Skenaario:
1. Käyttäjä tallentaa esim. MS OneDriveen tai GoogleDocsiin taulukon, jossa on oman perheen tai suvun henkilötietoja, esim. kontaktiluettelomuodossa.
2. Käyttäjä lisää tiedot, miten henkilöt ovat sukua itselle tai toisille
3. Käyttäjä antaa taulukkoon oikeudet sisaruksille ja puolisolle lisätä oman perheensä/suvun tiedot ja kytkennät
4. Nämä uudet sidosryhmät pyytävät omille perheilleen oikeudet päivittää ja kasvattaa taulukkoa
5. Päivittäjien määrä kasvanut suureksi
Kaikissa ylläolevissa vaiheissa tiedot ovat yksinomaan henkilökohtaiseen käyttöön, eikä missään vaiheessa pysty yksiselitteisesti sanomaan ettei se enää askeleessa X olisi sitä. Tallennustilan toimittaja mahdollistaa tiedon näyttämisen taulukossa, mutta sisältö on esimerkissä käytännössä sama kuin laajennettu GEDCOM-tiedosto. Tallennustilan toimittaja voi pystyä näyttämään tiedon sukupuuna, kuten Geni pystyy.
Asiakastietojen osalta Geni on rekisterinpitäjä, se lienee selviö. Käyttäjän syöttämien muiden tietojen osalta:
"ASETUSTA EI SOVELLETA luonnollisen henkilön suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn toiminnassa, joka on yksinomaan henkilökohtaista tai kotitaloutta koskevaa ja joka ei ole sidoksissa mihinkään ammatilliseen tai kaupalliseen toimintaan. Henkilökohtaista tai kotitaloutta koskevaa toimintaa voi olla esimerkiksi osoitteiston pitäminen tai sosiaalinen verkostoituminen, joita harjoitetaan tällaisen henkilökohtaisen tai kotitaloutta koskevan toiminnan yhteydessä."
Lähde: https://www.kuntaliitto.fi/yleiskirjeet/2017/yleinen-tietosuoja-asetus
Ilmeni myös että, henkilötietolain korvautuessa, rekisteriselosteet poistuvat käytöstä. Tietosuojaseloste on se seloste joka toimitetaan jos sovelletaan GDPR-asetuksia. Mutta, henkilökohtaiseen käyttöön sitä ei sovelleta, joten jos hyvin käy, sukututkimuksen kohdalla asiat helpottuu ja ehkä käytännesääntöjä voi jopa yksinkertaistaa.
Lupahan on ollut aiemmin esillä suomalaisissa käytännesäännöissä. GDPRn yhteydessä edellämainittuun Larsin postaamaan tekstiin viitaten Genin yksityishenkilöiden käyttö ei olisi GDPRn piirissä silloin kun Genin tietosuojakäytännöt suojaavat tietoa. Tässä tapauksessa siis GDPR ei velvoittaisi myöskään lupien kysymiseen henkilötietojen osalta. Suomalaiset käytännöt ovat olleet Euroopan tiukimmat. Tässä tilanteessa yhteiseurooppalainen tulkinta on paikallaan, erityisesti kun järjestelmät ovat kansainvälisiä jo lähtökohtaisestikin.
Ammattisukutukijoilla voinee olla kolmen laista rekisteriä, asiakasrekisteri, työntekijärekisteri ja henkilörekisteria sukututkimustuotoksille. En suosittele viimeksimainittua mihinkään internetissä olevaan järjestelmään koska silloin yrittäjän pitää tehdä rekisterinpitäjänä prosessoija-sopimus järjestelmän toimittajan kanssa.
Joissain suomalaisissa keskusteluryhmissä ollaan menty asioiden edelle. Voiko yhteiseurooppalainen tulkinta ottaa koko Euroopassa edellisen lainsäädäntöjakson yhteyteen kehitettyjen maakohtaisten käytännesääntöjen koko Euroopan tiukimman linjauksen. Se on varmasti varsin epätodennäköistä. Genin suhteen ainoastaan suomalaiset kuraattorit ovat tuoneet esille lupien kyselemisen kysyttäessä asiaa eurooppalaisilta kuraattoreilta.