naittamalla tyttärensä aatelismiehelle ja samaan aikaan lahjoittamalla tälle suuren maaomaisuuden. Vaikka "måg"-sanaa käytettiin väljästi niin mielestäni on turha etsiä sen sivumerkityksiä, kun tärkein merkitys on kuitenkin "vävy".

Arvostan suuresti Tapio Vähäkankaan asiantuntemusta. Hän käyttää pääasiassa lähteinään maaomaisuuksien siirtymisiä ja perintöasioita. Kuitenkin edelleen viittaan tuohon mainintaan että "Helvikillä tiedetään olleen sisarkin". Kuka tiesi ja missä se mainitaan? Vaikutelmani on että tämä sisaren olemassaolo perustuu juuri näihin perimyssuhteisiin ja niistä tehtyihin päätelmiin.

-Löysin vielä toisenkin linkin Dufva sukuun, joka on ilmeisesti kopioitu samasta lähteestä kuin edellinenkin. Tulkitsen siinä Olof Bengtssoinia koskevan tekstin seuraavasti: "Olof Bengtsson till Munkeby hans hustru hvar Kirstin Helviks dotter"

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/R0001344_00089#?c=&m=&am...

Lisään vielä linkin sivustolle medeltidsgotland, Stoltefot.

HELWIK: Son till Henrik(?), tabell 11. Född i Reval omkring 1360. Kyrkoherde i Töfsala, Finland, 1416-1418 38). Barn: Kerstin: 1416 i Finland 39) oo Olof Bengtsson, av adliga ätten Dufva 40).

Lähdeluettelosta:

38) SD III s 116, 320. 39) SD III s 116.

Kerstiniä koskeva lähdetieto nro 39). Jos SD on Svenskt Diplomatarium, en ole sieltä löytänyt osaa III s. 116. Löytäisikö joku kokeneempi?

linkki: https://www.yumpu.com/sv/document/view/19879360/stoltefot-medeltids...

Lisään tähän Reijon aloitusviestin, niin on helpompi seurata keskustelua, kun ei tarvitse välillä käydä tarkistamassa toisesta ketjusta viestiä.

______________________

Yhteys Kerstinin ja Helvik Stoltefotin väliltä on katkaistu, ilmeisesti perustuen Tapio Vähäkankaan artikkeliin:Genos 51(1980), s. 73-87: Tuomiorovasti Hans Petrin syntyperä ja perilliset. Sitaatti siitä:

”Taivassalon kirkkoherran ja P. Yrjänän prebendaatin Helvik Stoltefotin tuomiokirkolle tekemien lahjoitusten yhteydessä Fredrik ja Jakob Frese osoittautuvat lahjoittajan lähimmiksi sukulaisiksi (REA 360, 361, 377, 381; Olav Ahlbäck, Helvig Stoltefots själagåva 1418, HTF 1968, s. 75; Birgit Klockars, Biskop Henrik Hartmansson och andra donatorer till S:t Görans altare, HTF 1968, s. 102-108), vaikka Helvikillä tiedetään olleen sisarkin, jonka aviomies oli Dufva-suvun kantaisä Olof Pentinpoika (FMU 1396). Hän ei ollut täyssisar, koska Fresen veljekset olivat sukumaahan nähden lähempiä sukulaisia kuin oma sisar.” (-Aviottomilla lapsilla ei ollut perimisoikeutta, jonka takia lienevät jääneen pois sukulaisten joukosta. RN)

Tämä ”tiedetään olleen” ei mielestäni ole pätevä lähdetieto. Ehkä kirkkoherra Vähäkangas on häveliäästi pitänyt mahdottomana että katolisella kirkkoherralla olisi lapsia. Näitähän oli, aina paavista alkaen. Lisäksi herra Helvik näyttää olleen erikoisen viriili päätellen Taivassalon historiasta (lähdettä ei mainita): https://www.taivassalo.fi/matkailu/merellinen/historia/aikajana

1394
Pappi Helvik Stoltefot raiskasi lukkarinsa avustuksella turkulaisen porvarin piian. Stoltefot omisti osan Turun Hirvensalon Friskalan kartanosta, jonka lahjoitti Turun tuomiokirkolle 1416.

Suurin osa lähteistä mainitsee Kerstinin kuitenkin Helvikin tyttärenä. Osa näistä on tietenkin painoarvoltaan vähäisiä nettisukupuita. Selailin äskettäin Riksarkivetin digitalisoimaa teosta:

(Finska adelns släktbok
Anmärkning
Tidigare signum: H 12
Släktledningar, anträd och vapenritningar för finsk adel intill början av 1600-talet; boken synes upplagd på 1580-talet; möjligen är den ursprungligen avskriven efter någon av Rasmus böcker, ty att denne skrivit "ett släckte-register på thenn Finske adelen" framgår av Utters förteckning över handlingar som Rasmus 1587 lämnat efter sig i Vadstena; skrivaren okänd, jämför dock stilen i släktböcker nr 44, 45 och 46. I Uppsala universitetsbibliotek finnes en med denna likartad finsk släktbok.)

Teoksesta löytyy Dufva-suvun sukujohto: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/R0001343_00044#?c=&a.........

Sivulta löytyy ison A-kirjaimen kohdalta kuvauksen mukaan piirretty Stoltefotin vaakuna, tekstistä sain selvää vain osittain:

A Herr Hellvijk i Töfsala förre detta som gaff Olof Bengtsson sin mågs holfu…. i Kulla Gård i Pyttis sochn uthi Wijborgs lähn, och nämnde s…gårds…..och…

Dufva-suvun vaakunan alla kuviossa lukee:
Bengt Olufsson åtte(?) H. Olof Tawasts riddares dotter

Seuraavassa ympyrässä mielenkiinto herää (A-kirjaimen vieressä):

A Olof Bengtsson
til Munkeby, hans
hustru fru Kirstin
her Helvijks
dotter

Siis Olof Bengtsson till Munkeby, vaimonsa rouva Kirstin, herra Helvikin tytär. En ymmärrä, miksi tässä 1500-luvun asiakirjassa annettaisiin väärää tietoa.

Terveisin,

Reijo S.K. Neiglick

Viitaten tuohon 1394 tapahtuneeseen asiaan, en löytänyt esim. Äbo domkyrkans svartbokistakaan mitään mainintaa asiasta. Sen olisi pitänyt olla siellä, jos sellainen kirjoitus jossakin olisi.
En usko tuollaista tapahtumaa todeksi ennen kuin Taivassalo toimittaa kirjoitelmansa lähteen näkyville.

Lisää Frese, Stoltefot, Dufva - kytköksistä.

Frese, släkt (Riksarkivet)
https://sok.riksarkivet.se/Sbl/Mobil/Artikel/14454
Frese, medeltida finländsk borgarsläkt av tyskt ursprung. Dess äldste kände stamfar, Arnika F, är endast känd genom det patronymikon den ene av sönerna, borgaren i Åbo Fredrik F (d 1454), ett par gånger kan beläggas ha använt (»Frederik Fryske Arnikasson» resp »Frederic Arnika Fresekaeson»). Han har av J W Ruuth identifierats med en »Arnaldus Fresykinj», vilken namnes bland donatorer till S:t Görans altare i Åbo domkyrka.

Släktens främste medlem var Fredrik F:s bror Jakob F (d 1455), borgmästare i Åbo åtminstone 1431—50. Denne bedrev en omfattande handel och flyttade i början av 1450-talet till Reval. Hans testamente 1455 vittnar om att han torde ha varit en av Nordens rikaste män.

SDHK No: 19222 Register of Diplomatarium Suecanum 1419 februari 6 Åbo. FREDRIK FRESEKA bekräftar å sina egna och sin bror Jakobs vägnar sin fars syssling kyrkoprästen herr Hellviks i Töfsala testamente av jord i Ravas (nu Friskalla) på Hirwisalo.

Edellisestä dokumentista selviää, että Fredrik ja Jacob Fresen isä on Arnika Frese. Jälkimmäisen perusteella todetaan että herra Helvik on Arnika Fresen ”syssling”, mitä se sitten tarkoittaneekin.

Tapio Vähäkankaan mukaan Arnika Frese oli Jacob ja Fredrik Fresen isoisä, mikä on ristiriidassa edellisen kanssa.
”Fredrik ja Jacob Fresen isännimeä ei tunneta”. Vähäkankaan laatima sukupuu olisi tässä kohtaa virheellinen, vaikka hänellä on ollut samat dokumentit hallussaan. Aihetodisteiden perusteella on luotu sukupuu, jossa NN Stoltefot on avioitunut Arnika Vresen NN tyttären kanssa, josta poika Helvik Stoltefot. NN Stoltefot olisi avioitunut uudelleen NN:n kanssa, josta liitosta NN tytär, Olof Bengtssonin puoliso, Helvikin sisarpuoli.

– Olof Bengtssonilla näyttää olleen varhaisempikin puoliso:

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/R0001344_00089#?c=&m=&am...

Tästä linkistä avautuu laaja panoraama Dufva-suvun kytköksiin. Vasemmalta löytyy teksti: Oluf Bengtssons hustru Karin war Hindrics Hornhuses dotter, och Konungs Erics af Pommeren gaf honom frälsse opå något skattegods. Laitimmaisella oikealla sivulla on sitten teksti: Oluff Bengtss till Munkeby hans hustru hvar Kirstin Helviks dotter. Olof Bengtsson on siis ollut kahdesti naimisissa.

Tiedämmekö edes olemmeko Karin Henriksdotter Hornhusin vai Kirstinin jälkeläisiä? Mistä muuten on peräisin Kerstinin profiilissa mainittu tarkka kuolinpäivä?

Stoltefotista käydään keskustelua myös Anbytarforumilla (josta alun perin nämä linkit löysinkin):

https://forum.genealogi.se/index.php?topic=153932.0

"Edellisestä dokumentista selviää, että Fredrik ja Jacob Fresen isä on Arnika Frese. Jälkimmäisen perusteella todetaan että herra Helvik on Arnika Fresen ”syssling”, mitä se sitten tarkoittaneekin."

Syssling on pikkuserkku. Eli Helvik oli Fredrikin ja Jakobin isän pikkuserkku. Isää ei tunneta.

Tapio Vähäkangas kertoo Genoksessa näin:
"Keskiajan ruotsissa termillä sysling tarkoitettiin sisaren lasta tai naispuolista serkkua mutta myös sukulaista yleensä. Näistä perusmerkitys sisarenlapsi sopii parhaiten kuvaamaan Fresen veljesten isän ja Helvik Stoltefotin välistä sukulaisuutta, sillä Helvikillä oli hallussaan 1/3 eli sisarenosa ja Freseillä 2/3 eli veljenosa Ravasesta."

Myös tuolla Anbytar-sivulla on taulu, jossa näkyy sukulaisuussuhteet, ja jota ei kukaan sielläkään kiistänyt mitenkään. Olof Dufvan vaimo oli sen mukaan Helvikin sisarpuli, kuten noista lähteistäkin jo voi todentaa. Missään ei mainita hänen olleen Helvikin tytär, vain maininta eräässä lähteessä måg-sanaan viitaten. Måg tuohon aikaan voi olla aivan hyvin myös lanko. Sitä ei saa sotkea nykyaikaan, jolloin sen merkitys on siis vain vävy.

Tuossa tekstini ensimmäisessä linkissä sanotaan että Arnika Frese tunnetaan vain patronyymina ja nimenomaan Fredrik ja Jacob Fresen patronyymina eli Arnika on Fredrikin ja Jakobin isä. Tässä ei ole mitään tulkinnanvaraa.

Syssling on nykyruotsissa pikkuserkku. Vähäkangas itse toteaa, että keskiajan tekstissä sen merkitys voi olla sisaren lapsi, naispuolinen serkku tai sukulainen yleensä. Hänen sukupuurakennelmansa perustuu kokonaan siihen että tulkinta on "sisaren lapsi".

1500-luvulla kootuissa sukupuissa mainitaan useaan kertaan "Kirstin Helviks dotter" Olof Bengtssonin puolisona.
Anbytarforumin linkeissä viitataan juuri näihin. En ole nähnyt Helvikin sisarpuolta muualla kuin Vähäkankaan tutkimuksessa, josta se on Geniinkin omaksuttu. Anbytarforumin taulu on lainattu Tapio Vähäkankaan artikkelista. Siinä on Arnikan ja Fredrikin +Jakobin väliin lisätty oletettu poika ja tytär, jolloin Helvik olisi todella heidän sisarensa lapsi. Sisar olisi avioitunut tuntemattoman Stoltefotin kanssa, joka olisi avioitunut uudelleen tuntemattoman naisen kanssa, joille syntyi Olof Bengtssonin tuleva puoliso. Monimutkainen rakennelma, joka perustuu syssling-sanan tulkintaan ilman mitään dokumentteja.

En väitä mitään, mutta saahan näistä esittää mielipiteitä.

Heidän sisarensa lapsi p.o. heidän isänsä sisaren lapsi, faders sytzling.

Jos jotakuta vielä kiinnostaa, kannattaa pitää avoinna Tapio Vähäkankaan Genos-artikkeli:
[http://www.genealogia.fi/genos-old/51/51_73.htm] ja siitä Freseä ja Stoltefotia koskevat osuudet sekä loppuosan sukukaavio.

Tapio Vähäkankas mainitsee ja Erkki A Tikkanen toistelee, että Fredrik ja Jakob Fresen isä on tuntematon.

Näin ei suinkaan ole sillä Arnika Frese on Fredrik Fresen (ja samalla veli Jakobin) isä. Tämä ilmenee kirjoituksessani 18.10. olevasta viitteestä: https://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=14454&force... ja on siihen muitakin viitteitä:

Freese-, Friisi-nimen -k(e) johtiminen deminutiivi on varsin harvinainen Suomen nimistössä. Sitä edustavat Frederik Fryske Arnikasson j Rawas (1. Fryskila) 1416, Frederic Arnika FresekdJ son 1418, Ffredrik Freseca j Rawass godz (in Friskylze siue Rawas) 1419, edellä mainitun Turun pormestarin Jakob Fresen veli, joiden isä oli arvattavasti Arnaldus dictus Vresen, Arnaldus Vresen 1369,? Arnaldus Fresykinj Turusta. VILJO NISSILÄ Friisiläis-alankomaalaista aineistoa Suomen nimistössä. https://journal.fi/virittaja/article/view/34657/32983

Kun tästä tehdään johtopäätökset, olisi Helvik Stoltefot Arnika Fresen sisaren lapsi; sytzling käsitettäisiin tässä Vähäkankaan suosituksen mukaan sisaren lapseksi.

Näistä käy selville Fresein ja HelvikStoltefotin välinen sukulaisuus, mutta Olof Bengtsson Dufvan puolison suhde Helvikiin ei tässä tule mitenkään esille.

Ainoa "mustaa valkoisella" ovat nämä 1500-luvun sukukaaviot, joita on epäilty Kustaa Vaasan hovigenealogi Rasmus Ludvigssonin laatimiksi tuntemattomien lähteiden pohjalta.

Tapio Vähäkangas on keskiajan ja 1500-luvun (en keksi tarpeeksi hienoa adjektiivia) auktoriteetti, jota on harrastelijan vaikea haastaa. Hänen sukurakennelmansa on tässä kuitenkin Helvikin osalta tehty vain aihetodisteiden perusteella ja niissäkin on Fresen veljeksien isää koskeva virhe.

Hyvää lisäinformaatiota. Mielelläni muutan ajatuksiani sukulaisuussuhteista kun esitetään asiakirjoja, jotka ovat tarpeeksi luotettavia. Olen itsekin hiukan skeptinen tuon Arnikan ja veljesten suhtesta, että olisiko siinä kuitenkin isä ja pojat. Näinhän nuo aikalaislähteet viittaavat.
Odotan vielä Taivassalosta vastausta kysymykseeni tuosta 1394 tapauksesta, täytynee soittaa sinne, kun sähköpostiin ei vastata. Esitin kysymyksen myös SukuForumilla ja siellä oltiin samaa mieltä, että FMU ja REA ovat ne lähteet joissa tapaus olisi pitänyt olla. Kun ei ollut, se taitaa olla vain tarina, ikävä sellainen.

Kuriositeettina, löysin tanskalaisen Juel-suvun vaakunan, joka on täysin identtinen Helvik Stoltefotin vaakunan kanssa. Juel-suvulla on lisäksi yhteyksiä Friis - Frese - sukuun. Voisi kuvitella että joku Juel löytyy Fresein naispuolelta eikä kovin kaukaakaan kun kerran Helvik käytti samaa vaakunaa. Etsiskelin, mutta en löytänyt tällaista.

http://www.roskildehistorie.dk/stamtavler/adel/Juel/Juel.htm
Anne Pallesdatter Juel
Elsabe Jul af Sønderjylland

Hieno löytö tuo vaakuna, siitä on hyvä jatkaa.

Minulla on Gustaf Donnerin kirja Kampen om Fresearvet, jossa on hiukan selvennetty asiaa. Täytyy lukea kokonaa, jos löytyisi lisätietoa.

Laitan tähän lyhyen lainauksen alusta, jossa on hiukan sukuselvityksiä. Loput kirjasta käsittelee Jakob Fresen perinnön jaon kiistoja eri osapuolten kesken.

"Vi finna nämligen, att Arnikas moder haft en syster, som gift sig med en Stoltefot och vars son, Helvik, blev kyrkoherde i Töfsala."

Tuo asia ei kerro kuitenkaan Olof Dufvasta mitään, eli se asia ei edelleenkään selviä tuosta kirjasta.

"FREDRIK FRESEKA bekräftar å sina egna och sin bror Jakobs vägnar sin fars syssling kyrkoprästen herr Hellviks i Töfsala testamente av jord i Ravas (nu Friskalla) på Hirwisalo."

Dvs, Fredrik fars moders systers son Helvik (död före 1423), som tillika var fader till Kerstin Helviksdotter, Kerstin Stoltefoth , troligen dotter till en hushållerska eller frilla som fadern haft med tanke på att fadern var katolik.

Fattar inte varför ni inte följer de få källor som finns istället för att krångla till det helt i onödan?

"Alla them, som thette breff höra eller see, helsser iagh ----Heluingh------, kyrckeprest j Vfssala (= Töffuesala) sochn, nådeliga medh wår herra. Kennes iagh medh thesso mino närwarandes öpidh breff, thett iagh haffuer medh willia och kärlek vplatitt och vndt mino wän och -------- mågh Oleff Bengttsson -------- j Borgo mit godz, som ligger j Perno sochn i Torsbyn....".

On selvää että Helvik Stoltefot oli Fresein sukulainen ja jälkeläinen. On monta mahdollisuutta, miten tämä sukulaisuus toteutuu. Tapio Vähäkankaan maininta ”vaikka Helvikillä tiedetään olleen sisarkin, jonka aviomies oli Dufva-suvun kantaisä Olof Pentinpoika (FMU 1396)…” muistuttaa Gustaf Adolf Donnerin ”Striden om arvet efter köpmannen Jacob Frese 1455-1510”- kirjassa olevaa lausetta ”Vi finna nämligen, att Arnikas moder haft en syster, som gift sig med en Stoltefot, och vars son, Helvik, blev kyrkoherde i Töfsala”. Ei mainita, mihin ”vi finna nämligen” perustuu. Donnerin kirjassa ei kuitenkaan puhuta mitään Kerstinistä tai Dufva-suvusta. Kirja on mainittu T. Vähäkankaan lähteenä. Itselläni on tosin vain kirjan kansanpainos ”Kampen om Fresearvet (1930)”.

Mielestäni Herra Helvik sopisi olemaan Arnika Fresen sisaren ja Medeltidsgotlannissa kysymysmerkillä mainitun Henrik Stoltevotin poika, jolloin Helvik olisi Fredrikin ja Jakobin serkku. Fredik Frese 6.2.1414 Turussa: ”Faders sytzlinge, herre Helwik”. Mutta eihän se välttämättä näinkään ole.

Svenska Akademiens Ordbok 1724, nr 259. Sysslingar voro egentligen systerlingar ”barn af systrar” .. I senare tider har man fyllt vårt språks saknad af gängse uttryck för de slägtled som ligga bortom kusingraden genom att låta syssling .. betyda ”nästsyskonbarn”.

Kerstinille on tässä selvästi haettu säädyllisempää sukutaustaa kuin katolisen kirkkoherran avioton tytär. -Arnika Frese tunnetaan vain patronyyminä; s.o. hän esiintyy dokumenteissa vain Fredrik Fresen isänä. Arnika Fresen äidistä ja äidin siskosta ei tiedetä mitään. Tapio Vähäkankaan maininta että Fredrik ja Jakob Fresen isää ei tunneta, on siis virheellinen ja tähän teoreettiseen sukutaulurakennelmaan on vielä lisätty ”tytär”(Kerstin) ja Dufva.

Ainoat dokumentit jotka sitovat Helvikin Dufva-sukuun ovat monesti mainittu 12.3.1413 ”Min vän och mågh Oluf Bengtsson…” koskien Pernajan Torsbyn omistusta sekä 1500-luvulta sukutaulut, joissa Herra Helvik luovuttaa vävylleen osan Kullan kartanosta Pyhtäältä; ja vielä sukutaulujen ”Kirstin Helviks dotter”- maininnat. Olof Bengtsson sai Kirstinin mukana hyvät myötäjäiset, osuudet Torsbystä ja Kullasta.

Kerrotaan että Veijo Meri joutui kiihtyneenä poistumaan eräästä Aleksis Kiveä käsittelevästä keskustelusta, kun oli väitetty että Kiven ja Charlotta Lönnqvistin suhde oli pelkästään äidillinen. Yritän olla kiihtymättä, mutta tuo vanha anekdootti tuli tästä aiheesta mieleen.

Ulf Martinsson(Ulf Martinsson is your (my) 18th cousin thrice removed) Ruotsista sanoo saman asian vähän karskimmin, mutta olen hänen kanssaan jokseenkin samaa mieltä.

Tuosta måg-sanan väljästä käytöstä sukulaisuuden merkityksestä laitan tähän pienen esimerkin.

"SDHK-nr: 25878 Svenskt Diplomatariums huvudkartotek över medeltidsbreven
1451 april 11

Kristina Sonadotter säljer allt sitt gods, som av gammalt legat under Körunda i ”swedersoo” och Oxnö i Sorunda socken i Yttra Törs (nuvarande Sotholms) härad till sin måg Halsten Johanson, som är gift med hennes syster. Hon har ärvt dem efter sin mor Cecilia Ingemundadotter."

Sin måg tarkoittaa tässäkin kirjeessä lankoa, eli sisarensa miestä, ei vävyä.
Helvikin tapauksessa siis voi olla täsmälleen sama tapaus, hän luovutti langolleen Olof Bengtssonille, ei vävylleen.

Olof, till Munkeby i Borgå socken i Finland. Fick frälsebrev 1413-05-17 i Vadstena av konung Erik XIII.
Gift med Kerstin Helviksdotter, dotter av kyrkoherden i Töfsala Helvik Stoltefoth, som gav denna sin måg
all sin ägolott i Torsby i Pernå socken 1413-03-12.

https://www.adelsvapen.com/genealogi/Dufva_i_Finland_nr_95#TAB_1

"Katolisella papilla ei sopinut olla lapsia; ehkä siksi joku tutkija
(m.m. rovasti Tapio Vähäkangas) on häveliäästi päätellyt että Kerstin olisi Helvikin veljentytär tai sisar."

Fan vad dumt, klart att en del av dem hade barn, det gick under en form av horeri, då kyrkans präster betalade en avgift till påven i Rom för att hållas med husfruar som de hade sex med utan att behöva gifta sig, dock blev barnen legitima. Denna seden försvann när katolismen fick ge vika för protestantismen vilket möjliggjorde för präster att gifta sig. Läs på istället för att kapa band utifrån dumheter.

"Mågh" ei ole tässä avainsana. Sen väljästä käytöstä on lukemattomia esimerkkejä ja niitä on turha tässä luetella. -Näytät kuitenkin olevan sitä mieltä että måg ei koskaan tarkoittanut vävyä.

Tarkoitukseni oli vain löytää ne ainoat dokumentit, joissa Helvikin ja Kerstinin suhteeseen viitataan ja ne olen yllä luetellut. Niihin ei Vähäkankaan artikkeli kuulu.

Muuten löysin GENIstä sellaisenkin viritelmän, jossa Arnika on merkitty naiseksi. Tätäkään ei kukaan kuraattori ole korjannut.

Svärson eller måg är maken till en persons barn, i detta fallet är Olof svärson till Helvik Stoltefoth, efterson Olof är GIFT med Helviks barn, Kerstin Helviksdotter, som av någon inkompetent person här på Geni har fått sin fader kapad, blivit låst och profil förstörd.

Det var just min mening (att korrigera saken) när jag började diskussionen sedan jag märkte att de hade brytit förbindelsen mellan Helvik och Kerstin. Misslyckatts hittills.
Hälsningar, Reijo

Som jag skrev:

"SDHK-nr: 25878 Svenskt Diplomatariums huvudkartotek över medeltidsbreven
1451 april 11

Kristina Sonadotter säljer allt sitt gods, som av gammalt legat under Körunda i ”swedersoo” och Oxnö i Sorunda socken i Yttra Törs (nuvarande Sotholms) härad till sin måg Halsten Johanson, som är gift med hennes syster."

Måg är inte alltid din dotters make, han kan också vara din systers make. Mycket vanligt under medeltiden. Jag hittade bara 46 svärsöner i Medeltida urkunder, men 226 mågar. Svärson var dotters make, men måg kunde vara dotters eller åckså systers make.

Ja visst kan ord både ha och haft fler än en innebörd, men våra medeltida experter dristar sig med att klart benämna henne Kerstin Helviksdotter, att då göra om henne till en systerdotter saknar all logik. Antingen så följer man de få källor som finns, eller förkastar dem, men man skapar inte nya fantasifoster till föräldrar bara för att man opponerar sig emot att en katolik hade en dotter, märkligare saker har väl hänt än det!

Höll sig biskoparna till påvens och lagens regler? Nej. Redan på själva mötet 1248 protesterade svenskarna och förklarade ”att de inte kunde leva utan förbindelse med och hjälp av kvinnorna”. Av en påvlig bulla från 1252, fyra år efter Skänninge möte, framgår att många präster, som i praktiken torde ha bannlyst sig själva genom att hålla fast vid sina kvinnor, likväl fortsatte att verka ute i socknarna. Ingen stoppade dem.

Situationen var bisarr. Om celibatsreglerna följdes till punkt och pricka skulle 1250-talets Sverige bli ett superbannlyst land med illegala präster i snart sagt varenda socken. Ärkebiskop Lars förklarade dilemmat för påven, som svarade i en bulla tio år efter Skänninge möte. Påven var villig att kompromissa. De präster i Uppsala ärkebiskopsdöme som fortfor att hålla sig med konkubiner skulle slippa de hårda straff som stadgades i lagen. Det var alltså tillåtet att häva straffen. Ett år senare utsträcktes denna regel till hela den svenska kyrkoprovinsen.
Dick Harrison

Som sagts, glöm idén med celibat och vakna!

Ulf Martinsson skrev:

!Ja visst kan ord både ha och haft fler än en innebörd, men våra medeltida experter dristar sig med att klart benämna henne Kerstin Helviksdotter, att då göra om henne till en systerdotter saknar all logik."

Vem var de medeltida experter och var benämnde de henne Helviksdotter?

Hur skulle ni sätta Kerstins släktträd i Geni?