Hyrsyläläistä tietoa kaivataan!

Tervehdys Reijo,
Minulla ei ole tähän asiaan tietoa, mutta tuo Hyrsylä kolahti. Nimittäin kuulin poikasena puhuttavan että isoäitini, Jelena Iljantytär HÄRKIN (1873 - d.), jota siis en luonnollisestikaan voinut koskaan kohdata olisi kuollut sodan aikana vankilerillä, joka sijaitsi Hyrsylän mutkassa.

Maurille olen laittanut yksityisviestin asiaan liittyen Suojärviryhmään. Toivottavasti tuli perille. Jos tuo Härkin on isoäidin tyttönimi, niin Maurin ajatus pitänee paikkansa. Siirtovankileirillä kuolleitten luettelossa on Helena Tsutsunen s.1872 Varpakylässä, kuollut 21.2.1940. Hyrsylänmutkan Hautavaaran kylässä hän ei asunut talvisodan syttyessä, olisko sitten Ignoilasta tai Hyrsylän kylästä. Jos olen oikeassa, voin laittaa Mauri sinulle kuvan interposolkan siirtovankileirin hautausmaalta. Ystävälisesti Raija Järvinen

Hei! Kyllä pitää paikkaansa. Helena on haudattu Interposolkan siirtovankileirillä Neuvostoliitossa 7.6.1940. Isoäitini ja tätini ovat olleet leirillä eivätkä juuri puhuneet sen oloista jälkeenpäin. Kyllä vanhemmat sukupolvet ovat tehneet suuria uhrauksia.

Reijo, tuo tietosi Helenan hautaamisajankohdasta on mielenkiintoinen. Suomalaiset palautettiin Interposolkan leiriltä 25.5. ja he olivat saaneet tiedon palautuksesta jo 20.5. Tuon vajaan viikon kuluessa oli voinut hoitaa asian niin, että kotiinpalaajat olisivat saattaneet omaisensa hautaan. Kuka mahtoi huolehtia suomalaisten vainajien hautaamisesta? Helena ei ollut varmaan ainoa silloin haudattu. Matti Pajunen kuvaa Tasavallan panttivangit -kirjassa lähtöaikaa niin, että kevät on ollut jo pitkällä ja ilmeisesti maakaan ei ole ollut roudassa matalahkolla hiekkaharjulla, missä hautausmaa on (ainakin tällä hetkellä). Salmi ja Suojärvi ryhmään FB:ssa olen laittanut muutaman kuvan ja kaiketi Geniinkin voisi ajatella laitettavaksi (siirtoleiriaikana kuolleitten kohdalle)? Näissä mietteissä Raija

Hautausmerkintä on Suojärven Annantehtaan kirkonkirjoissa. En osaa sanoa tarkemmin onko päivämäärä todellinen tai ketkä ovat haudanneet. Tietäisikö joku mitä kautta tieto seurakuntiin Neuvostoliitosta on saapunut?

Kiitokset Raija ja Reijo isoäidin kuolemaan liittyeneestä lisäinformaatiosta, lapsena korviini tulleesta tiedosta. Kuten Reijo totesit, siirtolaisuuskokemukset olivat olleet niin traumaattisia, että myös minun äitini oli kovin vaitelias karjalassa elämisen ajoista kyseltäessä.
Pohtii Mauri

Minulla ei ole kuin kuulopuheita siitä, Mummini syntyi Suojärvi Annantehdas, mutta Äitini mainitsi eläessään monta kertaa että Mummini asui Bombantalon naapurissa, ja khatikasta ei löydy tietoja hänen ensimäisestä miehestä Adam Vaivod, hänet oli hirtetty. Heidän poika s. 1913, hän ei tietysti näkyisi muutenkaan khatikassa, Tosin en tiedä silloinko mummini asui siellä, vai aikaisemmin.

Ja vielä sellainen kysymys, kävivätkö kaikki Venäläistä koulua 1800 loppu puolella? Mummini osasi kirjoittaa vain venäjäksi.

Tarjalle,
Myös minun isäni oli, kuuulopuheiden mukaan, käynyt venäläistä koulua ja osasi venäjää. Eikös siellä ole opetettu myös ranskan kieltä.

Tarja ja Mauri! Tässä suora lainaus OMA Suojärvi III :sta:

"Hautavaaran kylä sai kansakoulun v. 1899 ja erillinen koulutalo rakennettiin kyläläisten omin voimin metsänhoitaja Einari Mäntyvaaran johdolla kylän keskelle, vanhan tsasounan lähelle. Venäläinen koulu aloitti toimintansa yksiluokkaisena, yhden opettajan ministerikouluna vuokrahuoneissa vuonna 1911 ja se toimi sisäopistona."

Näitä venäläisiä kouluja on saattanut olla muissakin kylissä ja voisin tarkistaa, mikäli jonkun erityisen kylän koulusta haluaisitte tietoa.

Ennen Suomen itsenäistymistä ilmeisesti tsaari halusi tukea päätöksillään venäläisyyden vahvistamista raja-alueillaperustamalla venäläisiä kouluja?

Isoisäni Ivan Jeussonen vuonna 1880 Hautavaaralla syntyneenä ei ilmeisesti käynyt ainakaan näitä kouluja, mutta jostakin hän oppi venäjänkielen. Sitä hän puhui sujuvasti, näin kertoi tätini.

Isoäitini Fedosia kävi myös venäläisen koulun. Olikohan sellainen myös Moisseinvuarassa? (luultavasti oli)

Moisseinvaaralla aloitti ensimmäiset seurakuntakoulut 1800 - 1900 lukujen vaihteessa. Venäjää opetettiin kaikille. Kylän suomalainen koulu aloitti v.1911.Venäläistyttämisaatteen levitessä myös Moisseinvaaralle, perustettiin kylään v. 1912 Karjalan Veljeskunnan toimesta venäläinen koulu. Venäläiseen kouluun laitettiin erityisesti poikia. Ennen itsenäisyyttä v.1916 oli venäläisessä koulussa oppilaita 25 ja suomalaisessa koulussa 20. Suomen itsenäistyttyä venäläinen koulu lopetti toiminnan. Suomalainen koulu muuttui v. 1920 kunnalliseksi kansakouluksi. Tänään päivällä Tampereen suojärveläisten tapaamisessa oli eräs nainen, jonka juuret ovat Moisseinvaaran (joki)myllyn vieressä ja hän kertoi, kuinka hänen äitinsä oli joka aamu venäläiseen kouluun mennssä kipristellyt vatsakipujen kanssa, kun ei millään olisi halunnut mennä venäläiseen kouluun. Toisaalta kirkko tuki ja näki venäjän kielen taidon hyödyllseksi.

Nämä tiedot ovat kirjasta "Moisseinvaara sinikuusamain kylä" toim. H.Makkonen ja A.Makkonen

Terv. Raija