Karin Eriksdotter Bielke - Karin Eriksdotter Bielke and Teit

About Karin Eriksdotter Bielke
Carin Ericsdotter Bielke
Karinin äitiä ei mainita. Bielke n:o 8 Tab.19 taulussa https://www.adelsvapen.com/genealogi/Bielke_af_%C3%85ker%C3%B6_nr_8... Karin oli avioton lapsi. Äiti Bielke suvusta Tab.23 kohdasta. https://www.adelsvapen.com/genealogi/Bielke_af_%C3%85ker%C3%B6_nr_8... Karinin isä Erik Eriksson oli suhteessa läheisen serkkunsa kanssa.

Erik Eriksson, till Benhamra. Var gift och efterlämnade endast en dotter Karin Eriksdotter. http://www.adelsvapen.com/genealogi/Bielke_af_%C3%85ker%C3%B6_nr_8#...

http://runeberg.org/anrep/1/0199.html

Karinin poika Jaakko kertoo suorasta äitilinjasta Hogenskild Bielke sukuun.
Jaakko kertoo että Hogenskild Bielke (Bielke n:o8 Tab.24 ja Tab.25) on myös suorassa isälinjassa yhteydessä hänen äitilinjansa esiäitiin. https://www.adelsvapen.com/genealogi/Bielke_af_%C3%85ker%C3%B6_nr_8... Hogenskild Nilsson Bielke - viittaa A.G.Ahlqvistin tiedonantoon (Hist.Bibliot. 1877, s. 146) Jaakko Teitin kirjeistä Hogenskild Bielkelle, https://www.adelsvapen.com/genealogi/Bielke_af_%C3%85ker%C3%B6_nr_8...

ja tekee selkoa kirjeen sisällyksestä:
- Teitti: "Vaikka minä mies parka olen köyhä, kurja ja viheliäinen ja köyhistä vanhemmista lähtenyt, ovatpa ne kuitenkin kunnialliselta vuoteelta syntyneet aviosäädyssä, ja äitini-äidin äiti lähtenyt samasta suvusta ja syntyperästä, kuin Teidän ankaruutenne on lähtenyt isän kannalta."

Quote (Ramsay):

Karin Eriksdotter, som enligt sonen Jakob Teits uppgift, genom sin mormor var befryndad med Hogenskild Bjelke (Yrjö-Koskinen. Hist.Ark. VI. Jaakko Teitti).

Sen tähden mitä Jaakolle on käynyt Jaakko vielä siis... ”anoo nöyrillä lauseparsilla herra Hogenskild Bielken suosiota” (serkkunsa suosiota joka on asunut Suomessa joka on Jaakolle sukua äidin isän isän kautta ja Karin äidin kautta). Hogenskildin ja Jaakon yhteiset esivanhemmat ovat Peder Turensson Bielke k.1520 ja Karin (Katarina) Nilsdotter Sparre https://fi.wikipedia.org/wiki/Hogenskild_Bielke https://sv.wikipedia.org/wiki/Hogenskild_Bielke https://en.wikipedia.org/wiki/Hogenskild_Bielke

https://sok.riksarkivet.se/Sbl/Presentation.aspx?id=18165 Hogenskild Bielke Hogenskild Nilsson Bielke

Kuva.1/4 http://aijaa.com/Amjz09 Kuva.2/4 http://aijaa.com/QzJBxM Kuva.3/4 http://aijaa.com/0HJZbX Kuva.4/4 http://aijaa.com/vyedLa

(ps. Karin etunimi näkyy Bielke n:o 8, Tab.23 esivanhempien taulussa)

On väärin ja virheellistä edes väittää että Bielke suvulla ja Hogenskild Bielke sukuhaaralla ei ole ollut yhteyttä Suomen puolelle. Bielken kartanoita ja tiloja ja Bielke sukua Suomen puolella. 1544 Tytär Anna Klemetintytär Hogenskild. Niilo Pietarinpoika Bielke ja toinen avioliitto, poika Hogenskild Bielke (HLTH1 sivu 722). 1549 Lahisten (ja samalla Rautajärven) kartanon omistaja 1549-90 Anna Hogenskild, valtaneuvos Nils Bielken leski. (SKS). 1587 Hogenskildille lisää 4 rälssiä, joista yksi oli Rautajärvi. Kyliä Kohijoki, Ämmäis, Vahdermetsä. Luopioisissa 11 taloa. (AM-A).

Lähde; Rautajärven ja Kantolan kartanoiden historiaa http://www.sukuvika.fi/kartanot.php

jatkoa...

Montako Karin Eriksdotteria tuolloin on elänyt samaan aikaan? Aikakin kaksi. Vanhempi Karin on nuoremman täti, Erik isän sisko. Kenen puolella aateliset ovat olleet, valtaapitävien poliittisissa juonitteluissa, ja keneltä he ovat voineet silloin apua pyytää? Lähellä olevilta serkuilta jotka oli vallassa. Jaakob Teit lähetti vankeudessa tai sen jälkeen hätäkirjeen serkulleen. Joskus vuosien 1571-1588 välillä.

Genissä ei ole ollut mainintaa Karin Eriksdotter Bielken no:8 suorasta äitilinjasta. Jaakon suora mtDNA äitilinja menee Jaaakob Teitin kertoman mukaan sitä kautta suoraa tuohon Hogensskild Bielke no:8 Tab.23 sukuun. Karinin suoraa äitilinjaa ei ole tuolla adelsvappen.com sivustolla. Bielke taulu.19 kohdassa. Koska isä Erik Eriksson sai aviottoman tyttären serkkunsa kanssa (N.N. Pedersdotter Bielke no:8 Tab.23).

Mielestäni Teit suku, heidän jälkeläiset (katso puolisoita) ja alla olevat Teit miehet eivät ole mitättömiä rälssimiehiä. Mielestäni päinvastoin, kun ottaa huomioon missä ja mitä ovat työkseen tehnyt. Teit suku oli Bielke suvun kautta läheistä sukua Vaasa suvulle. Senkin tähden Teitit pääsi lähelle Vaasa sukua.

Miten Teit sukua on ollut tekemisissä Kustaa Vaasan ja hänen poikiensa kanssa....

….....Esim.1..... - Jacob (Jaakko) Laurinpoika Teit Suoritti 1554-57 merkittävän valitusluettelon aatelisten ja ylhäisten väärinkäytöistä (Suomen puolella). Jacob Teitin valitusluettelo mikä on säilynyt Ruotsin Kuninkaallisessa kamariarkistossa , on maamme 1500-luvun olojen ja jopa sukututkimuksenkin tärkeimpiä lähteitä.

- Jacob kuului Eerik XIV mahtavan suojelijan , Yrjänä Pietarin pojan kannattajiin ja oli jäsenenä ns. kuninkaan lautakunnassa 1563-68.

- Jacob oli Tukholman kuninkaan kamarissa, kirjuri, kuninkaallinen sihteeri.

- Jacob vartioi Tukholman linnassa ex-kuningas Juhana Herttuaa.

- Minä vuonna Jacob on tuon köyhyys avunpyyntö kirjeen lähettänyt? Ilmeisesti vankeuden jälkeen kun on ollut kotiarestissa. Erik XIV kukistuttua 1568 Jaakko Teit joutui uuden hallituksen pidättämäksi ja vankeuteen Tukholmassa, mutta pääsi viimein 1571 vapaaksi ja oleskeli sitten valvonnan alaisena Suomessa Turussa, Porissa ja Raumalla. Voi olla että miehellä on ollut huono taloudellinen tilanne 1571 ja sen jälkeen. Mutta hänet mainitaan useissa eri tuomarin kirjurin töissä tuon vankeuden jälkeen. Jacob kuoli ruttoon 1588 ja on haudattu Turun kirkkopihan multiin (tuomiokirkon?).

- Jacob oli saattamassa kuningas Erik XIV lesken Kaarina Maunontyttären Ruotsista Suomeen 1577, Turun linnasta 22.6.1577 Kangasalalle, Liuksialana kartanoon.

…......Esim.2...... Andreas (Antti) Laurinpoika Teit (Jacobin veli), kirkkoherra, rovasti, laivanvarustaja. Hän osallistui 1560 kuningas Juhana Herttuan Englannin matkalle. Kun Juhana Herttua kävi siellä veljensä kuningas Erik XIV:n (1560-1567) edusmiehenä kosimassa Maria Stuartia (tosin huonolla tuloksella).

….....Esim.3..... Mårten (Martti) Matinpoika Teit (Lauri Matinpojan veli ja Jacobin ja Andreaksen setä) Hän oli 1541 Kustaa Vaasan poikien kotiopettaja. Hän asui Juhana Herttuan luona, jolle hän opetti myös suomenkieltä.

____________________________
Kansallisen elämäkerraston [osa V, Porvoo 1934, s.389] Jaakko Teitti -artikkeli tekee selkoa Teitin kirjeestä Hogenskild Bielkelle:

Vuoden 1568 vallankumous vihdoin teki lopun [Jaakko Teitin ja Yrjänä Pietarinpojan vaikutuksesta] hallitusasioihin. Yrjänä Pietarinpoika mestattiin, mutta T. pääsi pelkällä vankeudella, ja ainakin helmikuuhun 1569 hän istui Tukholman kaupunginvankilassa. Sieltä hän syksyllä 1568 kirjoitti sukulaiselleen Hogenskild Bielkelle, jonka hän tiesi olevan Juhanan suosiossa, pitkän kirjeen ja syyti ankaria soimauksia Yrjänä Pietarinpoikaa vastaan, jota - sekä Eerik kuningasta - hän sanoi kaikkien niin pelänneen, että olivat olleet pakotettuja tekemään melkein mitä tahansa. Hän vakuutti viattomuuttaan niihin syytöksiin, joita häntä vastaan oli tehty, ja pyysi Bielkeä auttamaan häntä vapauteen; kirjeensä hän päättää seuraaviin suomenkielisiin sanoihin (Bielkehän oli jo nuorena oppinut suomea): "Iomala minun syyn tietäpi, hen teitä iankaikisist holhockan ia minua waiwaista miest teste waiuasta pästäken. Amen."

Artikkelin lähdeluettelossa mainitaan "registratuurakokoelma, kirjeet kuninkaille ja sihteereille sekä Hogenskild Bielken kok. R. V. A:ssa".

Sitten kun joku 1500-luvun lähteisiin perehtynyt on seuraavan kerran menossa käymään Riksarkivetissa, hänhän voisi ehkä samalla käydä vähän pöyhimässä tuota Bielken kokoelmaa ja hankkia vaikka kopion mainitusta kirjeestä tänne muiden forumilaisten iloksi.

A. G. Ahlqvistin käännöstä ja tulkintaa ei tietenkään ole mitään syytä epäillä. Mutta sekundäärilähde on kuitenkin aina sekundäärilähde. Ja voisihan olla, että kirjeestä löytyisi sattumalta jotakin muuta mielenkiintoista, kuten sukututkimuksessa niin usein tapahtuu...
_______________________