Maan ollessa kuurassa palataan hetkeksi menneisiin kesiin ja menneiden aikojen puutarhoihin. Pitkään Suomessa puutarhat ilmensivät vaurautta ja säätyläisyyttä. Niin pappiloihin kuin säätyläiskartanoihinkin alkoi kaali- ja ryytitarhojen rinnalle vasta 1700-luvulla rakentumaan oikeita puutarhoja.
Puutarhoja hoitamaan tarvittiin ammattilaisia, joita saapui Suomen alueelle Ruotsista ja Euroopasta, kuten muidenkin ammattien harjoittajia. Puutarhan rakentamiseen ja ylläpitoon tarvittiin tietenkin varoja, joita rahvaalla ei ollut. Pirkanmaalla 1700-luvulla vaikuttanut Hans Henrik Boije af Gennäs omisti useita kartanoita; Hatanpään kartanossa hän asui ja teki puutarhakasvien kasvatuskokeita. Hänellä mainitaan olleen 30 puutarharenkiä http://puutarhahistoria.fi/puutarhahistoria/puutarhakulttuurin-alku...
Pirkaanmaan ja Kanta-Hämeen rajalla Kalvolassa ja Akaalla/Kylmäkoskella on myös useita kartanoita. Niiden omistussuhteet ovat vaihdelleet ja eri omistajat ovat huolehtineet puutarhoista vaihtelevasti. Kalvolassa Kutilan kartanossa työskenteli renkinä Kustaa Stenfors. Hyvin pian, jo vuosi renki-maininnan jälkeen, hänet mainitaan tittelillä "trädgårdmästare". Kutilan kartanon isännän menehdyttyä Gustaf Stenfors siirtyy Akaaseen Vanha Hautaan kartanoon, jonka puutarhassa hän viihtyykin kuolemaansa saakka puutarhurina. Museoviraston selvityksessä Vanha Hautaan miljöötä kuvataan Tarpianjoen kulttuurimaisemaan kuuluvana näin: ” Vanha-Hautaan mansardikattoinen päärakennus on 1700-luvun loppupuolelta. Kartanoa ympäröivät puisto- ja puutarhaistutukset.”
Puutarhuri Gustaf Stenforsin alkuperä on tuntematon. Saapuiko hän ammattimiehenä muualta vai oliko hän kenties lähistön kartanoissa oppipoikana ennen pestuutaan Kutilan kartanoon? Valitettavasti kirkonkirjalähteet eivät ole vielä avanneet tätä mysteeriä.
Löytyykö sinun suvustasi puutarhureita? Tiedätkö missä he ovat saaneet oppinsa?
Genissä uutena nyt ammattiprojekti puutarhureille!
https://www.geni.com/projects/Suomen-puutarhurit-Gardener-in-Finlan...
