Yhteydet Suojärven Aunuksen-Karjalaan

Raja-Karjalan kuntien esim. Suojärvi ja Salmi alkuperäinen karjalainen väestö hyvin usein avioitui naapurivaltion puolella olevien kanssa Aunuksen Karjalaan, jos ei muuten esim Salmissa niin menemällä "hypylle" . Hyppäsivät ihan konkreetisesti salaa kotinsa ikkunasta ja ilman vanhempiensa suostumusta menivät miehelään Venäjälle. Omassa sukuheimossani on runsaasti avioliittoja Aunuksen Karjalalaisen kanssa. Sillä usein nämä Aunuksen karjalaiset olivat muutenkin ihan sitä samaa sukuheimoa rajan molemmin puolin. Johonkinhan se rajaviiva on aina kartalle laitettava, mutta molemmn puolin rajaa asuu vanha sama karjalainen sukuheimo. Lukuisista paikoista mainitsen tässä sukuyhtyedet: Tulemajärvi, Hiisijärvi, Gora, Suurmäki, Iljinski, Rajakontu eli Pogrankondushi, Mägriä, Petroskoi, Pietari, ym lukuisat paikat. Isieni suku on Rajakonnusta, Vitelen läänistä, Aunuksesta.

Mummoni sisko Anni (Anna) Kononov meni naimisiin Vieljärven Lampiselkään Sergejevin kanssa. Heidän jälkeläisiää asuu tänäänkin siellä Vieljärvellä, Pietarissa ja Petroskoissa. Olin kesällä menossa vierailulle sinne, mutta viisumi tuli liian myöhään. Samoin ukkini suvusta tyttöjä meni naimisiin venäjän puolelle. Sitä kauttahan me ollaan Pentinkin kanssa sukua.
Lauri

Minullakin on juuria paljon Aunuksen puolella, ja ukkini isän äidin juurista olisinkin kiinnostunut tietämään enemmän; Hän oli nimeltään Maria Jeremeintytär (s. 1835 Kostamus Porajärvi, k. 1907 Kaitajärvi Suojärvi), Jelisei Pussisen kanssa avioitunut. Jos sattuu olemaan mitään tiedonpoikasta jollakin, olen kiinnostunut kuulemaan noista Kostamuksen puoleisista suvuista.
Ukkini äidin sisar Feodosia Prokopeintytär Pajari/Vilkanen/Abramoff oli mennyt miehelle Tšalkkiin ja puhuttiin hänen puolisinsa nimen olleen Koskin tai Kaži, sieltäkin puolelta mennään Aunuksen puolelle.

Duarie

Tarja, minulla on mainitsemastasi esiäidistäsi Maria Jeremeintyttärestä seuraava hypoteesi, joka pitäisi varmistaa Petroskoi-arkistosta. Itse asiassa olisi mukava kerätä muutama tarkistettava asia ja pyytää Jelena Usachjovan apua Petroskoissa.

(1)
Maria Jeremeintytär (s. 1835 Kostamus, Jänkäjärvi, Poventsan kk, Aunus, k. 6.12.1907); hänen isänsä oli Kostamuksesta talollinen Jeremei Rodioninpoika. Marialla oli Anton-niminen veli.

(2)
Esi-isäni Konon Timofeinpoika perheineen perusti Kostamuksen kylän, hän oli siis uudistilallinen siellä. Konon syntyi 1718 ja kuoli 1789 Kostamuksessa (siihen aikaan osa Selkin pogostaa Poventsan kihlakunnassa). Kononin vaimo oli Stepanida Kononintytär, s. 1723, k. 5/1793, ja oli kotoisin Lintujärven pogostan Sheltyn kylästä. Heillä oli lapset Iev (1746), Rodion (1748), Oudotja (1756) ja Afanasei (1759). Oudotja on minun esiäitini ja meni Suojärvelle Pedri Miinanpoika Määräsen kanssa naimisiin. Rodioninilla oli lapset Jeremei (1774), Marja (1776), Agapei (1777), Mihail (1780) ja Filip (1787).

Epäilen että tuo (1):ssä mainittu Jeremei Rodioninpoika on sama henkilö kuin (2):ssa mainittu Jeremei Rodioninpoika. Ajankohta ja kylä passaa. Selkin pogostan (myöh. Jänkäjärven) Kostamuksen kylä ei myöskään ollut järin suuri tuohon aikaan. Pitäisin tätä melkoisen todennäköisenä, mutta tietysti asia pitäisi varmistaa. Tuoren Petroskoista saamani Kostamuksen verorevisioluettelo on vuodelta 1816, eikä silloin Maria ollut vielä syntynyt.

Nuo kaikki mainitut henkilöt löytyvät Genistä, ja tosiaankin Maria Jeremeintytär kahteen kertaan...

Rovasti Paavo Rajamo, ent. Sidonski ja veljensä lukkari , diakoni ja kirjailija Mikael Rajamo ent. Sidonski Aunuksen Karjalasta, Repolasta tulevat myös likeltä sukuani noin 6 henkilön kautta. Rovastin muistan hyvin jo 1940 luvulta saakka kun hän toimi Oulun ort.srk.ssa. Mitrarovasti Sergei Okulov Sortavalasta on myös liki sukulaiseni jonka sukua on myös Moskovassa ja Jekaterinburgissa ym Venäjällä paljon. Pitäisi oiken merkata ylös kuinka monessa paikassa Venäjän Karjalassa on tietojeni mukaan sukuani. Ja tietämättäni vielä muissakin paikoissa sitä löytynee?, koska en ole tutkinut Karjalassa asuvien sukuja paljon vielä. Karhumäellä on myös asunut ainakin sukuani. Feodor Tjuttijev autonkuljettaja joka nyt Salmiin on muuttanut äitinsä Ljuban kertoman mukaan. Samoin veljensä Volodja Rajakonnusta muutti Salmiin v 2010 entiselle Tulemalle siis tarkoittaa tämä Salmi nykyaikana. Tulema on Salmi nykyisin.

Tarja, vielä ukkisi äidin sisaresta, joka olisi avioitunut Tshalkkiin.

Jelisei Arhipanpoika Pussisen ja Juliania Prokopeintyttären Mihail-pojan kummina oli 7.12.1898 Aunuksen hiippakunnan Petroskoin kihlakunnan Vohtozeron (Vuohtjärvi) srk:sta Tsalkaja-selgan (eli Tshalkinselkä) kylästä valtiontalonpoika Varfolomei Ivanov Kazi. Tämä kuulostaisi Feodosia Prokopeintyttären aviomieheltä?

Pentti, olen myös sukua Sergei Okuloville hänen äitinsä kautta. Tuota kautta hänen esi-isiään oli pappeina Suojärvellä.

Olisi hyvä kerätä varmaan jotain taulukkoa yhteyksistä Karjalaan ja Venäjälle, kun palapeliä pystyy jo jonkin verran yhdistelemään ja lisävalaistusta saa Karjalan tasavallan arkistosta?

Oi että, passibo Reijo! Sie olet oikea t'iedoinn'ikka! Olikohan Konon Timofeinpoika minun esi-isiäni myös Makkosten kautta eli samaa kautta kanssasi Reijo? Täytyypä tutkiskella Geniä. Ovatkohan nuo perheet olleet puhtaasti karjalaisia vai myös venäläistä geeniä seassa? Missä mahtaa olla Sheltyn kylä, lieneekö sitä vielä?
Kyllä tuo Kaži on varmasti Feodosia-tädin mies.

Passibo Tarja sinullekin, palapeli rakentuu pikkuisista tiedonjyvistä! Enpäs olisi osannut tuota Kažia yhdistää Feodosiaan - perimätietosi toi uutta infoa.

Konon Timofeinpoika tulee Koivusten ja Määrästen kautta esivanhemmikseni. Makkosten-kautta menee kyllä moneen kylään Selkin pogostalla meillä molemmilla, mutta ei tuohon Konon Timofeinpoikaan.

Sheltyn kylä -nimi tulee esille v, 1782 Kostamuksen kylän verorevisioluettelossa. Kirjoitusasu voi olla jotain muutakin. Se on Petroskoissa kuitenkin tuossa tulkittu:

"Конан Тимофеев у него жена Степанида Конанова дочь, взята Линдозерского погоста деревни Шел[ь]ты." eli
"Konon Timofeinpoika ja hänen vaimonsa Stepanida Kononintytär, otettu Lintujärven pogostan Sheltyn kylästä."

Olen yrittänyt paikallistaa ko. kylää, mutta en ole kyllä keksinyt mikä se olisi. On todennäköistä että kirjoitusasu on virheellinen. Shoutjärven (Шелтозеро) vepsäläiskyläkin on kauempana Lintujärveltä.

Perheet ovat melko varmasti karjalaisia. Yksi osoitus tästä on että verorevisioissa vilisee karjalaistettuja henkilönnimiä, mm. Jevdokija on kirjoitus asussa Овдотья (Oudotja).

Muuten: Selkin Kostamuksen Rodion Kononinpojan vaimo Ksenia Foteintytär eli Jeremei Rodioninpojan äiti on mitä todennäköisimmin kotoisin Suojärven Kaitajärveltä. Verorevisiossa sanotaan:

"...у Родиона жена Оксенья Фотеева дочь, взятая после ревизии Кексгольмского уезда Шуезерского погоста деревни [Шай]дозера Выборгской губернии губернаторского крестьянина." =

"Rodionin vaimo Ksenia Foteintytär, otettu Viipurin läänin maaherran talonpojalta tarkastuksen jälkeen Käkisalmen kihlakunnan Suojärven pogostan Shajdozeran kylästä."

Shajdozero kuulostaa Kaitajärveltä. Nimet lienevät olleen outoja venäläiselle kirjurille.

Mikähän kylä tuo Shelty oikeasti olisi...

Isäni muistelee, kuinka he olivat käyneet heinätöissä Kostamuksen puolella jatkosodan aikaan ja majailleet sukulaistalossa, jonka isäntä oli Os'u. Isäni oli silloin 12-14 -vuotias. Os'u saattoi olla mukana jossain vakoilutoiminnassa, näin oli epäilty ja hänen poikansa olikin sanonut isälleni: "Et sie kaikkie t'iijä!" Olisi hyvin mielenkiintoista saada tuokin sukulainen selville; olisiko ollut juuri näitä Maria Jeremeintyttären puolen sukulaisia.

Olemme tekemässä parhaillaan sukututkimuspyyntöä Karjalan tasavallan kansallisarkistoon Petroskoihin. Pyynnössä esitämme selvitettävää mm. Jänkäjärveltä, Veskelyksestä, Munjärveltä ja Mäntyselältä. Mukana on tällä hetkellä tuossa ryhmäpyynnössä kuuden henkilön sukututkimuskysymyksiä. Jos kiinnostaa tulla mukaan tuohon pyyntöön niin vielä ehtii jos ilmineeraat itsesi pian! Tarkoitus on minimoida kustannuksia ryhmäpyynnöllä.

Millaisia kustannuksia noista pyynnöistä syntyy? Ts. mitä tietojen tilaaminen Petoskoista maksaa?

Kustannukset riippuvat kysymyksen sisällöstä - laitan tarkempia arvioita sinulle Ari perustuen omiin aiempiin kokemuksiini yksityisviestissä.

PORUKKAPYYNTÖ PETROSKOIHIN? Olen luonnostelemassa piakkoin arkistopyyntöä Karjalan tasavallan kansallisarkistoon. Onko kiinnostusta osallistua porukalla pyyntöön - sillä keinoinhan säästää rahanlähetyskustannuksissa Venäjälle. Edellisen, n. vuosi sitten tehdyn porukkapyyntömme tulokset alkavat jo olla kaikki tehty. Laita viestiä jos tämä kiinnostaisi. Jotka vastasivat jo tähän Facebookin puolella, niin asia hoituu jo siellä keskustellen, eli tämä viesti on Suojärvi-projektilaisille jotka eivät ole Facebook-ryhmässämme.

Tilannetta: suuresta kiinnostuksesta johtuen tehdään tämä porukkapyyntö kahdessa erässä (joiden jälkeen toki milloin tahansa voidaan laittaa lisäpyyntöjä). Ensimmäiseen erään olemme luonnostelleet jo nyt 7 eri tutkimusta, ja tarkoitus olisi laittaa tuo Petroskoihin viikonloppuna. Laita viestiä piakkoin jos haluat olla mukana tuossa eka erässä, ja tutkimusongelmaasi ei ole vielä kuvattu mukaan.

Eilen illalla olin tuolla myheritagen puolella, mutta minulla on ylittynyt henkilömäärä joten en pääse oikein katsomaan, mutta jostain syystä jos en nähnyt unta kun kello oli niin paljon että en jaksanut ottaa ylös, enkä tänään sitten enää löytänyt, siis siellä oli Berega joka oli syntynyt aunuksessa, kylää en muista, jolla oli yhteys minun salmin puolen sukuun, siellä on ylläpitäjänä Jarmo Elo jonka kanssa meillä on samoja henkilöitä, jos joku tuntee tietää henkilön, en saa häneen yhteyttä, kun en ole viitsinyt maksaa käyttömaksua myheritageen, hän näyttåisi privatisti olevan kyllä genissä, toivottavasti hän tulisi myös geniin.

Kuka tietää karjalan- tai suomenkielisen nimen Veskelyksen pogostan Korjakov konets ja Patrakejevskaja -kylille? Gorshetsnaja gora tunnetaan Pedägdän tai Padagjan nimellä ja Goshkily on Hoskila. Pogostan kylän verorevisioluettelossa v. 1858 mainitaan että nämä neljä kylään yhdistettiin kun ovat niin lähellä.

Кто знает, карельские или финские имена для следующих селах (Вешкелица): Корьяков конец и Патракеевская? Горшечная гора называется Pedägdä или Padagja, и Гошкилы Hoskila. В ревизской сказке д. Погоской (Погосткой) за 1858 г. указано: «по 9-й ревизии числилось 4 деревни: Горшечная гора, Патракиевская, Корьяков конец и Гошкилы у посада, но по смежности в землях и близкому расстоянию соединены в общее селение».

Denis Kuzminin väitöstilaisuus 27.8.2014 klo 12 Helsingin Yliopiston Päärakennus, aud. XII
Vienan Karjalan asutushistoria nimistön valossa.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/135756

Tämähän onkin hyvä keskustelu Aunuksen suuntaan liittyen... Eli myös täällä kaipaillaan kaikkea mahdollista tietoa...