Karin Eriksdotter Bielke - Hogenskild Bielke (Bielke n:o 8, Tab.23-25) Suomen puolella

Hogenskild Bielke Sukua Suomen puolella

Rouva Anna Hansintytär (Tott), laamanni Henrik Bitz nuoremman leski
omisti Ulvilassa lampuotitilan i Svenskby 1515 ja 1517, RA Anna
Hansdotters godsräkenskaper C 52.
Häneltä sen peri ainoa aikuiseksi elänyt lapsi, tytär Anna, joka oli
syntynyt toisesta aviosta Turun linnanpäällikkö Klemet Hogenskildin
kanssa (s. 1512, k. 1590). Anna Hansintytär asui 1530-luvulle asti
Lemun Nyynäisissä, jonka kartanotalouden alainen Soinilan tila oli.
Koko perhe muutti Ruotsiin, jossa pää- ja asuinkartano oli
Södermanlannin Åkerö. Anna Klemetintyttären ensimmäinen aviomies oli
Kustaa Vaasan verokamarin esimies, valtaneuvos Nils Pederinpoika
(Bielke) ja tästä avioliitosta syntynyt poika, valtaneuvos
Hogenskild Bielke hoiti 1560-luvulta lähtien äitinsä Suomessa
olevien tilojen asioita. RA Hogenskild Bielkes samling vol.10.
Handlingar rörande Nynäs gård i Nousis socken Åbo län.

Lähde: http://www.narc.fi/suvanto/sivut_1506-1709_ULVILA.pdf

sivu 14
________________________________ etsiä.
Tuo maininta Åkeröstä kilkutti heti jotain kelloa muistissani ja nyt paremmalla ajalla katsoin työhuoneeni hyllystä teoksia, joita luin ennen loppukesän retkeäni Ruotsin linnoihin. Tiedekirjan alennusmyynnistä olin vitosella (per osa) ostanut mainion Kari Tarkiaisen teossarjan Finnarnas historia i Sverige. Filosofian tohtori ja Ruotsin valtionarkiston hoitaja osaa asiansa. Kirjassa on esitelty useita Ruotsissa asuneita suomalaishahmoja ja Fru Anna till Åkerö on saanut osakseen lähes neljä sivua.

”Finska Fru Anna” oli tanskalaisen Clement Hogenskildin ja hänet v. 1512 naineen, valtioneuvos Henrik Bitzin lesken, Anna Tottin tytär - Suomihan oli tuolloin tanskalaisten miehittämä. Tytär Annan syntyessä 1513 oli Clement jo kuollut. Niinpä Anna varttui Nynäsin (suomeksi mikä?) kartanossa Varsinais-Suomessa. 17-vuotiaana Anna muutti Ruotsiin ja nai Kustaa Vaasan läsnä ollessa tämän voudin Jakob Krummen. Pari sain kaksi tytärtä, mutta pian Krumme kuoli. Kuningas ja suku huolehtivat nyt Annasta. 24-vuotiaana Anna avioitui kuninkaan kamarineuvos Nils Pedersson Bielken kanssa. Vuonna 1542 Anna sai periä tätinsä, Brita Tottin, omistaman Åkerön kivilinnan.

Anna ja Nils saivat pojat Hogenskildin (1537), Klasin (1544) ja Turen (1548) sekä tyttären Karinin . Perheen hyviin ystäviin lukeutui mm. Mikael Agricola, jonka Annalle lahjoittamasta kirjasta on komea kuva kirjassa. Osittain varmaan juuri Mikaelin vaikutusta oli se, että vanhin poika Hogenskild lähetettiin opiskelemaan Turun kouluun, josta hän vain 13 vanhana jatkoi Wittenbergin yliopistoon.

Anna piti muutoinkin yllä yhteyksiä Suomeen, jossa käytiin usein. Annan äiti, Anna Tott, puolestaan vieraili usein Åkerössä, jossa hän kuolikin 1548. EriK faneja kiinnostanee se, että aviomiehensä kuoltua (hukkui 1550) Anna kutsuttiin hoviin Tukholmaan, jossa hän mm. otti osaa Erikin kruunajaisiin jne. Paljon muutakin tuosta Annasta kerrotaan, mutta en jaksa kaikkea tähän laittaa. Suomessa Anna sukuloi erityisesti Horneja Åminnessä ja Finckejä Hämeessä. Agricolaa lukuun ottamatta ei yhteyksiä Uudellemaalle ole mainittu, Agricola toki henkilönä liittyy Teitteihin monellakin tavoin.
t. Olavi Arra
__________________
Kaksi oppineen turkulaisen kirjettä aatelismies Nils Bielkelle 1547 ja 1549 Käännökset julkaistu Viljo Tarkiainen & Kari Tarkiainen, Mikael Agricola, Suomen uskonpuhdistaja. Otava, Helsinki 1985.

Mikael Agricolan kirje Nils Bielkelle 21.11.1547
[salutatio]
Iankaikkista autuutta Jeesuksen Kristuksen Jumalan iankaikkisen pojan kautta! Rakas Nils Pederinpoika, erinomaisen hyvä ystävä,
[captatio benevolentiae]
Jumala palkitkoon Kuninkaallista Majesteettia, meidän Rakkainta Armollista Herraamme, ja samoin Teidän Kunnianarvoisuuttane paljosta hyvästä ja erittäinkin siitä, että Te olette toimittanut minulle hänen Kuninkaallisen Majesteettinsa valtakirjan täällä Turussa sijaitsevaan tuomiorovastin taloon ja [siirtymä > narratio] että Te vielä sen lisäksi lupaatte huolehtia siitä, että minä saan myös haltuuni ne tulot, mitä siihen on kuulunut, joista Te pyysitte saada kaikki parselit mainituksi ja joista nyt lähetän Teille luettelon sekä edellisistä tuloistani, Pyhän Laurentiuksen prebendasta. Siitä voi Teidän Kunnianarvoisuutenne hyvin ymmärtää, mikä ero niillä on. [---]
Huolehtikoon nyt Kaikkivaltias Jumala kaikkien meidän tässä kaupungissa asuvien köyhien kirkonpalvelijain elannosta. Sillä sitten kun tuo tulipalo hävitti talomme ja tavaramme, on se surkuteltavan vähä, mikä silloin voitiin pelastaa, enimmäkseen mennyt huoneisiin ja muihin asumistarpeisiin. Ja vielä olemme sitä paitsi joka päivä pitäneet majoitusvieraita ja joutuneet suureen velkaan ja varsinkin suomenkielisten kirjain vuoksi, Jumalan pyhän sanan ja Uuden Testamentin, joka paraikaa on Tukholmassa kirjapainossa jne. Sentähden olemme minä ja tuomiokapitulitoverini nyt niin karvailla mielin, ettemme tiedä mitä tehdä. [---]
[petitio + conclusio]
Rakas Nils Pedersson, erinomaisen hyvä ystävä, antakaa minulle anteeksi, että niin rohkeasti kirjoitan Teidän Kunnianarvoisuudellenne tällaista vähäpätöistä, vaikka kyllä tiedän Teillä joka päivä olevan muuta tärkeämpää tehtävää ja toimitettavaa: kuitenkin odotan jotakin lohdutusta tämän kirjeentuojan edellämainitusta toimesta. Lopuksi lähettää Teidän Kunnianarvoisuutenne rakastettava nuori poika, junkkari Hogenskeell, asuintovereineen, molempien heidän vanhemmilleen rakkaita Jumalan terveisiä.[1] Nuorempi on jo kahteen kertaan lukenut Donatuksen jne. ja kerrannut sen, mutta alkaneepa toisestakin tulla jotakin. Der Zeyt bringt Rooszen. Jokainen lintu laulaa nokkansa ja ikänsä mukaan. Suuria toiveita on siitä, että nuoremmasta tulee merkillinen oppinut ja teräväpäinen mies, jos Jumala suo hänelle elonpäiviä. Amen. [Hänet,?] teidät ja kaikki rakkaanne Jumalan huomaan uskoen.[2]
Turussa vuonna 1547 marraskuun 21. päivänä.
Teidän Kunnianarvoisuutenne ainainen palvelija
Mikael Agricola

[1] Nils Pedersson Bielken ja Anna Klemetsdotter Hogenskildin poika Hogenskild Bielke lähetettiin 9-vuotiaana serkkunsa Nils Axelinpoika Banérin kanssa Turkuun
[1] Tarkiainen on virheellisesti kääntänyt lauseen "Then och ider Erlighet met alt kärkommit euinneliga befallendis" muotoon "Olen mielihyvällä hänen ja Teidän Kunnianarvoisuutenne iäinen käskettävä."

Laurentius Agricolan kirje Nils Bielkelle, Turku 25.6.1549
Laurentius Agricolaa ei tunneta muista lähteistä kuin tästä kirjeestä ja erääseen kirjaan tehdystä omistajamerkinnästä. Tutkimuksessa on spekuloitu, olisiko Mikael Agricola voinut käyttää Laurentius-nimeä, koska hallussaan oli Laurentiuksen prebenda.

[salutatio]
Varsin nöyrä ja rakas tervehdykseni Teille Jumalassa kuten aina ennenkin.
[captatio benevolentiae]
Rakas Nils Pedersson, minä kiitän Teitä varsin nöyrästi siitä kaikesta hyvänsuopaisuudesta ja niistä lahjoista, jotka Teidän Kunnianarvoisuutenne on antanut minulle itseni sitä ansaitsematta, joiden hyvien tekojen vuoksi kaikkivoipa Jumala Teitä palkitkoon. Ja olen aikonut (jos Jumala minulle suo terveyttä ja elämää) vähäisin ansioineni tehdä vastapalveluksia milloin tahansa sellaisesta tulee kysymys.
[narratio]
Rakas Nils, minä ilmoitan Hogenskildin ja Nils Akselinpojan asioista, ensiksikin, että he ovat vahvat ja terveet, mistä Jumalalle olkoon kiitos. Toiseksi että he ikänsä ja ymmärryksensä huomioon ottaen ovat taitavia siinä, mikä heille pannaan tehtäväksi, erityisesti mitä heiltä edellytetään latinan tulkinnassa ja kääntämisessä heidän äidinkielelleen. Mutta koska sen joka tahtoo hoitaa loppuun asti ja täydellisesti sen toimen, hänellä tulee olla siihen riittävät työkalut ja apuneuvot, kuten isäntämiehellä, jolla on varastohuoneita ja joka siksi tarvitsee kaikenlaista tavaraa niihin. Siksi olen minäkin hankkinut heidän tarpeisiinsa kaksi latinankielistä psalttarikirjaa, jotka maksoivat markan kappaleelta. [---]
[petitio]
Ja toivon, että Teidän molemmat Kunnianarvoisuutenne maksahisivat nämä ostokset hänelle, koska niistä

_________________________