Siirretty Reijo S.K. Neiglickin viestistä ylläpitäjille, tähän janaan:
----------
Yhteys Kerstinin ja Helvik Stoltefotin väliltä on katkaistu, ilmeisesti perustuen Tapio Vähäkankaan artikkeliin:Genos 51(1980), s. 73-87: Tuomiorovasti Hans Petrin syntyperä ja perilliset. Sitaatti siitä:
”Taivassalon kirkkoherran ja P. Yrjänän prebendaatin Helvik Stoltefotin tuomiokirkolle tekemien lahjoitusten yhteydessä Fredrik ja Jakob Frese osoittautuvat lahjoittajan lähimmiksi sukulaisiksi (REA 360, 361, 377, 381; Olav Ahlbäck, Helvig Stoltefots själagåva 1418, HTF 1968, s. 75; Birgit Klockars, Biskop Henrik Hartmansson och andra donatorer till S:t Görans altare, HTF 1968, s. 102-108), vaikka Helvikillä tiedetään olleen sisarkin, jonka aviomies oli Dufva-suvun kantaisä Olof Pentinpoika (FMU 1396). Hän ei ollut täyssisar, koska Fresen veljekset olivat sukumaahan nähden lähempiä sukulaisia kuin oma sisar.” (-Aviottomilla lapsilla ei ollut perimisoikeutta, jonka takia lienevät jääneen pois sukulaisten joukosta. RN)
Tämä ”tiedetään olleen” ei mielestäni ole pätevä lähdetieto. Ehkä kirkkoherra Vähäkangas on häveliäästi pitänyt mahdottomana että katolisella kirkkoherralla olisi lapsia. Näitähän oli, aina paavista alkaen. Lisäksi herra Helvik näyttää olleen erikoisen viriili päätellen Taivassalon historiasta (lähdettä ei mainita): https://www.taivassalo.fi/matkailu/merellinen/historia/aikajana
1394
Pappi Helvik Stoltefot raiskasi lukkarinsa avustuksella turkulaisen porvarin piian. Stoltefot omisti osan Turun Hirvensalon Friskalan kartanosta, jonka lahjoitti Turun tuomiokirkolle 1416.
Suurin osa lähteistä mainitsee Kerstinin kuitenkin Helvikin tyttärenä. Osa näistä on tietenkin painoarvoltaan vähäisiä nettisukupuita. Selailin äskettäin Riksarkivetin digitalisoimaa teosta:
(Finska adelns släktbok
Anmärkning
Tidigare signum: H 12
Släktledningar, anträd och vapenritningar för finsk adel intill början av 1600-talet; boken synes upplagd på 1580-talet; möjligen är den ursprungligen avskriven efter någon av Rasmus böcker, ty att denne skrivit "ett släckte-register på thenn Finske adelen" framgår av Utters förteckning över handlingar som Rasmus 1587 lämnat efter sig i Vadstena; skrivaren okänd, jämför dock stilen i släktböcker nr 44, 45 och 46. I Uppsala universitetsbibliotek finnes en med denna likartad finsk släktbok.)
Teoksesta löytyy Dufva-suvun sukujohto: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/R0001343_00044#?c=&m......
Sivulta löytyy ison A-kirjaimen kohdalta kuvauksen mukaan piirretty Stoltefotin vaakuna, tekstistä sain selvää vain osittain:
A Herr Hellvijk i Töfsala förre detta som gaff Olof Bengtsson sin mågs holfu…. i Kulla Gård i Pyttis sochn uthi Wijborgs lähn, och nämnde s…gårds…..och…
Dufva-suvun vaakunan alla kuviossa lukee:
Bengt Olufsson åtte(?) H. Olof Tawasts riddares dotter
Seuraavassa ympyrässä mielenkiinto herää (A-kirjaimen vieressä):
A Olof Bengtsson
til Munkeby, hans
hustru fru Kirstin
her Helvijks
dotter
Siis Olof Bengtsson till Munkeby, vaimonsa rouva Kirstin, herra Helvikin tytär. En ymmärrä, miksi tässä 1500-luvun asiakirjassa annettaisiin väärää tietoa.
Terveisin,
Reijo S.K. Neiglick
Ketjun otsikko tarttui silmään. Lausuma siitä, että "yhteys on katkaistu" tarkoittanee ainoastaan toteamusta Tapio Vähäkankaan tulkinnasta, eikä mitään kategorista tuomiota sukulaisuudesta.
Vähäkankaan artikkelissa ei ole mainintaa lähteestä, johon väite sisaren olemassaolosta perustuu. Lisäksi on otettava huomioon se seikka, että Helvikillä on tietenkin saattanut olla sekä sisar että tytär. Myös sama nimi on mahdollinen. Esimerkiksi minulla itselläni on sisarvainajani mukaan nimetty tytär.
Kun Neiglickin mainitsemassa alkuperäisessä asiakirjassa nimenomaisesti todetaan Olof Bengtsonin vaimon olevan Helvikin tytär, on tämä tietenkin huomattavan vahva indisio isä-tytär -suhteesta, eikä Vähäkankaan arveluilla ole vastaavaa painoarvoa.
Näillä näkymin siis, kunnes luotettavaa vastanäyttöä ilmenee, Kirstin on ainakin Helvikin tytär.
Maininta Helvikin raiskauksesta on poistettu Taivassalon kunna sivuilta, koska lähdeviittausta tuollaisesta tapahtumasta ei ole löydetty. Muutoinkin raiskaus ilmitulleena ja tuomioistuimessa käsiteltynä rikoksena on ollut erinäisistä syistä harvinainen noihin aikoihin (Petra Unkila Historian pro gradu -tutkielma Tampere 2013).
Lisäksi voidaan olettaa, että mikäli tuollainen olisi tapahtunut, olisi 1400-luvun pappismiehellä ollut tehokkaat keinot asian tukahduttamiseksi, kun se on ollut mahdollista kirkon piirissä vielä myöhemminkin aina meidän aikaamme asti.
Näillä perusteilla raiskausväite lienee keksittyä.
Tervaisin Matti Riikari, Taivassalo
Lisäsin Kerstinin profiiliin linkin tuohon Finska Adelns släktbokin piirrossivuun, jossa hänet mainitaan Helvikin tyttärenä. Tämä on aika vahva lähde, joten ainakin Ramsay on ilmeisesti tämän nähnyt.
Vähäkankaan arveluihin en ota kantaa mistä hän on arvellut, että Kerstin olisi hänen sisarensa.
Helvik on lisätty Kerstinin isäksi jo jokin aika sitten.
Soitin Taivassalon kunnanjohtajalle, joka poisti kyseisen tiedon heidän sivuiltaan. Sanoin, että se on aikamoinen herja pappismiehestä, kun siihen raiskaukseen ei ole oleassa edes lähdettä. En tiedä mistä se tieto on yleensäkään tullut esille, kun aikalailähdettä ei edes ole olemassakaan.